Gabriel Wegelius

Gabriel Wegelius syntyi Hattulan Pelkolan kartanoon 1.3.1803 varatuomari, assessori David Wegeliukselle ja Fredrika Walleniukselle. Isä oli 1700-luvun lopussa ostanut ja yhdistänyt kolme Lehijärven rannalla sijaitsevaa Pelkolan kylän tilaa Pelkolan kartanon maiksi. Isä David kuoli 1818 Gabrielin ollessa vasta 15-vuotias.

Gabriel valmistui ylioppilaaksi Turussa 19.6.1820 ja suoritti tuomarintutkinnon 9.12.1824. Hän sai varatuomarin arvon 1829 ja hoiti Ylä-Satakunnan ylisen kihlakunnan tuomarinvirkaa useita kertoja vuosien 1828–1834 välillä sekä Ylä-Sääksmäen kihlakunnan tuomarinvirkaa vuosina 1834–1847. Kihlakunnantuomarin arvonimen hän sai vuonna 1842.

Gabriel Wegelius meni naimisiin 1831 serkkunsa Sofia Katarina Wegeliuksen kanssa. He saivat kuusi lasta, joista nuorin oli vain kahden vuoden ikäinen äitinsä kuollessa vuonna 1843. Kaksi vuotta myöhemmin Gabriel meni naimisiin Emma Catharina Wirzeniuksen kanssa.

Vuonna 1847 Gabriel Wegelius valittiin kihlakunnantuomariksi vastaperustettuun Jämsän tuomiokuntaan. Virka edellytti, että tuomari myös asuisi kihlakuntansa alueella, joten Gabriel Wegelius osti Koukanniemen tilan Kuhmoisista ja jätti Pelkolan kartanon vaimonsa Emman vastuulle. Vuonna 1849 he saivat yhden yhteisen pojan.

Gabriel istui käräjiä ahkerasti Jämsässä, Längelmäellä sekä Padasjoella ja Kuhmoisissa. Käräjillä tuomarilla oli mukanaan yksi tai kaksi kirjuria, jotka kirjasivat päätöksiä ja muistiinpanoja ylös, mutta välillä hänen piti tehdä muistiinpanonsa itse. Aina ennen käräjiä ja niiden jälkeen Wegeliuksen kanssa Kuhmoisissa työskenteli useampi kirjuri. Asiakirjojen puhtaaksikirjoittajia asui myös Hattulassa ja lisäksi työtä tekivät emännän veli Knut Wirzenius sekä satunnaisesti myös Gabrielin pojat Vilhelm ja Verner. Hän olisi toivonut myös esikoisensa Adolfin oppivan työhön tarvittavan kauniin käsialan, mutta näin ei ilmeisesti koskaan käynyt.

Suurimman osan vuotta hän vietti tilallaan Kuhmoisissa sekä käräjätöissään, mutta kirjeenvaihto kotiin oli vilkasta. Gabrielin Emma Catharinalle kirjoittamia kirjeitä on säilynyt noin 300 kappaletta, joista osa on kirjoitettu töistä tarpeettomaksi jääneille papereille.

Tuomarin työ oli vaativaa ja ennakoimatonta, ja Gabriel kertoi kirjeissään lähes poikkeuksetta olevansa kiireinen, väsynyt ja tylsistynyt ja ikävöivänsä perhettään. Käräjät kestivät helposti kaksikin viikkoa ja koko käräjäkierros syyskäräjien osalta syyskuulta marraskuun loppuun, talvikäräjät joulukuulta huhtikuulle ja välikäräjät jälleen vapusta joskus jopa juhannukseen asti. Jos Gabriel ehti jouluksi kotiin, hän otti kirjurinsa mukaan, ja pyhäpäivien sosiaalinen kanssakäyminen oli tarkkaan ajoitettu työnteon lomaan. Kun kirjurit tulivat viettämään joulua perheen kanssa, Emma-vaimon tuli hankkia lahjat myös heille. Työkiireiden vuoksi Wegeliuksen omia asioita eri oikeusasteissa muilla paikkakunnilla hoitamaan palkattiin asianajajiksi vaikutusvaltaisia ja hyväksi tunnettuja lainoppineita.

Gabriel Wegelius kuoli 58 vuoden iässä vuonna 1861 jättäen jälkeensä viisi lasta ja vaimon.

Lähteet:

https://blogit.utu.fi/oikeudellinentietotaito/2021/08/11/karajatuom... Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Gabriel Wegelius. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=13394>. Luettu 20.9.2021.

Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Gabriel Wegelius. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=13394>

Hattulan seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1792-1808, jakso 136, sivu 240-241: Syntyneet ja kastetut 1803;
Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7213429 / Viitattu 6.11.2020

Hattulan seurakunnan arkisto - Kuolleiden ja haudattujen luettelot 1847-1877, jakso 43, sivu 72: Döde och Begrafne 1861/ 1862;
Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7194691 / Viitattu 6.11.2020

Suoniemen seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1836-1851 (1836-1841, 1851), jakso 28, sivu 67-68: vihityt 1831-1833;
Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9814052 / Viitattu 6.11.2020

Loimaan seurakunnan arkisto - Vihittyjen luettelo 1783-1852 (I Eb:4), jakso 222: 1844 marraskuu -;
Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5312215 / Viitattu 6.11.2020

Hattula - rippikirja, 1841-1854 (MKO1-20 I Aa:17-18) > Sivu 241 208: Pelkola Gård, Skyttälä Rusthåll och Yrjölä eller augments hemman;
SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=178... / Viitattu 6.11.2020
Hattulan seurakunnan arkisto - Rippikirja 1841-1854, jakso 253, sivu 241: Pelkola, Pelkola Gård, Skyttälä Rusthåll och Yrjölä; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7211351 / Viitattu 19.9.2021