Field Marchal, Privy Councillor Ivar Månsson Stiernkors

http://www.blf.fi/artikel.php?id=546

http://fi.wikipedia.org/wiki/Iivar_Maununpoika_S%C3%A4rkilahti

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Stiernkors_nr_39#TAB_9

http://runeberg.org/anrep/4/0196.html

http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_333.htm

"Name: Ivar Månsson Stjernkors

riksråd15651

utnämd till öfverste för allt krigsfolket i Västergötlland14.7.15651

ståthållare i Finland15671

fältöfverste i Finland7.12.15701

fältmarskalk5.8.15711

Death27.9.1573, Turku1

Father: Måns Nilsson Stjernkors

Mother: Karin Hansson Starck

Misc. Notes Laajaan (->) Särkilahden sukuun kuulunut Ivar Magnuksenpoika Stiernkors lienee aloittanut uransa (-> Eerik XIV) Erik-herttuan hovissa. Hänen tiedetään tuolloin hankkineen väkeä ja tarvikkeita tämän suunnitellulle Englannin-matkalle. Hän toimi 1562 Uplannin lipullisen ratsumestarina Suomessa, ja seuraavana kesäkuussa 1563 Eerik XIV valtuutti hänet vangitsemaan (-> Juhana III) Juhana-herttuan. Hän lienee kohdellut herttuan kannattajia vihollisinaan, sillä vielä vuosikymmeniä myöhemmin muuan Turun porvari haki hänen jälkeläisiltään korvausta Ivar Magnuksenpojan Turun valtauksen yhteydessä suorittamasta pakkoverotuksesta.

Ivar Stiernkors oli vuodesta 1564 mukana sodassa Tanskaa vastaan. Hän toimi ylipäällikkö (->) Nils Boijen alaisena ja osallistui muun muassa Ronnebyn valtaukseen ja ryöstämiseen. Välillä hän ehti kotimaahansa viettämään tammikuussa 1566 Vesilahden Laukossa häitään valtaneuvos Jöns Knutinpoika Kurckin ja Ingeborg Tönnentytär Tottin Elin-tyttären kanssa, mutta palasi heti takaisin sotaan. Kun kuningas Eerik XIV erotti Boijen, oli Ivar Magnuksenpoika yksi ylipäällikköehdokkaista. Kuningas ei kuitenkaan valinnut häntä, koska piti häntä liian väkivaltaisena ja äkkipikaisena.

Kun Juhana ja (-> Kaarle IX) Kaarle nousivat 1568 kapinaan kuningas Eerikiä vastaan, Ivar Magnuksenpoika oli aluksi kuninkaan puolella. Kärsittyään tappion Hölön kirkolla hän lähti kuningas Eerikin komentamana hakemaan täydennystä Suomesta. Tällöin hän vaihtoi puolta ja valtasi Turun linnan herttuoille. Näin hän saavutti uuden kuninkaan, Juhana III:n luottamuksen.

Sota Tanskaa vastaan jatkui, ja Ivar Magnuksenpoika oli siellä mukana ainakin 1569. Kun sota Venäjää vastaan alkoi 1570, hänet määrättiin suomalaisten joukkojen ylipäälliköksi. Virossa hän toimi sotapäällikkönä 1572 - 1573.

Ivar Stiernkors oli syyskuun lopulla 1573 kokoamassa lisää joukkoja Viron sotaan. Tuolloin, yöllä 26.9. hän Turun linnassa joutui juomingeissa riitaan Arvid Stenbockin kanssa ja seurauksena oli tappelu, joka saatiin hädin tuskin laannutetuksi. Seuraavana päivänä Stiernkors hyökkäsi uudelleen Stenbockin kimppuun, mutta tämä löi hänet miekalla hengiltä. Tapaus yritettiin pitää salassa, koska Arvid Stenbock sisar oli Ruotsin leskikuningatar (->) Katariina Stenbock. Asiasta kantautui kuitenkin tietoja Tukholmaan, ja lokakuussa Juhana III käski vangita Stenbockin.

Ivar Stiernkors oli rikas maanomistaja, sillä hän oli perinyt Sauvon Kärkniemen ja suoritti asepalvelusta Uskilan Fulkkilasta. Hän sai lahjaksi Sauvon Ruonankartanon, ja hänellä oli läänityksiä Halikossa, Viipurin pitäjässä, Ruokolahdella, Padasjoella sekä koko Sääksmäen pitäjä ja myös alueita Virossa. Vuodesta 1567 hän oli Hollolan kihlakunnantuomarina. Luonteeltaan hän oli ilmeisesti aikakautensa aito edustaja, väkivaltainen, häikäilemätön ja omaa etuaan ajava. Näillä ominaisuuksilla hän osoittautui mainioksi sotilaaksi ja saavutti huomattavaa menestystä.

Elin Kurck eli leskenä vain muutaman vuoden, sillä 1576 hän solmi uuden avioliiton (->) Bertil Ivarinpojan kanssa. Hän lienee kuollut vasta noin 1610. Stiernkorsin lapset jatkoivat isänsä sotilasuraa, mutta eivät saavuttaneet yhtäläistä menestystä. Ainoastaan Magnus ennätti sotatoimiltaan avioitua, mutta hänen ainoa lapsensa oli tytär Anna.

Ivar Magnuksenpoika Stiernkors K 27.9.1573 Turku. V Magnus Nilsinpoika Stiernkors ja Karin Starck. P 1566 - Elin Jönsintytär Kurck K 1609 jälkeen, PV Pohjanmaan ja Satakunnan laamanni Jöns Knutinpoika Kurck ja Ingeborg Tönnentytär Tott. Lapset: Magnus; Karl; Ivar; Axel; Ingeborg, P valtaneuvos Arvid Henrikinpoika Horn K 1606.

URA. Erik-herttuan palveluksessa viimeistään 1560 - ; Uplannin lipullisen ratsumestari 1562; ottanut osaa sotaan Tanskaa vastaan 1564 - 1569; suomalaisten joukkojen ylipäällikkö sodassa Venäjää vastaan alkoi 1570 - ; sotapäällikkö Virossa 1572 - .

Hollolan kihlakunnantuomari 1567 - .

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. K. Blomstedt, Henrik Klaunpoika Horn : ajankuvaus 1 : Kustaa Vaasan ja Juhana Herttuan palveluksessa. 1921; W. Tawaststjerna, Pohjoismaiden viisikolmattavuotinen sota : vuosien 1570 ja 1590 välinen aika. 1918 - 1920.133

Spouses: 1Elin Jönsdotter Kurck Death16201 Marriageabt 15551

Children: Axel Ivarsson (-1634) Ingeborg Ivarsdotter Ivar Ivarsson (2) Karl Ivarsson Måns Ivarsson (-<1628)"

Children Nils Ivarsson (-1599)

Last Modified 13.1.2007 Created 12.12.2012 using Reunion for Macintosh"

Måns Nilsson Särkilahti Hänen isänsä

Carin Hansdotter Särkilahti (o.s. Starck) Hänen äitinsä

Ratsumestari, eversti, kenttämarsalkka, Suomen käskynhaltija 1567-68. Tehtävä oli väliaikainen, kunnes kuningas Juhana III:n suosikki Charles de Mornay ehtisi ottaa tehtävän vastaan. De Mornay sekaantui kuitenkin vallankaappausyritykseen ja tuli teloitetuksi Tukholman torilla.

Arvid Gustafsson Stenbock tappoi Ivarin miekalla kaksipäiväisen juopottelun yhteydessä Turun linnan kuninkaansalissa 27.9.1573. Arvid oli puolisen vuotta pidätettynä Turun linnassa, mutta asia painettiin lopulta villaisella, koska hän oli leskikuningatar Katarina Vaasan (o.s. Stenbock) veli.*) Katarina eli leskikuningattarena 61 vuotta ja oleskeli paljon Suomessa.

• ) Werner Tawaststjärna: Pohjoismaiden viisikolmattavuotinen sota 1918-20, esim. sivut 95-96.