Frigga Maria Honkapirtti

Frigga Maria (Maija) Honkapirtti (o.s. Boxström, 19. toukokuuta 1895 Sortavala – 18. lokakuuta 1957 Helsinki)[1] oli Sortavalan seminaarin luonnonhistorian, maatalouden ja maantieteen lehtori. Hän oli myös Laatokan Karjalan Marttapiiriliiton puheenjohtaja ja Marttaliiton valtuuskunnan jäsen.[2][3]

Frigga Maria Honkapirtin vanhemmat olivat Sortavalan seminaarin kasvatusopin ja historian lehtori Bruno Boxström ja Sortavalassa voimistelun- ja kieltenopettajana toiminut Maria Korte.[4] Kirjoitettuaan ylioppilaaksi vuonna 1914 hän opiskeli luonnontieteitä Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1920. Ennen valintaansa Sortavalan seminaarin lehtoriksi vuonna 1929[1] hän opetti Helsingin uudessa yhteiskoulussa, Jamilahden kansanopistossa, Salmin keskikoulussa ja Sortavalan tyttökoulussa.[2] Vuosina 1921–1923 hän toimi Ester Ståhlbergin yksityissihteerinä.[5] [1] Talvisodan aikana hänet määrättiin Kajaanin seminaarin lehtoriksi vuosiksi 1940-1941, kunnes Sortavalan seminaari pääsi joksikin aikaa takaisin kotiseudulleen.[5][6] Honkapirtti johti kunnostustöitä ja jatkoi opettajana seminaarin aloitettua jälleen työnsä syksyllä 1942.[7] Jatkosodan jälkeen seminaarin muututtua Itä-Suomen seminaariksi Honkapirtti seurasi sen mukana ensin Raumalle ja lopulliseen sijoituspaikkaan Joensuuhun.[5] [8] Eläkkeelle hän jäi vuonna 1956.[1]

Honkapirttiä pidettiin johdonmukaisena ja alaansa seuraavana opettajana.[5][9] Hän teki vuosina 1927, 1934 ja 1941 laajoja opintomatkoja Keski- ja Etelä-Eurooppaan ja Pohjoismaihin.[5] [10] Hänen aikanaan seminaarin luonnonhistorian ja maantiedon kokoelmia kartutettiin oppilaiden eri maista tuomilla matkamuistoilla ja muilla esineillä sekä eläin- ja kasvinäytteillä.[11]

Maija Honkapirtti nimitettiin päiväkäskyllä Rannikkosotilaiden huoltoyhdistyksen Sortavalan paikallisosaston toiminnanjohtajaksi ja Laatokan rannikon sotilaskotien toiminnanjohtajaksi vuosiksi 1939–1940.[12][1] Hän toimi sotilaskotitehtävissä myös jatkosodan aikana vuosina 1941–1944.[1] Vuosina 1943–1944 hän kuului valtion komiteaan, joka järjesti jatkosodan aikana palautetun Karjalan maatalousoppilaitosten jälleenrakentamista.[5][13] Honkapirtti jatkoi Laatokan Karjalan marttojen johdossa useita vuosia sotien jälkeenkin.[14] Marttatyön ohella hänen sydäntään lähellä oli Jamilahden kansanopisto, jonka johtokunnan jäsenenä hän toimi vuodesta 1926 ja puheenjohtajana vuodesta 1940.[10]

Maija Honkapirtti oli kahden pojan kasvatusäiti.[14] Honkapirtille myönnettiin ansioistaan Talvisodan muistomitali Laatokan Karjalan soljen kera, Suomen Leijonan ritarikunnan I luokan ritarimerkki ja Vapaudenristin ritarikunnan 4. luokan Vapaudenristi.[1] Sortavalan seminaarin muistoa vaaliva Kymölän kilta pystytti Maja Honkapirtin ja hänen äitinsä Maria Boxströmin haudalle Hietaniemen hautausmaalle hautamuistomerkin syksyllä 1960.[15] https://fi.wikipedia.org/wiki/Frigga_Maria_Honkapirtti

Kansaneläkelaitoksen henkilökortit -arkisto - Vuosina 1950-1958 kuolleiden henkilöiden hakemistokortit -1--1 (18, Holmberg, Sigfrid - Huikuri, Antti), jakso 1561: HONKAPIRTTI FRIGGA MARIA 19.05.1895 Sortavalan mlk ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=40266134 / Viitattu 20.3.2021

Hautamuistomerkki http://haudat.genealogia.fi/php/haudat1f.php?coun=fi&lang=fi&code=9...