Erkki Nikolainpoika Tuomi

Maanviljelijä ja isäntä, aiemmin W. Rosenlew & Co:n metsänvartija Pihlajaveden Ranssulassa (Isomäessä). Tuomiston torppariperheen poika Kuorevedeltä.

Pihlajaveden kunnanvaltuuston ja kirkkovaltuuston jäsen. Lisäksi lukuisia muita paikallisia luottamustoimia erityisesti sosiaalityön parissa.

Elämäkerta

Erkki Tuomi syntyi vuoden ensimmäisenä päivänä 1.1.1880 Kuorevedellä Elimäen eli Eeronmäen itsellisperheen toisena poikana.

Hänen vanhempansa olivat Nikolai Iisakinpoika Liukko ja Fredrika Kallentytär. Liukko-nimi oli peräisin Keuruulta, josta Nikolai, Fredrika ja esikoispoika Vihtori olivat muuttaneet Elimäkeen edellisenä vuonna 1879. Keuruun Vähä-Liukkoon Nikolain lapsuudenperhe oli muuttanut 1860-luvulla Jämsästä Kankaanpään torpasta, jossa Nikolaikin oli syntynyt. Vähä-Liukossa hänen vanhimmasta veljestään Kallesta oli tullut talon seuraava isäntä Iisakki-isän kuoleman jälkeen sen ajan tavan mukaisesti. Viimeiset vuodet Keuruulla Nikolai ja Fredrika olivat asuneet Fredrikan kotitalossa Iso-Liukossa. Kuoreveden Elimäessä puolestaan oli emäntänä Fredrikan sisar Eeva. [1, 2]

Nuoruus Tuomistossa isää autellessa

Elimäessä perheen isä Nikolai alkoi raivata torpan paikkaa talon maalle Tuomilähteiden luokse. Uuden torpan raivaus ja rakennustyöt eivät tapahtuneet nopeasti sen ajan työkaluilla, joten perhe asui vielä jonkin aikaa Elimäen pihapiirissä olleessa rakennuksessa. Vielä 1880-luvulla syntyneet lapset on kirjattu Elimäen itsellisen tai kestin lapsiksi. Rippikirjassa Nikolain nimenä oli vielä Liukko, mutta hänen kohdalleen on jo lisätty merkinnät ”jyvätorppari” ja ”pieni maatorppa”. 1890-luvun rippikirjassa torppa on saanut nimen Tuomisto, ja vuonna 1893 syntynyt perheen nuorin tytär Maria on merkitty syntyneeksi Tuomistossa. Perhe oli kasvanut kuusilapsiseksi.

Tuomiston torppa Kuorevedellä oli Erkki Tuomen lapsuudenkoti.

Perheen elämä Tuomistossa oli vaatimatonta kuten torpissa yleensäkin. Nikolai raivasi peltoa niin paljon, että torpassa voitiin elättää jopa kolmea lehmää. Lisäksi hän teki metsä- ja rakennustöitä ansaitakseen perheelleen riittävästi elatusta. Lapset auttoivat heti pienestä pitäen voimiensa mukaan. Erkinkin nuoruus kului isää autellessa kotona ja metsätöissä.

Erkki kävi vain kiertokoulua. Siellä oppi lukemaan ja kirjoittamaan kauniilla käsialalla. Kuoreveden ensimmäinen koulu, Lahdenkylän kansakoulu oli jo tuohon aikaan toiminnassa, mutta aluksi siellä kävi lähinnä talollisten ja varakkaampien perheiden lapset.

19-vuotiaan Erkki Tuomen käsialanäyte vuoden 1899 säätä koskevien muistiinpanojen muodossa perheraamatun kansisivulla: "Vuonna 1899 oli kova talvi, 1. päivänä huhtikuuta oli lumet korkeimmillaan ja 1. päivänä toukokuuta vapunpäivänä oli kova myrä ja satoi kyynärä lunta."

Koska pappila oli kaukana, lähtivät veljekset Vihtori ja Erkki samaan aikaan rippikouluun. Rippikouluviikkoina piti asua jossain tutuissa lähellä kirkonkylää. Rippikoulussa Erkin osaaminen oli hyvää, paitsi Lutheruksen katekismus sujui kiitettävästi. Pojat pääsivät ripille juhannuksena 1895. [2]

1890-luvulla veljekset Vihtori ja Erkki ottivat käyttöön kotitorpan nimestä lyhennetyn sukunimen Tuomi. [1]

Puolisonsa Erkki löysi kotipitäjästään Sorsaojan torpasta. Morsian oli Sorsaojan kuudentena lapsena syntynyt Aurora. Kuulutukset otettiin 5.7.1902, ja häät vietettiin 23.8.1902. [1, 2]

Sosiaalisesti aktiivista elämää Pihlajavedellä

Erkki ja Aurora Tuomi muuttivat Kuorevedeltä Pihlajavedelle Isomäkeen 25.5.1903. Talo kuului Rosenlew-yhtiölle, jonka metsänvartijaksi Erkki ryhtyi.

Pihlajaveden Ranssulasta tuli Tuomen perheen kotitalo.

Alunperin Naaralan (Naaramäen) taloon kuuluneen Isomäki-nimisen torpan oli perustanut Naaralan vävy Frans Gumér. Paikkaa kutsuttiin hänen mukaansa Ranssulaksi. Gumérit asuivat siellä vielä Tuomien muuttaessa sinne, mutta jo saman vuoden syksyllä 11.10.1903 he muuttivat Keuruulle, minkä jälkeen talo jäi yksin Erkin ja Auroran haltuun. Aikanaan, vuonna 1936, Erkki lunasti noin 31 hehtaarin suuruisen Ranssulan tilan rakennuksineen Rosenlewiltä.

Erkille ja Auroralle syntyi Ranssulassa viisi lasta: Martta, Hilja, Kerttu, Toivo ja Rauha. Perheeseen kuului myös Taito Peltonen, joka tuli kaksivuotiaana kasvattipojaksi Ranssulaan. Hänestä tuli yksi perheenjäsenistä. [1, 2, 3]

Aurora ja Erkki Tuomi sekä vanhimmat tyttäret Hilja (vas.), Kerttu ja Martta Ranssulassa vuonna 1913 tai 1914.

Metsänvartijan työnsä ohella Erkillä oli monia luottamustehtäviä sekä kunnallisessa että seurakunnallisessa hallinnossa. Hänestä tuli 4.12.1918 kunnallisvaaleilla valitun Pihlajaveden ensimmäisen kunnanvaltuuston jäsen. Kirkkovaltuusto tuli Pihlajavedellä lain mukaan pakolliseksi vasta vuonna 1934, ja tuolloin hänestä tuli Pihlajaveden ensimmäisen kirkkovaltuuston jäsen. Erityisesti sosiaalityö oli hänen sydäntään lähellä. Lehtiartikkeleiden mukaan Erkki oli vuosina 1926-1930 mm. Lampilan koulun johtokunnassa, Pihlajaveden köyhäinhuoltolautakunnassa, kirkonkokouksessa maksukyvyttömiä vapauttamassa, raittiuslautakunnan puheenjohtajana sekä edustajana Seinäjoen piirimielisairaalan kevätkokouksessa. [1, 2, 3, 4]

Sisä-Suomi 31.12.1929 kuvasi 50 vuotta täyttävän Erkin luottamustoimia seuraavasti:

”50 vuotta täyttää uudenvuodenpäivänä vuokraaja Erkki Tuomi Pihlajavedeltä. Maanviljelijä Tuomi on tunnettu monipuolisena kirkon ja kunnan toimihenkilönä, toimien useat vuodet kirkkoneuvoston, kunnallislautakunnan, köyhäinhoitolautakunnan sekä kunnanvaltuuston jäsenenä. Innokkaana raittiusmiehenä joutui hän heti kun raittiuslautakunta kuntaan perustettiin sen esimieheksi, ollen siinä yhä edelleen. Oman syrjäisen seutunsa monissa paikallisissa toimissa ja harrastuksissa on hän aina ensimmäisenä avustajana ja alkuunpanijana toiminut ja reippaana jalan ja veneellä kulkijana jaksanut taivaltaa pitkät vaikeat matkat kokouksiin ja yhteisiin tilaisuuksiin.” [5]

Pihlajaveden kunnanvaltuusto 1920-luvun jälkipuoliskolla. Erkki Tuomi takarivissä toinen oikealta. Eturivissä keskellä pitkäaikaiset Pihlajaveden vaikuttajat kauppias Olga Pakkala ja hänen oikealla puolellaan Niilo Lamminmäki, joka toimi kunnanhallituksen puheenjohtajana ja kunnanjohtajana 15 vuoden ajan. Kuva: Aino Korjan kokoelma.

Huoltaja-lehti 7/1955 uutisoi Sosiaalihuollon Keskusliiton (SHK) 75-vuotiaalle Erkki Tuomelle myöntämästä ansiomerkistä seuraavaa:

Erkin saama SHK:n kultainen ansiomerkki.

”Pihlajaveden sosiaalilautakunnan esityksestä kultainen ansiomerkki maanviljelijä Erkki Tuomelle. Maanviljelijä Tuomi on ollut huoltotyössä yli 40 vuotta, kuuluen jo vaivaishoitohallitukseen.” [6]

Erkin saama SHK:n kultainen ansiomerkki on edelleen (v. 2021) suvulla tallessa. [3]

Ranssulassa luettiin Aamulehteä

Erkki toimi myös Aamulehden tilaaja-asiamiehenä. Aamulehteä luettiin paljon, ja Erkki luki sitä lapsille. Mm. Kerttu, joka oli lapsista keskimmäinen, opetteli noin kolmevuotiaana siitä lukemaan tai ainakin kirjaimet. Kerttu eli 100-vuotiaaksi ja loppuun saakka piti itsensä ajan tasalla Aamulehteä lukemalla. [3, 7, 8]

Erkki hankki tiedot Suomen ja ulkomaiden tapahtumista Aamulehdestä, minkä vuoksi hän oli haluttu keskustelukumppani muille paikkakuntalaisille mm. kirkkomäellä ja kinkereillä. ”Sisareni muisteli, että hän on ollut kirkossa kahdestaan Erkin kanssa. Erkki on ollut tuolloin noin 70-vuotias ja pojantyttärensä noin 5-vuotias. Kirkkomatka meni siten, että ensin kuljettiin jalan noin 4 km lahden rantaan ja sitten veneellä järven yli noin 5 km, minkä jälkeen vielä kiivettiin kirkonmäki ylös. Jyrkkä kirkonmäki oli liian raskas 5-vuotiaalle, joten Erkin piti hänet kantaa ylös. Kirkonmenojen jälkeen oli miesjoukolla niin paljon keskusteltavaa, että 5 vuotias oli ihan uupunut odottaessaan pitkän kotimatkan alkamista.” [3]

Hyvässä hiihtokunnossa ikämiehenäkin

Hyvää kuntoa ja hiihtotaitoakin tarvittiin paitsi metsänvartijan työssä, myös kirkko- asema ja kylämatkoilla. Hevosrekikyyti oli yleisesti käytetty kulkutapa, kun menijöitä oli useampia, mutta hiihto ja potkukelkka jään yli on ollut myös hyvä vaihtoehto yksin mentäessä erityisesti silloin, kun on menty junalle, jolla on jatkettu sukuloimaan. Hiihto oli muutenkin suosittu harrastus Pihlajavedellä, josta tuli useita hiihtomestareita. [3]

Vuonna 1929 49-vuotias Erkki saavutti voiton Ähtärin Urheilijoiden järjestämässä hiihtokilpailussa vanhempien hiihtäjien sarjassa:

"Hiihdot toimitettiin kahdessa sarjassa ja hiihtivät vanhemmat 10 km murtomaata ja saavuttivat he seuraavia aikoja ja jaettiin kolme palkintoa ja 1. palk. E. Tuomi aika 43,46 --" [9]

Myöhempiä vaiheita

Perheen poika Toivo jatkoi tilan pitoa isänsä jälkeen jääden Ranssulaan. Tytöistä Martta, Kerttu ja Rauha lähtivät opiskelemaan Raahen seminaariin, josta valmistuivat kansakoulunopettajiksi. Hilja tuli Pihlajavedellä tunnetuksi kuvataiteilijana ja kansanperinteen tallentajana tehden samalla erilaisia kotitaloustöitä.

Erkki Tuomi (oik.) käymässä Pakkalan kaupassa Pihlajaveden Asemankylällä. Pakkalan kauppiaat olivat Tuomien perhetuttuja. Kuvan muut henkilöt kasvot kameraan päin vasemmalta lukien: kaupan juoksupoika Erkki Poika-aho, kauppiaan puoliso Viivi Mäkinen, kauppias ja pankinjohtaja Artturi Mäkinen ja kauppias Olga Pakkala. Kuva: Aino Korjan kokoelma.

Erkki Tuomi kuoli 22.2.1963. Erkki ja Aurora Tuomi on haudattu Koipikankaan hautausmaalle Pihlajavedelle.

Erkki ja Aurora Tuomen, heidän poikansa Toivon ensimmäisen puolison Aune Tuomen ja Toivo ja Aili Tuomen pian syntymänsä jälkeen kuolleen tyttären Ritva Tuomen hauta Koipikankaan hautausmaalla Pihlajavedellä.

Lähteet

[1] Kirkonkirjat

• Kastekirja
  • "Tammikuu 1. (syntymäpäivä), 2. (kastepäivä). 1) Lapsi: Erkki. Wanh: iht. Niilo Isakinp. Liukko ja vaimonsa Fredrika Kallent. Elimäeltä. Kummit: tal. Obadias Samulinp. Elimäki ja iht. vaimo Riikka Samulint. Jämsästä. Kasti. A. A. Hellstén." Kuorevesi - syntyneet, 1876-1884 (MKO7-11 I C:8) > 57: SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=165...
• Rippikirjat
  • Kuorevesi - rippikirja, 1867-1879 (MKO10-20) > Sivu 270 262: sivu 270: Wedenpää, Elimäki; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=116...
  • Kuorevesi - rippikirja, 1880-1890 (MKO21-41) > Sivu 553 514: sivu 553: Wedenpää, Elimäki Inhyses; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=116...
  • Kuorevesi - rippikirja, 1891-1900 (MKO42-63) > Sivu 581 533: sivu 581: Wedenpää, , Wedenpää Tuomisto; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=116...
  • Kuorevesi - rippikirja, 1900-1909 (AP I Aa:5) > Sivu 571 574: sivu 571: Wedenpää, Wedenpää Liedenpohja; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=338...
  • Pihlajavesi muuttokirjoja 1891-1916 (AP I Jba:6) 25.5.1903 Erkki Nikolainpka Tuomi & vmo Aurora Kaarlent Sorsaoja ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2969...
  • Pihlajavesi - rippikirja, 1900-1909 (AP I Aa:8) > 307: sivu 309: Naarala eli Isomäki No 17; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• Kuolleiden kirja
  • Pihlajavesi kuolleet 1951-1971 (AP I F:3) Sivu 26 1963 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4422... / Viitattu 30.10.2023

[2] Marja Tolosen tutkimukset

[3] Tuomen suvun muistelmat

[4] Teppo Vihola: Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918-1969, s. 289, s. 341

[5] Sisä-Suomi 31.12.1929 no 299: Vuokraaja Erkki Tuomi Pihlajavedellä 50 vuotta https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1763758/artic...

[6] Huoltaja 7/1955: Sosiaalihuollon Keskusliiton ansiomerkkejä

[7] Aamulehti, 29.04.1917, nro 96, s. 11 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/766276?page=11 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[8] Aamulehti, 03.04.1928, nro 93, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1509020?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[9] Ähtäri, 15.02.1929, nro 7, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1510347?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Valokuvat ovat Tuomen suvun kokoelmista, mikäli kuvatekstissä ei ole mainittu muuta.

Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 64. viikkoprofiili (28.12.2020-3.1.2021).