Matching family tree profiles for Helmi Martta Kuusi
view all
Immediate Family
-
mother -
-
sister
-
brother -
Privatesibling -
brother
-
stepmother
-
half brother
-
half sister
About Helmi Martta Kuusi
💙 Helmi Martta Kuusi is Eric Larsson af Kumo's 13th great granddaughter.
- Wikipedia: Helmi Martta Kuusi (8. tammikuuta 1913 South Range, Michigan, Yhdysvallat – 21. huhtikuuta 2000 Helsinki) oli suomalainen taidegraafikko ja taidemaalari.
- Helmi Kuusen vanhemmat olivat pastori Mauno Ilmari Kuusi ja Martta Kuusi o.s. Salonheimo. Kuusen perhe asui hänen syntymänsä aikaan Michiganin South Rangessa. Kuusi opiskeli taidetta vuodesta 1931 alkaen Helsingissä, Turussa ja Lontoossa. Sotien jälkeen hän jatkoi opintojaan Ruotsissa ja Pariisissa. Hän toimi myös opettajana.
- Kuusi aloitti taidegraafikkona ja keskittyi maalaamiseen 1950-luvulla, mutta häntä pidetään ensisijaisesti taidegraafikkona. Hänen työnsä ovat erityisesti kertovia ja henkilökuvia, ja aiheet ovat lähtöisin hänen omasta muististaan. 1960-luvulla alkoivat aiheet tulla luonnosta; tuon vaiheen taiteilijana häntä on luonnehdittu luonnonlyyrikoksi[2], jonka teoksissa keskeisinä elementteinä olivat pohjoinen valo sekä syksyn ja alkutalven tumma hämäryys.
- Helmi Kuusen serkkuja olivat kansanrunoudentutkija ja akateemikko Matti Kuusi sekä sosiaalipoliitikko ja Alkon pääjohtaja Pekka Kuusi. Hänen setänsä oli sosiaalipoliitikko Eino Kuusi ja isoisänsä kansansivistys- ja raittiusmies Aksel August Granfelt.
- Opinnot
- Helmi Kuusi opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1931 ja 1937–1938, Taideteollisuuskeskuskoulussa 1931–1932, Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1936–1937 ja Chelsea Polytechnicumissa Lontoossa 1935. Sotien jälkeen hän jatkoi opintojaan Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa Tukholmassa vuonna 1948 sekä Académie Julianissa Pariisissa 1949–1950 ja 1954. Hän on toiminut opettajana ABC-piirustuskoulussa 1953–1965 sekä Imatran ja Lappeenrannan taidekouluissa 1955–1956.
- Työskentely
- Ensimmäisen kerran Kuusen töitä oli esillä näyttelyssä vuonna 1933. Ensimmäinen yksityisnäyttely avattiin tammikuussa 1946 Bäcksbackan Taidesalongissa Bulevardilla. Taiteilijan teoksia oli runsaasti esillä näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Vaikka Kuusen maalauksia ei enää 1960-luvun jälkeen nähty näyttelyissä ja grafiikkaakin harvoin, hän kuitenkin työskenteli elämänsä viimeisiin vuosiin asti.
- Helmi Kuusi opetti ABC-piirustuskoulussa vuosina 1953–1965, Imatran ja Lappeenrannan taidekoulussa 1955–1956 sekä toimi Imatran taidemuseon intendenttinä 1955–1956. Hän teki kuvituksia ja toimi taidearvostelijana.
- Jäsenyydet
- Helmi Kuusi oli Suomen Taidegraafikoiden jäsen ja sihteeri, Taidemaalariliiton jäsen, Suomen Taiteilijaseuran hallituksen varajäsen ja edustajiston jäsen, Suomen Pohjoismaisen Taideliiton hallituksen ja edustajiston jäsen sekä Kuvataiteilijaseniorien sihteeri.
- Tuotanto
- Piirtäjä
- Helmi Kuusi tunnetaan ilmiömäisenä piirtäjänä. Täyteen piirrettyjä lehtiöitä on säilynyt yli 300 kappaletta. Ne ulottuvat 1950-luvulta 1990-luvulle, mutta piirroksia on myös edeltäviltä vuosikymmeniltä. Kuusi piirsi kaikkea mitä hän näki. Piirustuspaikkoja olivat muun muassa Helsingin katu- ja puistomaisemat ja Mäntyharjun rantamaisemat. Monissa luonnoksissa on itäsuomalaista vaaramaisemaa ja maanviljelysmiljöötä. Kuusen piirrosten maailmassa on 1950-luvun Suomen hiljaisuutta ja kiireettömyyttä.
- Graafikko
- Kuusi teki ensimmäiset grafiikkansa opiskellessaan Lontoossa, Chelsea Polytechnicum -opistossa 1934-35. Pääasiallisesti hän keskittyi kuivaneulatekniikkaan, mutta käytti myös muita syväpainomenetelmiä, kuten viivasyövytystä. Kuusen grafiikan vedokset syntyivät usein luonnospiirrosten pohjalta, joita hän kehitteli ja työsti teoksiksi joskus vasta vuosienkin jälkeen. Piirtäminen toimi tärkeänä apuvälineenä näköhavaintojen ja elämysten tallettamisessa. Keskeinen elementti Kuusen grafiikoissa on valo, jonka avulla hän loi teoksiinsa erilaisia herkkiä, valonhämyisiä tunnelmia. Kuusen kuivaneulatekniikalla tehdyille teoksille ominaista on ilmeikäs ja epäsystemaattinen pirustustekniikka sekä hennot ja hauraan tuntuiset viivat. 1970-luvulla Kuusi otti kuivaneulan tueksi mezzotintorouhimen, jonka seurauksena teosten viiva pehmeni edelleen ja lopulta melkein hävisi. 1930-luvulla Kuusi teki pääasiassa henkilöaiheista grafiikkaa. Teoksissa toistuivat usein muun muassa äiti ja lapsi -teema sekä erilaiset henkilösommitelmat. 1940-luvulta lähtien Kuusi keskittyi grafiikassaan enemmän maisemakuvaukseen.
- Taidemaalari
- Maalauksissaan Kuusi korosti värien merkitystä tunteiden ilmentäjinä. Pääasiassa Kuusen maalaukset ovat maisemia, joissa taiteilija ei pyrkinyt realistiseen esitystapaan vaan tavoittamaan voimakkaiden värien avulla maisemien häneen jättäneen tunnelman, maisemakokemuksen. Toisinaan Kuusen maisemamaalauksissa esiintyy myös henkilöhahmoja.
- Palkinnot ja tunnustukset
- 1. palkinto dukaattikilpailussa 1945
- 3. palkinto valtion taidekilpailussa 1945
- 2. palkinto valtion taidekilpailussa 1950
- Lunastus PYP:n seinämaalauskilpailussa 1951
- Valtion taiteilijaeläke 1974
- Suomen Taideyhdistyksen tunnustuspalkinto 1976
- Valtionpalkinto taidegrafiikassa 1982
- Pro Finlandia 1963
- Teoksia
- Madonna, 1936
- Enkeli, 1937
- Kolme neitoa rannalla, 1937
- Tulitikkutyttö, 1937
- Ateljeeri, 1937
- Paimenia kedolla, 1937
- Pitkäperjantai, 1937
- Kaksi kulkijaa, 1938
- Kukkaismummo, 1938
- Vedenhaku, 1939
- Puisto, 1940
- Maisema Kivennalta, 1942
- Ratsulähetti, 1942
- Haaveilija, 1944
- Aikalaiskirja: Kuka kukin on - Who's who in Finland 1954 ? Kuusi, Helmi Martta, taidemaalari, Hki. - Synt. South Range (Mich. USA) 8. I. 13; vanht rov. Maunu Ilmari K. ja Martta Kristiina Saloheimo. - Käynyt keskik. 24-29, opisk. Turun piirustusk., taideakat. k. Opintomatk. Englantiin 34-35, Ruotsiin 48, Hollantiin, Ranskaan ja Italiaan 49-50. Yksityisnäytt. 46 ja 51. - Harr.: retkeily.
- Oravien aarteita - Grafiikkaa 60-luvun kodissa: Helmi Kuusi (1913–2000) Taidegraafikko, taidemaalari
- Helmi Kuusi kuuluu Turun ensimmäisiin naisgraafikoihin. Hän aloitti grafiikan tekemisen 1930-luvulla ja siirtyi vuosikymmenen lopulla jatkamaan opintojaan Helsinkiin.
- Hänen grafiikkansa liittyi ajan romanttiseen suuntaukseen; hän tuli tunnetuksi herkästä ja intiimistä metalligrafiikastaan, jossa valon ja varjon kuvaaminen oli hyvin keskeisessä asemassa. Valo on usein himmeä ja sen lähde kätketty, varjot puolestaan syviä ja mustia. Taidegraafikon uransa ohella Kuusi toimi opettajana ABC-piirustuskoulussa yli kymmenen vuoden ajan. Ansioistaan taiteilijana Helmi Kuuselle myönnettiin Pro Finlandia -palkinto vuonna 1963.
- Helmi Martta Kuusi syntyi tammikuun 8. päivänä vuonna 1913 pastorin tyttäreksi. Toisen nimensä hän oli saanut äitinsä mukaan. Pastori Mauno Ilmari Kuusen ja rouva Martta Kuusen (o.s. Salonheimo) perhe asui tuolloin Michiganin South Rangessa.
- Taidekoulutuksensa Helmi Kuusi kuitenkin sai vasta Suomessa. Hän aloitti taideopintonsa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1931, mutta opinnot siellä keskeytyivät ja hän jatkoi niitä vasta kuusi vuotta myöhemmin. Tällä välin hän oli jatkanut taiteen opiskelua eri kouluissa, Lontoon maineikasta Chelsea Polytechnicumia myöten. Siellä hän ehti parin kuukauden aikana myös kokeilla ensimmäistä kertaa grafiikan tekemistä.
- Helmi Kuusen on sanottu löytäneen oman linjansa Pariisissa. Taide-lehdessä hänen kirjoitettiin kehittyneen ulkomaan opintojen aikana ”erittäin edulliseen suuntaan”. Sekä väri että muoto olivat selkiytyneet ja taiteilijattaren yksilöllinen ilmaisutapa saanut varmat piirteet.
- Helmi Kuuselle se merkitsi levollista ja määrätietoista työskentelyä omassa, herkästi tulkitussa luontomaailmassa. Taiteilijan työskentelytapaa ja näkemystä ilmaisevat parhaiten hänen omat sanansa: ”Graafikko kunnioittaa työkalujaan: niillä tuntuu olevan oma tahtonsa. Moni kuva on tyyten muuta kuin alkuperäinen aikomus. Mezzotinta-jyrsin tai piirustuspiikki on valinnut toisen uran. Liikkumaton kehys, miltei mustat pimentoalueet korostavat pilvien liikettä, veden himmeää kuumotusta. Valojen ja varjojen suhteessa, toisiinsa liukenevilla metsän, järven ja taivaan äärillä piilee sanaton elämänfilosofia. Pilvet eivät ole pilviä, vesi vain vettä, rannan kaislat ja tytön hiukset ovat samaa mystikon salakirjoitusta.”
- Grafiikkansa aiheet Helmi Kuusi löysi taiteilijanuransa alkutaipaleella useimmiten lapsuuden muistikuvistaan. Alkuun hän teki pääasiassa henkilökuvia, mutta 1940-luvun ja ulkomaisten opintomatkojen jälkeen hän alkoi yhä enemmän keskittyä luonnon kuvaamiseen.
- Valtaosa Kuusen grafiikan lehdistä on syntynyt luonnosten pohjalta. Taiteilijan kokemukset, elämykset ja havainnot tallentuivat lukuisiin piirustuksiin. Hänellä olikin tapana tehdä runsaasti luonnospiirustuksia, joita myöhemmin pitkinä talvikuukausina hän tutki ja kehitteli. Hän työsti aiheita pitkään ja hitaasti, korjaili laattoja, hioi uudelleen epätyydyttäviä kohtia, teki lisäyksiä ja otti koevedoksia.
- Helmi Kuusi suosi kuivaneulatekniikkaa, joka ajan myötä kehittyi yhä maalauksellisempaan suuntaan. Hänen grafiikassaan valo ja varjo käyvät jatkuvaa vuoropuhelua, mihin kuvien intiimi tunnelma suurelta osin perustuu.
- Malme 2003. Valohämyistä vaikutelmaa korostavat hennonhauraat viivat. Pehmeän valon esikuvana pidetään usein hänen ihailemaansa 1600-luvun maalaustaiteen mestaria Rembrandtia, jonka taiteeseen Kuusi oli ihastunut Lontoossa opiskellessaan.
- Grafiikan ohella Helmi Kuusi myös maalasi. Taiteenlajit olivat hänelle yhtälailla tärkeitä ja hän pitikin ne toisistaan visusti erillään. Yhtymäkohtia hänen grafiikkansa ja maalaustensa välillä ei juuri ole eikä hän käyttänyt samoja aiheitakaan. Maalauksissa korostui värin merkitys tunteiden ilmentäjänä samaan tapaan kuin valohämy grafiikassa korosti tunnelman herkkyyttä.
- Werner Söderström Oy:n Kirjallisuus säätiö - Taidekokoelmat: Helmi Kuusen kuvitukset WSOY:lle Katso teoksia Media > Documents
view all
Helmi Martta Kuusi's Timeline
| 1913 |
January 8, 1913
|
South Range, Houghton County, Michigan, United States
|
|
| 2000 |
April 21, 2000
Age 87
|
Helsinki, Finland
|