Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

  • Matti Salo (1847 - 1880)
    Huom! Alkuperäinen syntymäpäivä 4.8.1847 muuttuu Ähtäriin muuttaessa 8.4.1847. Peräseinäjoen seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1836-1857, jakso 49, sivu 91-92: Kansallisarkis...
  • Maria Liisa Sillanpää (1844 - 1916)
    Huom! Alkuperäinen syntymäpäivä 6.9.1844 muuttuu Ähtäriin muuttaessa 9.6.1844. Syntyi 6.9.1844. Vanhemmat itsellinen Carl Jöransson Pundasniemi ja vaimo Caisa Ericsdotter. Töysän seurakunnan arkisto...
  • Anna Greeta Paakko (1933 - 1997)
  • Hulda Karoliina Matintytär Sillanpää (1883 - 1918)
    Syntymä / Birth Töysä syntyneet 1876-1884 (MKO26-27); SSHY jäsensivut / Viitattu 26.04.2023. Syntyi 6.2.1883 Kitulan itsellinen Matti Juhonpoika Wäliaholle ja vaimo Maija Heikintyttärelle. Kastettu 1...
  • Heikki Aleksanterinpoika Luoma (1876 - d.)
    Syntymä / Birth Töysä syntyneet 1876-1884 (MKO26-27); SSHY jäsensivut / Viitattu 26.04.2023. With his parents and siblings in Luoma, Kuurila 63, Mähösenkylä, Töysä, Finland Töysä rippikirja 1870-18...

Tämä on sukututkimussivusto Genin Alavuden paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa. Projektiin voi liittää täällä asuneiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja, jotka koskettavat useampaa paikkakunnalla asunutta henkilöä. Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia.

Alavuden projektit

Kylät

Kirkonkyä / Alavudenkylä, Rantatöysä, Sapsalampi, Sulkavankylä, Sydänmaa

Naapuripaikkakunnat

Kuortane,
Lehtimäki,
Nurmo,
Peräseinäjoki,
Töysä,
Virrat,
Ähtäri

Lähteitä

Paikkakuntaprojektiin liitetyissä profiileissa tulisi olla kerrottuna profiilin tietojen alkuperäislähteet. Suositeltavin tapa on käyttää Genin Lähteet-välilehteä jossa siteraataan kustakin dokumentista löytyneet tiedot. Alla on lueteltuna mahdollisia lähteitä Alavuden osalta. Hiski on hyvä apuväline tietoja etsittäessä, mutta lähteenä käytetään mieluummin sen avulla löytyneitä alkuperäisdokumentteja.

Alavus paikkakunta

1700-luvulla Alavus kuului Ilmajoen pitäjään. 1790-luvulla kylläkin veroluettelossa puhuttiin Alavuden pitäjästä, mutta mitään pitäjähallintoa Alavudella ei ollut. Vuodesta 1798 lähtien Alavus kuului Kuortaneen pitäjään. Vuodesta 1836 lähtien Alavus korotettiin nimensä säilyttäneen Kuortaneen hallintopitäjän keskuspaikasi ja siitä lähtien pitäjänkokoukset pidettiin Alavudella. Vuonna 1865 päätettiin kunnallisen itsehallintoasetuksen perusteella perustaa Alavuden kunta. Vuoden 1974 alusta Alavudesta tuli kauppala ja vuoden 1977 alusta Alavus ryhtyi käyttämään kaupunki-nimitystä. (Jouko Niemelä: Alavuden Sulkavankylän historia, v. 2001, sivut 283, 284, 286)

Alavus seurakunta

1700-luvun lopulla Alavus oli Ilmajoen kappeliseurakunta, jolla oli oma kappalainen. Vuodesta 1798 Alavus kuului kappelina uuteen Kuortaneen emäseurakuntaan. Vuonna 1835 Alavudesta tuli emäseurakunta. (Jouko Niemelä: Alavuden Sulkavankylän historia, v. 2001, sivu 276)