Hans Nikolai Ludvig Heimbürger

http://golfpiste.com/mastergolf/ravintola/?p=tarina

https://www.genealogia.fi/genos-old/33/33_31.htm

Kunta Espoo Kylä Bodom Tilan nimi Bodom Tilannevuosi 1931 Omistaja Hans Heimburger , Ester o.s. Lagerström Lisätietoja BODOM, 7 km Kauniaisten asemalta ja 24 km Helsingistä. Omistajat v:sta 1911 kunnallisneuvos, agron. Hans Heimburger ja puolisonsa Ester (o.s. Lagerström). Kuulunut edellisen suvulle 49 vuotta. Tilasta erotettu maata 5 palstatilalle 64 ha. Pinta-ala 565 ha; siitä puutarhaa 2,5, peltoa 160, luonnonniittyä 8, viljelyskelpoista maata 40, metsää 329,5 ja muuta maata 25 ha. Talouskeskus viljelysten reunassa, Bodomjärven rannalla. 2-kerroksinen päärakennus rak. v. 1793, uusittu 1929. Navetta (70 lehm.) rak. 1890, talli (24 hev.) 1925, molempiin vesi sähköpumpulla, navetassa automaattiset juottolaitteet. Epätasaisista savi- ja multapelloista salaojitettu 85 ha. Viljelyskiertoja 2: A. vapaa vuorotus; B. kesanto, ruis, 4 heinää, 2 kevätviljaa. V. 1929 oli ruista 14 ha, vehnää 1, kauraa 32,5, ohraa 3,5, sekaviljaa hernettä 1,5, perunaa 4,5, juurikasveja 2,5, heinää 82 ja kesantoa 14,5 ha. Kotieläimiä: 20 hevosta, 50 lehmää, 2 sonnia, 4 sikaa, 12 lammasta ja 100 kanaa. Karja Ay- ja siat SY-rotua. Tärkeimmät kaupalliset tuotteet ovat maito, liha, munat, perunat ja puutarhanantimet. Myyntipaikkoina Kauniainen ja Helsinki. Suunnitelmallisesti hoidetusta sekametsästä myyty etupäässä tukkeja ja halkoja. Sähkövalo ja -voima Espoon Sähkö Oy:ltä. Ajanmukaisista maanviljelyskoneista mainittakoon traktori, kotitarvemylly, pärehöylä ja katkaisusirkkeli. Omistaja on ollut Espoon kunnanvaltuuston puheenjohtajana v:sta 1912 alkaen.

	  Lähde	 Suomen maatilat, I osa

Bodomin kaunis myöhäiskustavilainen kartanorakennus on historiansa aikana läpikäynyt monia perusteellisia muutoksia. Tästä huolimatta rakennuksen alkuperäiset suhteet ja ilme on suurelta osin säilynyt. Rakennuksen alkuperäistä asua kuvaa vuonna 1805 laadittu palovakuutuskertomus seuraavasti: Everstiluutnantti Carl Johan Jägersköldin rakennuttama päärakennus on vuodelta 1797. Se on 43 kyynärää pitkä, 23 kyynärää leveä ja seinät ovat 7 kyynärää korkeita. Rakennus on noin kaksi kyynärää korkealla kivijalalla. Mansardikatto on katettu laudoilla. Rakennuksessa oli suuri sali, seitsemän kamaria, keittiö, kaksi eteistä ja ruokakomeroita. Mansardikerroksessa oli lisäksi kaksi vinttikamaria. Suuressa salissa ja viidessä kamarissa oli vesivärein maalatut paperitapetit. Pienessä kamarissa, sänkykamarissa ja vierashuoneessa oli öljyvärein maalatut kangastapetit. Keittiötä lukuunottamatta kaikissa huoneissa oli kaakeliuunit. Sisäovista suurin osa oli ns. täysranskalaisia peiliovia. Ikkunat olivat kuusiruutuisia. Päärakennuksen vieressä oli 15 1/4 kyynärää pitkä siipirakennus vuodelta 1793. Siinä oli mm. sali, leivintupa ja kaksi kamaria. (Härö, 1991, kohdenumero 248)
Ainakin 1800-luvun keskivaiheilla kartanorakennus oli ulkopuolelta rapattu ja sen ikkunat olivat tammenväriset. Vuonna 1885 rappaus korvattiin nykyisellä vaakavuorauksella. Perusteellisemmin ulkonäköön vaikutti arkkitehti Alexis Stierncreutzin suunnittelema peruskorjaus (1929-30). Mansardikerros sisustettiin kokonaan asuinkäyttöön. Tätä varten mansardivyöhykkeeseen puhkaistiin ikkuna-aukot ja rakennettiin ristikeskus altaaneineen. Myös pääsisäänkäynnin pylväikkö on tältä ajalta, samoin järvenpuoleisen verannan nykyasu. Siipirakennus paloi 1928. (Härö, 1991, kohdenumero 248)
Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema