Esko Jaakonpoika Lammi, Rahkolampi

Jalasjärven Lammin maat sijaitsivat nykyisen kirkonkylän tienoilla Hirvijärven ja Jalasjärven puolivälissä. Vanhoissa asiakirjoissa talon nimeksi kirjattiin Raholampi, Rahkolampi tai Rahalampi. Rippikirjoissa talon nimi oli Lambi vuoteen 1756 saakka, sitten Lammi. Eräässä kartassa vuodelta 1679 alueelle oli piirretty lampi ja sen rannalle Raholammin talo. (Markku Pihlajaniemi: Lammin kestikievaritalo Jalasjärvellä. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2007, Ilmajoen kirjapaino IL-MO, ss.16-25)

Lauri Sipinpoika oli tilan Lammi isäntä Jalasjärvellä vuosina 1549-1586. Tapani Sipinpoika merkittiin isännäksi kymmenysveroluettelossa vuonna 1560. Sitten tilan isännäksi merkittiin Tuomas Laurinpoika vuosina 1587-1595. Hänet merkittiin kymmenysveroluettelossa vielä vuonna 1598. Sitten tila autioitui. Esko Jaakonpojan isäpuoli Jaakko Pertunpoika viljeli maita. Hän oli Jokipiistä. Esko Jaakonpoika oli tilan isäntä vuosina 1619-1634. Hänen iäkseen merkittiin 40 vuotta vuoden 1627 ruotu- ja väenottoluettelossa. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634, s.17)

Vouti Juhana Ottenpoika antoi vuonna 1619 erään autiotalon Jalasjärvellä Esko Jaakonpojan asuttavaksi ja antoi sille verovapauden, vaikka Eskon isäpuoli oli käyttänyt talon maita niittynä. (Armas Luukko: Etelä-Pohjanmaan Historia III. Nuijasodasta Isoonvihaan. Etelä-Pohjanmaan Historiatoimikunta, Oy Ilkan Kirjapaino, Vaasa 1945, s.38)

Esko Jaakonpojan äiti oli etunimeltä tuntematon, mutta hänen patronyyminsä oli Laurintytär. Vuonna 1620 autio- ja uudistalojen luettelossa mainittiin, että Esko Jaakonpojan isäpuoli Jaakko Pertunpoika oli käyttänyt Tuomas Laurinpojan niittyjä. (Markku Pihlajaniemi: Lammin kestikievaritalo Jalasjärvellä. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2007, Ilmajoen kirjapaino IL-MO, ss.16-25)

Vuonna 1633 Ilmajoen käräjillä tuli ilmi, että Esko Jaakonpojan veli oli Filppu Jaakonpoika. Vanhan Ilmajoen pitäjän alueella oli vain yksi Filppu Jaakonpoika, Jokipiin Jaakko Pertunpojan poika. Hän oli todennäköisesti kuitenkin Eskon velipuoli. (Markku Pihlajaniemi: Lammin kestikievaritalo Jalasjärvellä. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2007, Ilmajoen kirjapaino IL-MO, ss.16-25)

Esko Jaakonpoika oli tilan Lammi isäntä Jalasjärvellä vuosina 1635-1653. Hänen iäkseen merkittiin 40 vuotta vuoden 1627 ruotu- ja väenottoluettelossa. Hänen toinen vaimonsa oli Sophia Yrjänäntytär, joka oli Pertun ja Matin äitipuoli. Sophian toinen aviomies oli Simo Antinpoika. Vuonna 1641 tilalla merkittiin isäntä ja vaimo. Vuonna 1642 merkittiin poika ja tytär. Vuonna 1644 merkittiin isäntä sekä poika ja pojanvaimo. Vuonna 1653 merkittiin isäntä ja vaimo. Lammi oli postitalo ainakin vuodesta 1647 ja kestikievari vuodesta 1653. Tilalla merkittiin poika Perttu Eskonpoika. Hänet merkittiin vuoden 1642 ruotu- ja väenottoluettelossa tilan isännäksi. Hän oli porvari Kristiinankaupungissa, sitten uudistilallinen Uttermossalla. Hänen vaimonsa oli Valpuri Antintytär. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1635-1675, s.30)

Vuonna 1649 Esko Jaakonpoika Rahalammelta kanteli käräjillä Lauri Klemetinpojan perinnöstä, joka on tämän luona. Perintö kuului Eskon mukaan hänelle ja hänen sisaruksilleen. Lauri esitti vuonna 1630 päivätyn kirjelmän, missä hän todisti maksaneensa perillisille kaiken. Kyseessä oli Jouppilan kylän Rahkon isäntä Lauri Klemetinpoika. Perintö oli todennäköisesti Eskon ja hänen sisarustensa isänpuoleinen perintö joko Rahkon talosta tai Lauri Klemetinpojalta henkilökohtaisesti. (Markku Pihlajaniemi: Lammin kestikievaritalo Jalasjärvellä. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2007, Ilmajoen kirjapaino IL-MO, ss.16-25)

Lammin talo Jalasjärvellä
LAMMI
Postitalo ainakin vuodesta 1647, kestikievari vuodesta 1653. 1/2 manttaalin vero- ja postitalo vuoden 1675 vuotuisvero-
luettelossa.
Esko Jaakonpoika kirjattiinisännäksi 1635–1653. Ikä vuoden 1627 ruotu- ja väenottoluettelon mukaan 40 vuotta. Katso Jokipii. II-vaimo Sophia
Yrjänäntytär. Pertun ja Matin äitipuoli, II-mies Simo Antinpoika*. *) Markku Pihlajaniemi: Lammin kestikartano Jalasjärvellä. Eteläpohjalaiset Juuret 2 / 2007.
Eskolle kirjattiin poika vuonna 1642 ja samoin tytär., 1644 kirjattiin pojan vaimo.
Poika Perttu Eskonpoika. Isäntä ruotu- ja väenottoluettelossa 1642. Porvari Kristiinankaupungissa, sitten uudistilallinen Utter-
mossalla. Vaimo Valpuri Antintytär*.
Matti Eskonpoika 1654–1675. Poika, isäntä jo vuoden 1647 myllytulliluettelossa. I-vaimo Agneta Klemetintytär Possosta.
II-vaimo "N" Pertuntytär Pirilästä*.
Sisar Brita Eskontytär Saaressa*.
Tytär Kerttu Matintytär Jussilassa*.
Tytär Agneta Matintytär 1674–1675.
Poika Antti Matinpoika Kirjattiin vuonna 1675., merkintä
Tapio Piirto, Ilmajki 1635-1675, yhteenveto alkuperäislähteistä

Jalasjärven Lammin maat sijaitsivat nykyisen kirkonkylän tienoilla Hirvijärven ja Jalasjärven puolivälissä. Vanhoissa asiakirjoissa talon nimeksi kirjattiin Raholampi, Rahkolampi tai Rahalampi. Rippikirjoissa talon nimi oli Lambi vuoteen 1756 saakka, sitten Lammi. Eräässä kartassa vuodelta 1679 alueelle oli piirretty lampi ja sen rannalle Raholammin talo. (Markku Pihlajaniemi: Lammin kestikievaritalo Jalasjärvellä. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2007, Ilmajoen kirjapaino IL-MO, ss.16-25)

Lauri Sipinpoika oli tilan Lammi isäntä Jalasjärvellä vuosina 1549-1586. Tapani Sipinpoika merkittiin isännäksi kymmenysveroluettelossa vuonna 1560. Sitten tilan isännäksi merkittiin Tuomas Laurinpoika vuosina 1587-1595. Hänet merkittiin kymmenysveroluettelossa vielä vuonna 1598. Sitten tila autioitui. Esko Jaakonpojan isäpuoli Jaakko Pertunpoika viljeli maita. Hän oli Jokipiistä. Esko Jaakonpoika oli tilan isäntä vuosina 1619-1634. Hänen iäkseen merkittiin 40 vuotta vuoden 1627 ruotu- ja väenottoluettelossa. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634, s.17)

Vouti Juhana Ottenpoika antoi vuonna 1619 erään autiotalon Jalasjärvellä Esko Jaakonpojan asuttavaksi ja antoi sille verovapauden, vaikka Eskon isäpuoli oli käyttänyt talon maita niittynä. (Armas Luukko: Etelä-Pohjanmaan Historia III. Nuijasodasta Isoonvihaan. Etelä-Pohjanmaan Historiatoimikunta, Oy Ilkan Kirjapaino, Vaasa 1945, s.38)

Esko Jaakonpojan äiti oli etunimeltä tuntematon, mutta hänen patronyyminsä oli Laurintytär. Vuonna 1620 autio- ja uudistalojen luettelossa mainittiin, että Esko Jaakonpojan isäpuoli Jaakko Pertunpoika oli käyttänyt Tuomas Laurinpojan niittyjä. (Markku Pihlajaniemi: Lammin kestikievaritalo Jalasjärvellä. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2007, Ilmajoen kirjapaino IL-MO, ss.16-25)

Vuonna 1633 Ilmajoen käräjillä tuli ilmi, että Esko Jaakonpojan veli oli Filppu Jaakonpoika. Vanhan Ilmajoen pitäjän alueella oli vain yksi Filppu Jaakonpoika, Jokipiin Jaakko Pertunpojan poika. Hän oli todennäköisesti kuitenkin Eskon velipuoli. (Markku Pihlajaniemi: Lammin kestikievaritalo Jalasjärvellä. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2007, Ilmajoen kirjapaino IL-MO, ss.16-25)

Esko Jaakonpoika oli tilan Lammi isäntä Jalasjärvellä vuosina 1635-1653. Hänen iäkseen merkittiin 40 vuotta vuoden 1627 ruotu- ja väenottoluettelossa. Hänen toinen vaimonsa oli Sophia Yrjänäntytär, joka oli Pertun ja Matin äitipuoli. Sophian toinen aviomies oli Simo Antinpoika. Vuonna 1641 tilalla merkittiin isäntä ja vaimo. Vuonna 1642 merkittiin poika ja tytär. Vuonna 1644 merkittiin isäntä sekä poika ja pojanvaimo. Vuonna 1653 merkittiin isäntä ja vaimo. Lammi oli postitalo ainakin vuodesta 1647 ja kestikievari vuodesta 1653. Tilalla merkittiin poika Perttu Eskonpoika. Hänet merkittiin vuoden 1642 ruotu- ja väenottoluettelossa tilan isännäksi. Hän oli porvari Kristiinankaupungissa, sitten uudistilallinen Uttermossalla. Hänen vaimonsa oli Valpuri Antintytär. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1635-1675, s.30)

Vuonna 1649 Esko Jaakonpoika Rahalammelta kanteli käräjillä Lauri Klemetinpojan perinnöstä, joka on tämän luona. Perintö kuului Eskon mukaan hänelle ja hänen sisaruksilleen. Lauri esitti vuonna 1630 päivätyn kirjelmän, missä hän todisti maksaneensa perillisille kaiken. Kyseessä oli Jouppilan kylän Rahkon isäntä Lauri Klemetinpoika. Perintö oli todennäköisesti Eskon ja hänen sisarustensa isänpuoleinen perintö joko Rahkon talosta tai Lauri Klemetinpojalta henkilökohtaisesti. (Markku Pihlajaniemi: Lammin kestikievaritalo Jalasjärvellä. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2007, Ilmajoen kirjapaino IL-MO, ss.16-25)

Jalasjärven Lammin maat sijaitsivat nykyisen kirkonkylän tienoilla Hirvijärven ja Jalasjärven puolivälissä. Vanhoissa asiakirjoissa talon nimeksi kirjattiin Raholampi, Rahkolampi tai Rahalampi. Rippikirjoissa talon nimi oli Lambi vuoteen 1756 saakka, sitten Lammi. Eräässä kartassa vuodelta 1679 alueelle oli piirretty lampi ja sen rannalle Raholammin talo. (Markku Pihlajaniemi: Lammin kestikievaritalo Jalasjärvellä. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2007, Ilmajoen kirjapaino IL-MO, ss.16-25)

Lauri Sipinpoika oli tilan Lammi isäntä Jalasjärvellä vuosina 1549-1586. Tapani Sipinpoika merkittiin isännäksi kymmenysveroluettelossa vuonna 1560. Sitten tilan isännäksi merkittiin Tuomas Laurinpoika vuosina 1587-1595. Hänet merkittiin kymmenysveroluettelossa vielä vuonna 1598. Sitten tila autioitui. Esko Jaakonpojan isäpuoli Jaakko Pertunpoika viljeli maita. Hän oli Jokipiistä. Esko Jaakonpoika oli tilan isäntä vuosina 1619-1634. Hänen iäkseen merkittiin 40 vuotta vuoden 1627 ruotu- ja väenottoluettelossa. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634, s.17)

Vouti Juhana Ottenpoika antoi vuonna 1619 erään autiotalon Jalasjärvellä Esko Jaakonpojan asuttavaksi ja antoi sille verovapauden, vaikka Eskon isäpuoli oli käyttänyt talon maita niittynä. (Armas Luukko: Etelä-Pohjanmaan Historia III. Nuijasodasta Isoonvihaan. Etelä-Pohjanmaan Historiatoimikunta, Oy Ilkan Kirjapaino, Vaasa 1945, s.38)

Esko Jaakonpojan äiti oli etunimeltä tuntematon, mutta hänen patronyyminsä oli Laurintytär. Vuonna 1620 autio- ja uudistalojen luettelossa mainittiin, että Esko Jaakonpojan isäpuoli Jaakko Pertunpoika oli käyttänyt Tuomas Laurinpojan niittyjä. (Markku Pihlajaniemi: Lammin kestikievaritalo Jalasjärvellä. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2007, Ilmajoen kirjapaino IL-MO, ss.16-25)

Vuonna 1633 Ilmajoen käräjillä tuli ilmi, että Esko Jaakonpojan veli oli Filppu Jaakonpoika. Vanhan Ilmajoen pitäjän alueella oli vain yksi Filppu Jaakonpoika, Jokipiin Jaakko Pertunpojan poika. Hän oli todennäköisesti kuitenkin Eskon velipuoli. (Markku Pihlajaniemi: Lammin kestikievaritalo Jalasjärvellä. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2007, Ilmajoen kirjapaino IL-MO, ss.16-25)

Esko Jaakonpoika oli tilan Lammi isäntä Jalasjärvellä vuosina 1635-1653. Hänen iäkseen merkittiin 40 vuotta vuoden 1627 ruotu- ja väenottoluettelossa. Hänen toinen vaimonsa oli Sophia Yrjänäntytär, joka oli Pertun ja Matin äitipuoli. Sophian toinen aviomies oli Simo Antinpoika. Vuonna 1641 tilalla merkittiin isäntä ja vaimo. Vuonna 1642 merkittiin poika ja tytär. Vuonna 1644 merkittiin isäntä sekä poika ja pojanvaimo. Vuonna 1653 merkittiin isäntä ja vaimo. Lammi oli postitalo ainakin vuodesta 1647 ja kestikievari vuodesta 1653. Tilalla merkittiin poika Perttu Eskonpoika. Hänet merkittiin vuoden 1642 ruotu- ja väenottoluettelossa tilan isännäksi. Hän oli porvari Kristiinankaupungissa, sitten uudistilallinen Uttermossalla. Hänen vaimonsa oli Valpuri Antintytär. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1635-1675, s.30)

Vuonna 1649 Esko Jaakonpoika Rahalammelta kanteli käräjillä Lauri Klemetinpojan perinnöstä, joka on tämän luona. Perintö kuului Eskon mukaan hänelle ja hänen sisaruksilleen. Lauri esitti vuonna 1630 päivätyn kirjelmän, missä hän todisti maksaneensa perillisille kaiken. Kyseessä oli Jouppilan kylän Rahkon isäntä Lauri Klemetinpoika. Perintö oli todennäköisesti Eskon ja hänen sisarustensa isänpuoleinen perintö joko Rahkon talosta tai Lauri Klemetinpojalta henkilökohtaisesti. (Markku Pihlajaniemi: Lammin kestikievaritalo Jalasjärvellä. Eteläpohjalaiset Juuret 2/2007, Ilmajoen kirjapaino IL-MO, ss.16-25)