Hartvig Henrichsson Speitz

http://runeberg.org/frfinl/0431.html

Hartvig Henriksson Speitz (tab. I), f. 1591 på Liuttula, enligt inskrift på baksidan af en sannolikt af honom själf målad tafla i Sääksmäki kyrka, numera i Statens hist. museum: „A:o 1519 (misskrifning för 1591) Hartvigus Henricii Speitz bin ich genannt, gebo-ren zu Liuttula in Tavastland". Inskrifven vid universitetet i Wittenberg 6.8.1614. Lagläsare i Vemo härad 1620, afsatt för tjänstefel 1624. Utgaf 1642 de svenska krigsartiklarna på finska språket, samt 1643 bergsförordningarna. Dömdes 1645 af Åbo hofrätt att mista lifvet emedan han klandrat den dom som fråndömde honom mödernegodset Speitserlä i Uskela socken. Benådad 1647 med sex års ängelse på Tavastehus, hvilken strafftid han sannolikt icke behöfde afsitta — han befanns nämligen före sin död ånyo invecklad i processer; — † 1651, begrafd i Sääksmäki kyrka. . — Gift med Anna Ivars-dotter Stjernkors, som 18.11.1654 fick konfirmation på Liuttula, dotter af Ivar Israelsson Ståhl (= Stjernkors, n:r 39), till Sillantaka i Sääksmäki.

http://www.mesterton.net/lainlukijat.htm

Ylioppilas Wittenbergissä 6. 8. 1614. Vehmaan ja Maskun lainlukija 1623-24, erotettu virasta 1624. Lainsuomentaja. Tuomittu turhasta käräjöinnistä, solvauskirjoituksista sekä hovioikeuden ja sen presidentin Jöns Kurjen halventamisesta Turun raastuvanoikeudessa 9. 6. 1645 kuolemaan, minkä tuomion kuningatar sittemmin lievensi kuudeksi vuodeksi vankeutta. Omisti Sääksmäen Liuttulan ja Kärjenniemen Lipolan, Valkeakosken Lotilan, Lempäälän Kelhon, Paraisten Tennäsi ym. tiloja. K. 1651. Sin. VI: 95. Ramsay, Frälsesläkter, s. 413. Tieto, jonka mukaan Speitz olisi ollut lainlukijana jo 1620, ei ole ollut verifioitavissa. Melander, Mistä syystä ovat Hartikka Speitzin sota-artikkelisuomennoksen esilehdet ilmestyneet useina laitoksina, ss. 121-123. Eräässä Anders Kekoniuksen jukaisussa kutsutaan Speitziä entiseksi varalaamanniksi mikä lienee ansiotonta arvonnousua. Pipping, Historiska bidrag till Finlands Calendariografi III, ss. 124, 125, 151. VA: z 15: 327-328. Penttilä, Hartikka Henrikinpoika, KE V, ss. 184-185.

(Yrjö Blomstedt: Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500-ja 1600-luvuilla)

---

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hartikka_Speitz

Hartvig (Hartikka) Henrikinpoika Speitz (1591, Liuttulan kartano, Rantoo, Sääksmäki – 1651) oli suomalainen lainlukija, joka käänsi suomeksi asetuksia. Tiettävästi hän sai valmiiksi myös koko Ruotsin valtakunnan lain suomentamisen, mutta tämä työ jäi käsikirjoitukseksi, joka on kadonnut.[1]

Speitzin vanhemmat olivat hyvin suomen kieltä taitava lainlukija ja alilaamanni Henrik Jakobinpoika ja Margareta Thomasintytär. Hän opiskeli Wittenbergin yliopistossa, mutta hänen ei tiedetä suorittaneen yliopistotutkintoa. Speitz toimi 1623–1624 Vehmaan ja Maskun lainlukijana, mutta joutui laamanni Petrus Wigeliuksen kanssa kiisteltyään erotetuksi virasta ja hankki sen jälkeen elantonsa perintötiloiltaan, joita oli Sääksmäellä, Paraisilla ja Lempäälässä.[1]

Virkaeron jälkeen Speitz paneutui lainsuomennostyöhön. Ensimmäiseksi hän suomensi 1620-luvulla Kustaa II Aadolfin vuonna 1621 antamat sota-artiklat. Hän painatti vuonna 1642 omalla kustannuksellaan artikloista laitoksen, jossa olivat rinnakkain ruotsinkielinen alkuteksti ja hänen oma suomennoksensa. Seuraavana vuonna hän julkaisi samanlaisen kaksikielisen laitoksen eräistä vuoritoimeen liittyvistä asetuksista.[1]

Pian tämän jälkeen Speitz hävisi perintöriidan Turun hovioikeudessa ja julkaisi tästä katkeroituneena hovioikeutta vastaan suunnatun kirjelmän vuonna 1645. Tästä syystä hän sai kuolemantuomion, jonka kuningatar Kristiina muutti kuitenkin kuuden vuoden vankeudeksi. Loppujen lopuksi Speitz istui tuomiostaan vain pari vuotta. Vankeusaikanaan hän suomensi kirkkokaarta lukuun ottamatta koko Ruotsin valtakunnan lain. Sitä ei julkaistu ja käsikirjoituskin on kadonnut.[1]

---

Hartikka Henrikinpoika Speitz: syntyi Liuttulan kartanossa 1591; suomensi mm. Kustaa II Aadolfin sotalain (1621) eli Speitzin ansioksi luetaan siis ensimmäisenä suomeksi painettu erityisalan lakikirja. Tämä uppiniskainen oikeustaistelija välttyi kuolemantuomiolta, mutta isui Hämeen linnan tyrmässä missä jatkoi suomentamista. Kotiseudustaan ylpeä mies liitti mielellään nimikirjoituksensa perään latinankielisen maininnan Sexmontanus eli sääksmäkeläinen

---

Lainlukija. Omisti Sääksmäen Liuttulan ratsutilan 1626 - 1651.

http://runeberg.org/frfinl/0431.htmlHartvig Henriksson Speitz (tab. I), f. 1591 på Liuttula, enligt inskrift på baksidan af en sannolikt af honom själf målad tafla i Sääksmäki kyrka, numera i Statens hist. museum: „A:o 1519 (misskrifning för 1591) Hartvigus Henricii Speitz bin ich genannt, gebo-ren zu Liuttula in Tavastland". Inskrifven vid universitetet i Wittenberg 6.8.1614. Lagläsare i Vemo härad 1620, afsatt för tjänstefel 1624. Utgaf 1642 de svenska krigsartiklarna på finska språket, samt 1643 bergsförordningarna. Dömdes 1645 af Åbo hofrätt att mista lifvet emedan han klandrat den dom som fråndömde honom mödernegodset Speitserlä i Uskela socken. Benådad 1647 med sex års ängelse på Tavastehus, hvilken strafftid han sannolikt icke behöfde afsitta — han befanns nämligen före sin död ånyo invecklad i processer; — † 1651, begrafd i Sääksmäki kyrka. . — Gift med Anna Ivars-dotter Stjernkors, som 18.11.1654 fick konfirmation på Liuttula, dotter af Ivar Israelsson Ståhl (= Stjernkors, n:r 39), till Sillantaka i Sääksmäki. http://www.mesterton.net/lainlukijat.htmYlioppilas Wittenbergissä 6. 8. 1614. Vehmaan ja Maskun lainlukija 1623-24, erotettu virasta 1624. Lainsuomentaja. Tuomittu turhasta käräjöinnistä, solvauskirjoituksista sekä hovioikeuden ja sen presidentin Jöns Kurjen halventamisesta Turun raastuvanoikeudessa 9. 6. 1645 kuolemaan, minkä tuomion kuningatar sittemmin lievensi kuudeksi vuodeksi vankeutta. Omisti Sääksmäen Liuttulan ja Kärjenniemen Lipolan, Valkeakosken Lotilan, Lempäälän Kelhon, Paraisten Tennäsi ym. tiloja. K. 1651. Sin. VI: 95.Ramsay, Frälsesläkter, s. 413. Tieto, jonka mukaan Speitz olisi ollut lainlukijana jo 1620, ei ole ollut verifioitavissa. Melander, Mistä syystä ovat Hartikka Speitzin sota-artikkelisuomennoksen esilehdet ilmestyneet useina laitoksina, ss. 121-123. Eräässä Anders Kekoniuksen jukaisussa kutsutaan Speitziä entiseksi varalaamanniksi mikä lienee ansiotonta arvonnousua. Pipping, Historiska bidrag till Finlands Calendariografi III, ss. 124, 125, 151. VA: z 15: 327-328. Penttilä, Hartikka Henrikinpoika, KE V, ss. 184-185.(Yrjö Blomstedt: Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500-ja 1600-luvuilla)

---

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hartikka_SpeitzHartvig (Hartikka) Henrikinpoika Speitz (1591, Liuttulan kartano, Rantoo, Sääksmäki – 1651) oli suomalainen lainlukija, joka käänsi suomeksi asetuksia. Tiettävästi hän sai valmiiksi myös koko Ruotsin valtakunnan lain suomentamisen, mutta tämä työ jäi käsikirjoitukseksi, joka on kadonnut.[1]Speitzin vanhemmat olivat hyvin suomen kieltä taitava lainlukija ja alilaamanni Henrik Jakobinpoika ja Margareta Thomasintytär. Hän opiskeli Wittenbergin yliopistossa, mutta hänen ei tiedetä suorittaneen yliopistotutkintoa. Speitz toimi 1623–1624 Vehmaan ja Maskun lainlukijana, mutta joutui laamanni Petrus Wigeliuksen kanssa kiisteltyään erotetuksi virasta ja hankki sen jälkeen elantonsa perintötiloiltaan, joita oli Sääksmäellä, Paraisilla ja Lempäälässä.[1]Virkaeron jälkeen Speitz paneutui lainsuomennostyöhön. Ensimmäiseksi hän suomensi 1620-luvulla Kustaa II Aadolfin vuonna 1621 antamat sota-artiklat. Hän painatti vuonna 1642 omalla kustannuksellaan artikloista laitoksen, jossa olivat rinnakkain ruotsinkielinen alkuteksti ja hänen oma suomennoksensa. Seuraavana vuonna hän julkaisi samanlaisen kaksikielisen laitoksen eräistä vuoritoimeen liittyvistä asetuksista.[1]Pian tämän jälkeen Speitz hävisi perintöriidan Turun hovioikeudessa ja julkaisi tästä katkeroituneena hovioikeutta vastaan suunnatun kirjelmän vuonna 1645. Tästä syystä hän sai kuolemantuomion, jonka kuningatar Kristiina muutti kuitenkin kuuden vuoden vankeudeksi. Loppujen lopuksi Speitz istui tuomiostaan vain pari vuotta. Vankeusaikanaan hän suomensi kirkkokaarta lukuun ottamatta koko Ruotsin valtakunnan lain. Sitä ei julkaistu ja käsikirjoituskin on kadonnut.[1]

---

Hartikka Henrikinpoika Speitz: syntyi Liuttulan kartanossa 1591; suomensi mm. Kustaa II Aadolfin sotalain (1621) eli Speitzin ansioksi luetaan siis ensimmäisenä suomeksi painettu erityisalan lakikirja. Tämä uppiniskainen oikeustaistelija välttyi kuolemantuomiolta, mutta isui Hämeen linnan tyrmässä missä jatkoi suomentamista. Kotiseudustaan ylpeä mies liitti mielellään nimikirjoituksensa perään latinankielisen maininnan Sexmontanus eli sääksmäkeläinen

---

Hartvig Henrikinpoika Speitz i Wittenberg 1614.
Nuorteva, Jussi (1997): Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun Akatemian perustamista 1640. 533 pp., incl. an English summary. Doctoral dissertation, University of Helsinki, Faculty of Theology. ISBN 951-710-064-7.

Hämeen Historia II, Hämeen Heimoliitto, Eino Jutikkala päätoimittaja, 1957:
s. 519, Hartvig Henrikinpoika Speitz tunnetaan Kustaa II Adolfin sota-artiklan suomentajana. Hän painatti ne omalla kustannuksellaan. Tämä merkillinen mies opiskeli Wittenbergin yliopistossa ja toimi lainlukijana Vehmaan kihlakunnassa. Erotettiin ja oleskeli kotitiilallaan Sääksmäen Liuttulassa. Kutsui itseään Tavast-Finlandus-nimellä, eikä ollut viranomaisten suosiossa, ehkä siksi, että ilmoitti käännöstyönsä syyksi, "ruotsin kieltä taitamattomain täytyi mennä kuolemaan sota-artikkelien rikkomisen tähden, vaikeivat ikinä olisi saaneet mitään tietoa niiden sisällyksestä". v. 1645 hovioikeus tuomitsi hänet kuolemaan. Vankilassa hän suomensi koko Ruotsin lain kirkkokaarta lukuun ottamatta.

V 1619 Speitzien perhettä kohtasi kamala tapaturma, koko venekunta hukkui, kenties kirkkomatkalla,kaksi vanhempaa ja neljä nuorempaa miestä ja kaksi tyttöä. Näiden kunniaksi Hartvig maalautti Sääksmäen kirkkoon muistotaulun, jossa kirjoitus "(Jäl)kimuisto-kiriotus Liuttulan Sukulaisten (tapatur)maisesta ---en, iotka ijäll tästä Surkeudesta Jumala pois cutsu(nut) on. Taulun takana teksti: Hardevicus Henricii Speitz bin ich genannt, geboren zu Liuttula in Tavastland"

Sääksmäen kirkon votiivitaulu myrskyssä hukkuneiden muistoksi vuodelta 1619 . Säilytetään Kansallismuseossa
https://www.finna.fi/Record/museovirasto.963A9A01D08805E3FF691437F7...

Taulun analyysi: Tuija Tuhkanen, In memoriam sui et Suorum posuit, Lahjoittajien muistokuvat Suomen kirkoissa 1700-luvulta 1700-luvun lopulle, Åbo Akademis Forlag, 2005 (myös Doria-palvelu)

---

Halikon käräjäkunta välikäräjät 3.-4.9.1645 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3739952

Sääksmäen kirkonkassan tilit "Anno 1651: Liuttula Hartwich Hendrichsson" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8859019

Halikon ja Uskelan käräjät 15.-16.3.1652, s. 81v "Sal: Harttwijk Hindersson Speitz..." http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3783197

Hauhon, Tuuloksen ja Lammin käräjät 10.-12.7.1662, s. 248v "Opbödz – 1 gången Sal. Harttwick Henrichzsons hemman i Sappis om 8 öres skatt och 2 hemman, som hans son Gustaf Speitz till Befallningzmannen Abraham Jörensson försåldt hafwer för 500 d:r.. kåp:r.. m:t.” http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3792882

Hauhon, Tuuloksen ja Lammin käräjät 10.-12.7.1662, s. 249v "Begierte Corporalen Carll Eliasson i Åkerla ad Acta publica föres det han nu klandrar och inspråk giör på een Eng Tihasniemi, som hans fader till Sal. Harttwick Henrichson till Sappis pantsat hafwer.” http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3792883

Hauhon, Tuuloksen ja Lammin käräjät 2.-5.6.1663, s. 396-396v ”Kom för rätta å satte tingh Corporalen Carl Eliasson i Åkerla och gaf tillkienna huru såsom hans fader Corneten Elias Carlsson åhr 1638 een engh Rihennijttu under det Crono hemmanet uthj Åkerla om – 10 öres skatt som han åhr 1626 på frijheet af ödhe optagit hafwer, som Sal. Wälborne H:r Niels Bielkes frijheetz bref det uthwijsar, till Sal. Harttwijk Henrichzson Speitz i Sappis… be:te Sal. Harttwijkz mågh fändrichen Anders Larsson som nu Sappis hemman besitter...” http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3793024

Hauhon ja Tuuloksen käräjät 26-27.10.1683, s. 236 "Alldenstundh dhet efter en heredzdom dat. d: 30 Augusti 1654 befinnas, huruledhes fordom Hartwijk Hendersson af Liuttula, under dess tilhörige hemman i Sappis hafwer kiöpt och sigh af Erich Nilsson i Cajandela tilhandlat een engh Koskuennittu wedh nampn, för fem t:r spanmåhl, om hwilken engh Hendrich Ersson nu klander inlagdt, medh begieran at blifua dher til förhulpen. Så endars at Thomas Thomasson i Putikala butyste sigh samma engh af Hartwijk Henderssons mågh Lieutnampten framledne Anders Larsson i Sappis..." http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=76554276

Liuttula Sääksmäki ratsutila SAY: Sääksmäki Liuttula http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=638918 http://users.utu.fi/isoi/talot/all.htm

Omisti Lempäälän Kelhon 1630-51. https://users.utu.fi/isoi/talot/lempaala.htm

Jalmari Finnen runo Hartikka Speitz:sta Nuori Voima-lehdessä 2/1915:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/936301?term=Spe...

--------------------------
Allekirjoituksissa ensin Sexmontanus sitten Speitz
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0073860_00143#?c=&m=&s=&cv=...
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0073860_00148#?c=&m=&s=&cv=...
https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0073860_00146#?c=&m=&s=&cv=...

Poistettu perheestä tämä Isak Hartvigsson Naakkala joka ei ikänsä puolesta voi olla Speitz. Iilmeisesti yhdistetty pelkästään patronyymin perusteella. Samoin poistettu perheestä Jöran Hartvigsson ja liitetty Hartvig Henriksson Naakkalan pojaksi Hartvig Henricsson Naakkala