Emil August Kangosjärvi

Janne Koivuranta 28.12.2019

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muonio/syntyne...

Ou:201 Henkikirja 1915-1915
Lapin kihlakunta: Enontekiö, Inari, Kittilä, Muonionniska, Sodankylä, Utsjoki
https://digihakemisto.net/item/1643816079/5990573404/132

Ou:250 Henkikirja 1922-1922
https://digihakemisto.net/item/1644358747/8135915195/28

Amalia syntynyt 1900 ja August Kangosjärvi syntynyt 1883. Tämä kuva on otettu pitkänäperjantaina 8 päivä huhtikuuta 1966 ( Bilden från Egon Johansson Aareavaara)

Amalia var troligen sen andra frun. Agnes Sofia Kangosjärvi var första och som dog vid födelse. Jag kommer inte ihåg barnen nu men det är viktigt att hitta barnen också.

09.10.2023 Janne Koivuranta

Lite historia om gården

Aarean entisen metsänvartijatilan vanha rakennuskanta ja pihapiiri sijaitsevat Muonion etelärajan tuntumassa Aarreankankaalla Muonionjoen rannnalla. Tie tilalle tehtiin 1970-luvun alussa.

Aarea on hyvin säilynyt esimerkki syrjäisestä, pienestä pohjoissuomalaisesta metsänvartijatilasta.Useimmat rakennukset ovat vuodelta 1928 ja ne on kunnostettu työllistämisvaroin Museoviraston ohjauksessa 1988-89.

Valtio perusti Aarea(kankaa)n metsänvartijatilan v. 1861 Muoniojoen mutkaan Kihlangista etelään. Lähelle valtakunnan länsirajaa perustetulle tilalle raivattiin vähäiset pelto- ja niittyalueet.

Aarean metsänvartijatila on yksi pisimpään alkuperäisessä käytössä olleista. Sen viimeinen metsänvartija hoiti virkaa vuodesta 1924 1960-luvulle asti.

Metsänvartija Augusti Kangosjärvi kunnosti ja rakensi palon jälkeen rakennuksia 1920- ja 1930-luvuilla. Rakennukset ovat pienehköjä, metsänvartijan oman tarpeen mukaan mitoitettuja. Useat rakennustekniset yksityiskohdat kuten salvokset edustavat itäsuomalaiselle kulttuuripiirille ominaisia piirteitä.

Augusti Kangosjärvi piti yhdessä rakennuksessa pientä kauppaa, johon hän nouti myytävät tavarat 12 kilometrin päästä. Tiettömän taipaleen takana sijaitsevan tilan puodin asiakkaina olivat pääasiassa ruotsalaiset.

Rakennukset on kunnostettu työministeriön avustuksella Museoviraston valvonnassa 1998-99 vapaa-ajan harrastusten tukikohdaksi ja huoltopisteeksi.

Aarean metsänvartijan torppa on edustava esimerkki Lapin metsänhoitoon liittyvästä 1900-luvun vaihteeseen sekä alkukymmenille sijoittuvasta, mutta nyttemmin katoamassa olevasta virkatalokulttuurista. Sille oli ominaista syrjäinen sijainti ja toimeentulo pitkälti omillaan. Viimeksi mainittua piirrettä ilmentävät pihapiirin moninaiset talousrakennukset.

MUU KÄYTTÖ
Rajavartiolaitos käytti 1971-1980-luvulle. Viimeiset ajat asuinrakennusta ei voinut enää lämmittää muurin huonon kunnon vuoksi.

https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?...

09.10.2023 Janne Koivuranta