Elias Simonis

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=516

Elias Simonis (K noin 1584). Elias Simonsson Paraisten kirkkoherra 1558, jolloin oli mukana rovastinkäräjillä ja kuittasi viljakymmenykset Paraisten pappilassa 12.8. Kuitin mukaan Elias Simonis oli kantanut kymmenykset Paraisilta 20.1.1559. Hänet mainitaan kirkkoherrana vielä 1584.

Elias Simonis maksoi 8 markkaa kruunajaisapua kuningas Eerik XIV:n kruunajaisia varten 1561 ja sinetöi Paraisten pitäjänmiesten uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle 26.11.1568. Hänet (”her Elias i Pargas”) mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567, ja hän kuittasi 10.9.1577 vastaanottaneensa korvausta maksamistaan kestityskuluista.

Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan ”Hr Elias kyrkoherde Pargas socken” omisti kuusi hevosta arvoltaan 95 markkaa, 6 härkää, 20 lehmää, 20 päätä nuorta karjaa (hiehoja ja mulleja), 25 lammasta ja 8 sikaa sekä metallivarallisuutta 5 naulaa messinkiä, leiviskän ja 5 naulaa tinaa, 3 leiviskää ja 16 naulaa kuparia sekä 40 luotia hopeaa. Hänen omaisuutensa arvo oli 687 markkaa ja 2 äyriä. Hopeaveroa herra Elias joutui maksamaan 4 luotia hopeaa ja rahassa 49 markkaa, 5 äyriä ja 19,2 deninkiä. K Parainen noin 1584.

P Agneta (Agnes) Klemetsdotter, K leskenä Turku 1619 ja vietiin haudattavaksi Paraisille 5.3.1619, PV kasööri Paraisten pitäjässä, aatelismies Klemet Mattsson (Esping) ja N.N. Agneta Klemetsdotter oli saanut kuninkaallisella kirjeellä 10.9.1586 korvausta kuluistaan ja 17.7.1594 kuningas Sigismundin kirjeellä verovapauden kahteen perintötilaansa Paraisilla.

Julkaistu 19.1.2011

- - - - - - - -

http://runeberg.org/frfinl/0109.html

Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Esping eller Agricola

Härstammar på mödernet från adliga släkten Esping i Pargas. Förde, enligt gravering på en till Töfsala kyrka år 1656 af kapten Mikael Jeremiasson Esping förärad silfveroblatask, vidstående vapen (Hausen: Anteckningar gjorda under en resa i Egentliga Finland.).

TAB. I: Elias Simonis, kyrkoherde i Pargas från 1558 (Leinberg: Åbo stifts herdaminne). Beseglade 1568 bofaste bönders i Pargas trohetsförsäkran till konung Johan III. Afliden före 1586 då hans enka beviljades ersättning för en skuta (Leinberg: Åbo stifts herdaminne). — Gift med Agneta Klemetsdotter, † 1619 i Åbo, därifrån hon 5.3.1619 fördes till Pargas att begrafvas (Abo Domk.). Hon var dotter af adelsmannen Klemet Mattsson (Esping), och fick 17.7.1594 frihet för sin arfjord, tvänne skattehemman i Finnby och Södmå i Pargas ( F S 1580).

Lapsia:

Isak Eliaksenpoika Esping. Omisti tilan Turussa.

Jeremias Eliaksenpoika Agricola-Esping. Taivassalon kirkkoherra 1593-1622. - Puoliso Carin Matintytär Carpelan, k. noin 1622. vanh Taivassalon kirkkoherra Matts Michelinpoika Carpelan ja Margareta Erikintytär Krank.

Sara Eliaksentytär Esping. - Puoliso Jöns. Korppoon kirkkoherra. '
Karin Eliaksentytär Esping.

Elin Eliaksentytär Esping. - Puoliso Erik Kuti.

Margareta Eliaksentytär Esping. - Puoliso Erik Bertilinpoika Huggut.

N.N. Eliaksentytär Esping. - Puoliso Thor.

Agneta Eliaksentytär Esping. Thomas.

Elisabet Eliaksentytär Esping. - Puoliso Grels Giösenstierna. Hattulan kirkkoherra.

...............

Pekka Hiltunen. 08.03.10, 11:20; Otteita esipolvitaulustosta:

1.) Petrus Johannis, s. 1550, k. 1620 Parainen. »Herr Peder i Pargas», hade undertecknat Uppsala mötes beslut 20/3 1593 och, såsom en af fullmäktige för finska prästerskapet vid konung Sigismunds kröning i Uppsala 19/2 1594, på finska prästerskapets vägnar, undertecknat trohetsförsäkran till Sigismund 23/2 s. å.". Vanhemmat taulusta 2.) Puoliso: Karin Eliae Esping Vanhemmat taulusta 3.)

Lapset: 1.1.) Anna Persdotter, s. Parainen, k. 1648. Pso: Mårten Eriksson Stjerna (Stiernkors), k. 1634 Halikko. Vanhemmat Erik Mårtensson till Fröjdböle i Kimito socken, k. jälkeen 1609 ja puoliso: Brita Persdotter Fleming 1.1.1.) Elin Stjernkors, pso: Johan Svensson. Mainitaan Turun linnan voutiluettelossa. Kotipaikaksi on merkitty Shuletorp. 1.1.1.1.) Per Johansson. 1.1.1.2. ) Katarina Stjernkors.

1.2.) Johannes Petri, s. 1595 Parainen, k. 3.1.1658 Loimaa.

Taulu 3.)Elias Simonis Esping. (Vanh.: Simon Nils-/Henriksson, k. jälkeen 1564 ja pso: Malin Knutintytär Kappe. (Vanhemmat Knut Kappe ja Margit Nilsdotter) Tiedot Elias Simoniksen syntyperästä lienevät virheelliset, koska Malin Knutintytär (Kappe) ei jättänyt ainakaan maaomaisuutta mahdolliselle rintaperilliselleen Simon Henrikinpojan kanssa (Genos 2005, n:o 3; Tapio Vähäkangas: Fröjdbölen suku, s. 121). PH

pso; Agneta Klemetsdotter Esping. vanh.: Klemet Mattsson Esping ja pso: Kristin Tavast. (vanh.: Måns Henrikinpoika Tavast ja Karin Tavast.)

Lapset: Karin Eliae. Tauluun 1.),Isak Eliae, Agneta, Jeremias, NN, Sara, Elisabet, Elin, Margareta

VAIHTOEHTO "veljelleen" polveutumisessa. Paraisten Hilstoria (Kari Suistoranta, Turku 1985) toteaa ( s. 180): "Ensimmäinen nimeltä tunnettu luterilainen pappi Paraisilla oli Lars Johannis, joka oli kirkkoherrana v. 1546-1555 ja sittemmin Piikkiön kihlakunnan maarovastina. Häntä seurasi rälssisyntyinen Clemet Larsson ja tämän jälkeen Elias Simonis Esping v. 1558. Kirkkoherra Elias, joka myös oli rälssimies ja luultavasti edeltäjänsä vävy, oli virassa v:een 1583 tai 1584 saakka.

Elias Simoniksen vaimo oli Agneta Klemetintytär Esping, joka Ramsayn mukaan oli Klemet Mattssonin (Esping) tytär. Klemet Larssonin virkakausi kirkkoherrana jäi lyhyeksi ehkä korkean iän takia (vaikka onkin oletettavaa, että kuninkaanmiehet osasivat valita sen lihavamman härän). Voisikohan olla niin, että Herra Elias olikin Klemet Larssonin tyttärenpoika eikä vävy (kts. Tapio Vähäkangas: Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset)? (lainaus Pekka Hiltunen 21.07.07, 14:53)

.

After a a year-long break the museum will continue the archaeological excavations on its premises. The excavations will take place in summer 2012 in the cellar of a large stone building in the midlle of the museum area. The exhibition tells about the previous excavations on this area as well as the history of the research concerning this building.

The cellar floor of this stone building was excavated during spring 1994 after it had laid underground for 350 years. Studies showed it had been built in the early 15th century and demolished in the late 17th century, when the Turku townscape was extended.

In 2010,historical documentats concerning the stone building were re-examined. Archive sources revealed that in the 16th century the plot belonged to a vicar from Parainen named Elias Esping, whose flock of nine children quarreled about the heritage during the early 17th century.

Elias Simonis (K noin 1584) Elias Simonsson

Paraisten kirkkoherra 1558, jolloin oli mukana rovastinkäräjillä ja kuittasi viljakymmenykset Paraisten pappilassa 12.8. Kuitin mukaan Elias Simonis oli kantanut kymmenykset Paraisilta 20.1.1559. Hänet mainitaan kirkkoherrana vielä 1584.

Elias Simonis maksoi 8 markkaa kruunajaisapua kuningas Eerik XIV:n kruunajaisia varten 1561 ja sinetöi Paraisten pitäjänmiesten uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle 26.11.1568. Hänet (”her Elias i Pargas”) mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567, ja hän kuittasi 10.9.1577 vastaanottaneensa korvausta maksamistaan kestityskuluista.

Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan ”Hr Elias kyrkoherde Pargas socken” omisti kuusi hevosta arvoltaan 95 markkaa, 6 härkää, 20 lehmää, 20 päätä nuorta karjaa (hiehoja ja mulleja), 25 lammasta ja 8 sikaa sekä metallivarallisuutta 5 naulaa messinkiä, leiviskän ja 5 naulaa tinaa, 3 leiviskää ja 16 naulaa kuparia sekä 40 luotia hopeaa. Hänen omaisuutensa arvo oli 687 markkaa ja 2 äyriä. Hopeaveroa herra Elias joutui maksamaan 4 luotia hopeaa ja rahassa 49 markkaa, 5 äyriä ja 19,2 deninkiä.

K Parainen noin 1584.

P Agneta (Agnes) Klemetsdotter, K leskenä Turku 1619 ja vietiin haudattavaksi Paraisille 5.3.1619, PV Paraisten Kassorin (Kaskisaaren) tilan omistaja, aatelismies Klemet Mattsson (Esping) ja N.N. Agneta Klemetsdotter oli saanut kuninkaallisella kirjeellä 10.9.1586 korvausta kuluistaan ja 17.7.1594 kuningas Sigismundin kirjeellä verovapauden kahteen perintötilaansa Paraisilla. https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/516

Härstammar på mödernet från adliga släkten Esping i Pargas. Förde, enligt gravering på en till Töfsala kyrka år 1656 af kapten Mikael Jeremiasson Esping förärad silfveroblatask, vidstående vapen (Hausen: Anteckningar gjorda under en resa i Egentliga Finland.).

TAB. I: Elias Simonis, kyrkoherde i Pargas från 1558 (Leinberg: Åbo stifts herdaminne). Beseglade 1568 bofaste bönders i Pargas trohetsförsäkran till konung Johan III. Afliden före 1586 då hans enka beviljades ersättning för en skuta (Leinberg: Åbo stifts herdaminne). — Gift med Agneta Klemetsdotter, † 1619 i Åbo, därifrån hon 5.3.1619 fördes till Pargas att begrafvas (Abo Domk.). Hon var dotter af adelsmannen Klemet Mattsson (Esping), och fick 17.7.1594 frihet för sin arfjord, tvänne skattehemman i Finnby och Södmå i Pargas ( F S 1580). Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. Esping eller Agricola http://runeberg.org/frfinl/0109.html

Paraisten kirkkoherra 1558-84.

Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan ”Hr Elias kyrkoherde Pargas socken” omisti kuusi hevosta arvoltaan 95 markkaa, 6 härkää, 20 lehmää, 20 päätä nuorta karjaa (hiehoja ja mulleja), 25 lammasta ja 8 sikaa sekä metallivarallisuutta 5 naulaa messinkiä, leiviskän ja 5 naulaa tinaa, 3 leiviskää ja 16 naulaa kuparia sekä 40 luotia hopeaa. Hänen omaisuutensa arvo oli 687 markkaa ja 2 äyriä. Hopeaveroa herra Elias joutui maksamaan 4 luotia hopeaa ja rahassa 49 markkaa, 5 äyriä ja 19,2 deninkiä.

Kirkkoherra Elias, joka myös oli rälssimies ja luultavasti edeltäjänsä vävy, oli virassa v:een 1583 tai 1584 saakka. Näiden luterilaispappien vastenmieliseksi velvollisuudeksi tuli todistaa kirkkoreduktion viimeistä vaihetta, kirkon kalleuksien peruutusta. Häikäilemättömien ja kovakouraisten takavarikointien jäljiltä ei moniin kyläkirkkoihin jäänyt mitään ja Paraisillakin voutien kynsistä säästyi vain kaksi ehtoolliskalkkia lautasineen ja sekä viisi silkkistä tai samettista messu- ja alttarivaatetta. Vaikka peruutukset eivät koskeneet pappiloita, otettiin niistäkin v. 1556 ja 1557 suuret määrät irtaimistoa kruunun mallikartanoiden tarpeisiin. Paraisten, Nauvon ja Sauvon pappilat joutuivat siten luovuttamaan omaisuutensa Sauvon Ruonankartanolle. Paraisten pappila tyhjennettiin tuolloin melkein kokonaan, sillä sieltä vietiin 1 sonni, 1 härkä, 6 lehmää, 6 vasikkaa, 8 lammasta, 7 karitsaa, 4 hanhea, 6 sikaa, 4 tyynyä, penkinpatja, 4 pataa, kattila, haahlat, käsivati, rikkinäinen messinkivati, tinakannu, vanha rautainen kynttilänjalka, 4 viikatetta ja 2 sirppiä, Papille jätettiin vain 1 härkä, mikä on kovin vähän, kun ajoneuvojen vetämiseen tarvitiin sentään kaksi härkää".

Elias Simoniksen vaimo oli Agneta Klemetintytär Esping, joka Ramsayn mukaan oli Klemet Mattssonin (Esping) tytär. Klemet Larssonin virkakausi kirkkoherrana jäi lyhyeksi ehkä korkean iän takia (vaikka onkin oletettavaa, että kuninkaanmiehet osasivat valita sen lihavamman härän). Voisikohan olla niin, että Herra Elias olikin Klemet Larssonin tyttärenpoika eikä vävy (kts. Tapio Vähäkangas: Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset)?