Einar Alfrid Aaponpoika Salmi

Maanviljelijä Alavuden Keski-Salmessa. Lapsuudenperhe muutti Alavuden Salmeen Pihlajaveden Lehtomäestä 1891.

Hänen testamenttiinsa perustuu Einar Salmen rahasto, joka tukee eteläpohjalaista tiedettä ja taidetta ja on yksi Etelä-Pohjanmaan rahaston suurimmista nimikkorahastoista.

Elämäkerta

Einar Alfrid Salmi syntyi Lehtomäen talossa Pihlajavedellä maanviljelijä Aapo ja Maria Lehtomäen (myöh. Salmen) kolmanneksi nuorimpana lapsena. Suurperheen lapsista yksitoista eli aikuisikään saakka. [1, 2]

Lehtomäki oli vauras perintötila, joka Einarin vanhempien aikana vaurastui entisestään. Aapo-isä osti lisää tiluksia, mm. Iisak Valkeajärveltä suurehkon perintötilan vuonna 1870. Aapolla oli Lehtomäen suhteen suuret suunnitelmat, jotka perustuivat oletukseen, että uusi maantie tultaisiin rakentamaan Pihlaisselän pohjoispuolelta, suunnilleen Lehtomäen paikkeilta. Haaveensa innoittamana hän rakensi 1880-luvun alkupuolella uuden kaksikerroksisen pohjalaistyylisen päärakennuksen. Aapon toiveissa oli, että siitä tulisi kunnan keskuspaikka, kunnantalo. Yläkertaan tehtiin suuri käräjätupa, vanginhuone ja vanginvartijan huone. Tavanomaisesta poikkeavasta tasokkuuden tavoittelusta ovat osoituksena alakerran kamarin kattomaalaukset, jotka ovat edelleen tallella. Rakennuksen mitat ja viimeistelyt olivat paikkakunnalla poikkeukselliset. Lehtomäen pihapiirissä oli muitakin edustavia rakennuksia. [3]

Aapon harmiksi kuntakokous päätti vuonna 1887, ettei suunniteltua tietä rakennetakaan Lehtomäen kautta, vaan järven eteläpuolitse. Tästä Aapon kerrotaan pahoittaneen mielensä niin syvästi, että päätti luopua koko Lehtomäestä. Hänen tiedetään sanoneen aikovansa asua tien varressa aiemmin kuin pihlajavetiset. Lehtomäkeen ei nimittäin vielä siihen aikaan ollut minkäänlaista tietä. Aapo oli toimen mies, ja vuonna 1891 hän myi koko Lehtomäen Rosenlew-yhtiölle. Kauppaneuvottelut pitkittyivät ja kauppahintaa 164 500 markkaa voidaan pitää kovanpuoleisena. Lehtomäen pinta-ala oli tuolloin 2 766,66 hehtaaria. Uudeksi asuinpaikaksi perheelleen Aapo osti Alavudelta pitäjän vanhimpiin taloihin kuuluneen puolen manttaalin Salmi-nimisen tilan neljän tien risteyksestä ja toteutti näin uhkauksensa. Pihlajavetiset saivat tiensä vasta vuotta myöhemmin. [3, 2]

Alavudella Einar Salmi pääsi kirkonkylän ylemmästä kansakoulusta 1896. Todistuksessa hänellä oli yhdeksän historiasta ja kirjallisista harrastuksista sekä kahdeksan kaunokirjoituksesta, uskonopista ja muoto-opista. Einar Salmi oli jo lapsena tottunut työntekoon ja säästäväisyyteen, ja nämä ominaisuudet säilyivät läpi elämän.

Isänsä kuoltua 1916 Einar Salmi peri osuutensa huomattavan suuresta omaisuudesta. Luonteelleen ominaisesti hän kartutti sitä edelleen elämällä erittäin säästeliäästi mihinkään tuhlaamatta. Hän kävi kuitenkin useaan otteeseen Amerikassa. [2]

Perheetön Einar Salmi oli paitsi vaatimaton myös syrjäänvetäytyvä, ja alavutelaiset pitivätkin häntä omalaatuisena, mutta mukavana henkilönä. Hän ajoi Simson-merkkisellä mopolla, vyötti palttoonsa köydenpätkällä ja söi savusilakoita. Vanhemmiten hän oli epäluuloinen eikä halunnut kehotuksista huolimatta muuttaa kunnalliskotiin, vaikka kunto olisi sitä edellyttänyt. Hänen elintapansa ja ulkoinen olemuksensa olisivat antaneet aiheen jopa olettaa, että hän eli köyhyydessä. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan hän jätti jälkisäädöksellään suuren omaisuuden, joka hyödytti myös paikkakuntalaisia. Omistamansa maa-alueet hän jätti kotikunnalleen, ja lähellä Alavuden keskustaa sijaitseville maille syntyi useiden kymmenien talojen omakotitaloalueita. Etelä-Pohjanmaan rahastolle hän osoitti testamentissaan pääoman, josta muodostui yksi maakuntarahaston suurimmista nimikkorahastoista. Rahasto vaalii historiallisen Etelä-Pohjanmaan maakunnan henkistä ja taloudellista kulttuuria jakamalla apurahoja ja palkintoja sekä edistämällä muillakin tavoin maakunnan kulttuurielämää. [2, 4]

Einar Salmen mukaan on myös nimetty Einarintie Alavuden keskustassa. Hän oli asunut nykyisen Einarintie 2-4:n kohdalla. Katso Einarintien sijainti Karttapaikka-palvelussa klikkaamalla tästä.

Einar Salmi kuoli Alavudella 82-vuotiaana 25.3.1965.

Einar Salmen syntymäkoti Lehtomäki sai hänen syntymänsä aikoihin 1880-luvun alussa uuden suuren päärakennuksen, josta piti tulla myös Pihlajaveden kunnantalo. Kuva on 1930-luvulta. Kuvaaja: Eenok Lahti.[5]

Salmen perhettä kotitalonsa pihalla Alavudella noin vuonna 1910. Edessä istumassa Aapo ja Maria. Takana vasemmalta Eemeli, Iivari, Aapo, Einari, Herman ja Kalle. Kuvan omistaja: Kari Terho.

Lähteet ja lisätietoa

[1] Kirkonkirjat
Syntymä Pihlajavedellä, Lehtomäen talossa; SSHY, Pihlajavesi, syntyneet 1858-94, s. 155 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
Lapsuuskodissa Pihlajavedellä, muutto Alavudelle 1891: SSHY RK Pihlajavesi 1889-99, s. 284: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
Salmen talossa Alavudella; SSHY RK Alavus 1891-1900. s.20 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=793...

[2] Osuuskunta Sigillum, Heli Teittinen: Einar Salmen rahasto - Maanviljelijän suurlahjoitus maakunnan hyväksi
[3] Stuart Köhler, UPM Metsä: Lehtomäki
[4] Alavus ennen ja nyt -Facebook-ryhmä
[5] Keuruun kaupunki, Pihlajaveden ala-aste: Pihlajaveden historiaa, Eenok Lahden kuvia 2
[] Aino Salmi: Salmen tilan vaiheita, julkaistu Viiskunta-lehdessä 1960-luvulla

Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 16. viikkoprofiili (15.-21.4.2019).