Emma Gyldén

Emma Gyldén kuului niihin varhaisiin suomalaisiin naistaiteilijoihin, joiden lupaava ura katkesi kesken. Syynä oli keuhkotaudin aiheuttama varhainen kuolema. Gyldénin uraa ja tuotantoa ei ole juuri tutkittu, ja hänen ihanteelliseen maisemakäsitykseen liittyviä teoksiaan tunnetaan hyvin vähän. Aikoinaan hänestä Suomen Taideyhdistyksen piirissä kuitenkin odotettiin suuria.

Emma Gyldén syntyi Helsingissä 1835 virkamiesperheeseen. Hänen isänsä Claes Wilhelm Gyldén oli saanut sotilaskoulutuksen, mutta toimi sittemmin Maanmittaushallituksen ylijohtajana. Äiti Amalia Sofia Danielson kuoli 1844 tyttären ollessa vielä alle kymmenvuotias, mutta äidin sijalle tuli tämän sisar Emma Annette Danielson, jonka kanssa Claes Wilhelm Gyldén avioitui 1845. Emma Gyldén oli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun varhaisia oppilaita ja sai lisäksi useita vuosia yksityisopetusta Berndt Abraham Godenhjelmilta. Juuri Godenhjelm on mainittu sinä henkilönä, joka alun perin innosti hänet taiteen pariin. Opettajansa välityksellä Gyldén liittyi jo varhaisessa vaiheessa akateemiseen idealistiseen taidekäsitykseen, ja ajan maisemaromantiikkaan hän tutustui syvällisemmin 1863–1864 jatkaessaan opintoja Tukholmassa Edvard Berghin johdolla.

Emma Gyldén loi uraansa hitaasti ja todennäköisesti osittain harrastuksen pohjalta; sellaista vastustamatonta vetoa taiteeseen kuin ikätoverillaan Victorine Nordenswanilla hänellä ei näytä olleen. Vaikka Gyldén debytoi näyttelyelämässä jo 19-vuotiaana, hänen varsinainen uransa alkoi vasta 26-vuotiaana 1861, minkä jälkeen hänen töitään oli useimmissa Taideyhdistyksen järjestämissä katselmuksissa. Monet maalauksista olivat ajan tavan mukaan kopioita toisten taiteilijoiden, muun muassa Werner Holmbergin sekä Gyldénin omien opettajien Edvard Berghin ja norjalaisen Hans Guden teoksista. Mukana oli kuitenkin myös omia sommitelmia, joiden aiheet olivat usein peräisin Porin ja Hämeenlinnan tienoilta.

Hans Guden johdolla Emma Gyldén opiskeli valtion matkastipendin saatuaan ensin Düsseldorfissa ja sitten Karlsruhessa 1868–1869. Varhainen Maisema Porin tienoilta (1865) peilityynine järvenlahtineen on vielä siloinen ihannemaisema, mutta sadonkorjuuaiheessa Suomalainen maisema elonleikkaajineen (1870) on jo pyrkimystä pohjoisen luonnon ominaispiirteiden kuvaamiseen. Teoksessa voi nähdä Guden "naturalismin" vaikutusta, mutta myös Düsseldorfin maisemakoulukunnalle 1860-luvulla yleisesti ominaista pyrkimystä luonnonmukaisuuteen ja detaljirealismiin. Myöhäisen Hämärää-teoksen (1874) käsittelyssä on kiinnostusta synteettisempään otteeseen ja yhtenäiseen väritykseen, mutta siinä on myös lempeää tunnelmallisuutta ja romanttista hämyisyyttä. Gyldénin maalauksissa juuri runollisuus ja "lempeä surumielisyys" vetosivat taideyleisöön – hänen maisemansa olivat Fredrik Cygnaeuksen sanoin "hymyä kyynelten läpi".

Sekä Emma Gyldénin teoksissa että hänen olemuksessaan nähtiin "katoamattoman nuoruuden rusoitusta", mikä teki hänestä "naisellisen maalaustaiteen rakastettavan edustajan". Henkilönä hänestä on antanut kirjeissään hiukan toisenlaisen ja ehkä realistisemman käsityksen hänen ensimmäinen oppilaansa Fanny Churberg, jonka kanssa hän työskenteli kevätkaudella 1866. Ihailtu "neiti Gyldén" esiintyy niissä reippaana, huolellisena ja runollisena taiteilijana, joka opettajana oli suora ja rehellinen – hänen arvioitaan ja kannustustaan ei tarvinnut ottaa "tyhjänä puheena".

Avioituessaan isänpuoleisen serkkunsa Fabian Wilhelm von Schantzin kanssa Emma Gyldén oli jo 35-vuotias. Aviopuoliso oli säveltäjä Filip von Schantzin veli ja saanut Emman isän tavoin alun perin sotilaskoulutuksen, mutta siirtynyt sittemmin kauppiaaksi. Avioliitto jäi lapsettomaksi ja sitä kesti vain neljä vuotta, sillä 1874 Emma Gyldén menehtyi hitaasti kalvavaan keuhkotuberkuloosiin. Hänen varhainen kuolemansa koettiin Suomen taide-elämässä "suurena ja tuskallisena" menetyksenä. Taideyhdistyksen muistosanoissa hänen taidettaan kuvailtiin "koruttomaksi ja lempeäksi"; Fredrik Cygnaeuksen mielestä hän oli "maalannut rakkaudella, joka tuntuisi herättävän kuolleetkin".

Emma Gyldén S 17.4.1835 Helsinki, K 8.7.1874 Helsinki. V ylijohtaja Claes Wilhelm Gyldén ja Amalia Sofia Danielsson. P 1870– kauppias, merikapteeni Fabian Wilhelm von Schantz S 1839, K 1910, PV komissionimaanmittari Filip Wilhelm von Schantz ja Henrika Christina Gyldén.

URA. Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu; taideopintoja Tukholmassa 1863–1864, Düsseldorfissa, Karlsruhessa 1868–1869.

TEOKSET. Ateneumin Taidemuseo; Cygnaeuksen galleria, Helsinki.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. R. Konttinen, Suomalaisia naistaiteilijoita 1800-luvulta. 1988.

http://biografiasampo.fi/henkilo/p3682

https://fi.wikipedia.org/wiki/Emma_Gyld%C3%A9n

Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1830-1836 (I C:8), jakso 237; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5599866 / Viitattu 5.9.2019

Helsinki rippikirja 1870-1881 (MKO170-198) Sivu 340: Klaës Gyldén ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5833... / Viitattu 17.09.2023

Helsinki > kuolleet, 1855-1878 > 313 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=153...