Henric Jönsson Hordeel

http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1314-1505_KOKEMAKI.pdf

ALA - S A T A K U N N A N K I H L A K U N T A K O K E M Ä E N H A L L I N T O P I T Ä J Ä Y L I S T A R O N N E L J Ä N N E S Ylistaron jakokunta

YLISTARO Ylistaroby mk 1540-41 ym. Maksoi ruokalisän rukiina.

    8.3.1419 varsinaissuomalainen rälssimies Sune Sunenpoika ilmoitti Turussa päivätyssä kirjeessä pantanneensa vaimonsa perintöä eth godz liggendes i Kwmo sokn i Ylistharoby Pentti Lydekenpojalle (Ylä-Sata- kunnan kihlakunnantuomarille), LUB A.J. de la Gardien kopiokirja, pain. FMU II 1562. Tilasta tarkemmin ks. Kuoppala. 

    9.1.1439 Lempäälän Kuokkalassa on laadittu ns. Davidin kapinan kukistamisen jälkeisen "sovintokokouksen" asiakirja, jossa sanotaan, että maakunnan sinettiä ei voinut siihen heti ripustaa, koska sitä  säilytettiin j Yllæstare i Kwma sokn, RA Codex Aboensis f. 54v, pain. Mk 476. Eräällä tavalla Ylistaro oli siten koko Satakunnan maakuntayh- teisön keskeisin kylä. Sinetöinti tapahtui 19.1. 

    Kokemäen käräjillä 5.7.1456 vahvistettiin se hyvitys, jonka Nils Wättinen i Ylistaro oli saanut miestapon vuoksi Karhiniemen Karilta (Huittisista). Siihen kuuluivat Rudangofors (ehkä sentään vain koski- osuus), Koadsalo eng yhteismaalta alajuoksulta, sekä metsää Piriojan ja Artiston ojan väliltä. LUB A.J. de la Gardien kopiokirjassa v. 1512 tehdyn vidimaation mukaan, pain. FMU IV 3008. Kokemäen lk 19.1.1466  tuomittiin Ylistaro boo medh theres skifftesbröder Rudangonkoski va- paasti nautittavaksi Karhiniemen Heikki Karen ja Heikki Karren sitä  estämättä. LUB A.J. de la Gardien kopiokirja s. 511, johon on liitet- ty samanaikainen huittislaisten todistus Rudangonkoskesta. Siinä tun- nustettiin sen kuuluvan kokonaan them boo i Ylistaro by och theras  arffuingom. FMU IV 3289. 

    Kokemäen käräjillä 5.7.1466 lautakunta todisti, että Vitikkala on en gärdys by wth komin aff Yllestarby (Ylistaron siirtokylä, perustet- tu sieltä käsin) ja että Ylistarolle kuuluivat edelleen Vitikkalan  saaren kummallakin puolella kalavesi ja myllyoikeus. RA De la Gardies- ka samlingen, vidimaation vidimaatio 1531, pain. FMU IV 3303. 

    Kokemäen käräjillä 25.7.1469 vakuutettiin Juho Heikinpojan (ks. Ylistaro talo VIII) kalastusoikeus Vinnareen ja Harjavallan koskissa. Asiasta laaditun paperikirjeen selkäpuolelle on kirjoitettu: Ylistaro- boar äga rett halffparten i V.o. forssar. RA De la Gardieska samlin- gen or.p., pain. FMU IV 3389. Selkäpuolen lisäys pain. vain P.O. Wie- selgren, De la Gardieska Archivet XVI s. 224. 

    Valtionhoitaja Sten Sture vanhempi on käydessään talvella 1484-85 Satakunnassa määrännyt maakuntakatselmusmiehet tutkimaan Turun piis- palle kuuluneen Köyliön kartanoläänin rajoja Harjavallan ja Ylistaron  neljänneksiä vastaan. Katselmuskunta teki työnsä ilmeisesti kesällä  1485 ja todisti käsityksensä mukaan Turun tuomiokirkon kirkkotarhassa 19.6.1486 laamanni Hartvik Jaakonpojan johdolla pidetyillä ylimääräi- sillä käräjillä. Se katsoi mm. Ylistaro boare olleen väärässä, kun he olivat pystyttäneet neljä uutta rajamerkkiä Hangaskallion luona Köyliön vastaisella rajalla. Sakkoihin ylistarolaisia ei kuitenkaan tällä kertaa tuomittu. UUB Topographica Finland s. 171, pain. FMU V 4087. Asia tuli uudelleen esille Sten Sturen Suomen matkan aikana 1488.  Silloin kuninkaantuomiovaltaiset Gregers Matinpoika ja Åke Joaninpoika (Ruotsin laamanneja ja valtaneuvoksia)  vahvistivat Turun raastuvassa valtionhoitajan läsnäollessa Köyliön kartanoläänin rajat Harjavallan ja Ylistaron neljänneksiä vastaan vuoden 1486 katselmuskirjeen mukaisesti. Samalla määrättiin tuomion rikkojille 40 markan uhkasakko. UUB Topographica Finland s. 171 k, pain. FMU V 4206.      Edellä kuvattu rajakysymys oli jälleen esillä laamanni Henrik Steninpojan Kokemäellä 19.1.1508 pitämillä käräjillä. Rajaa oli taas ollut tutkimassa katselmuskunta, ja sen todistuksen mukaan Ylistaro- boo olivat menneet vanhojen Hartvik Jaakonpojan tuomiokirjeessä mai- nittujen rajojen yli ja tehneen uusia rajamerkkejä. Tästä ylistarolai- set saivat kaksi kertaa 40 markan sakon (laittomasta valtauksesta ja kuninkaantuomion rikkomisesta) ja 6 markan sakon laamannintuomion rik- komisesta. UUB Iivar Flemingin vidimaatio 28.12.1538 Henrik Steninpo- jan tuomiomuistiinpanoista, pain. FMU VI 5307.        Kokemäen lk 20.2.1521 tulivat oikeuden eteen Yllestarobo, Redun- ga, Vitikalabo ja syyttivät Hintikkalan asukkaita laittomasta tunkeu- tumisesta Vuorioiskoskelle. Lautakunta vannoi, että Hintikkalalla ei  ole ollut koskaan osuutta k.o. koskeen, ja kantajat voittivat juttun- sa. RA De la Gardieska samlingen or.p., FMU VIII 6029.

  sivut   1381  -  

VIII Kylä- ja Mäki-Horelli sekä Malmi

    De la Gardie -suvun kokoelmissa on ollut kaksi kirjettä, jotka koskevat Juho Heikinpojan henkilökohtaisia asioita sekä eräs Heikki Hordellin lahjakirje pojalle. Kokemäenkartanon voutina 1572-80 ollut  e.m. Heikin pojanpoika Lauri Hordeel on ilmeisesti liittänyt Koke- mäenkartanon arkistoon oman sukuarkistonsa papereita. Kartano oli lah- joitettuna 1600-luvun jälkipuoliskolla kreivi Axel Julius De la Gar- dielle. 

HEIKKI PAAVONPOIKA Kokemäen käräjillä 12.4.1469 tuli oikeuden eteen hustrv Agnes Henricx dotter, Henric Seppäs aterleffua ja pyysi vahvis- tusta sille, että sin son Jøns Henricxson saa kaikki hänen ostotilansa ja koko irtaimiston hänen uskollisen ja nöyrän palveluksensa vuoksi. Luovutus vahvistettiin, RA De la Gardieska samlingen or.p., FMU IV 3375. Kokemäen käräjillä 1.9.1472 Jöns Hindrichssson syytti erästä Olof Jwlen nimistä miestä perättömistä puheista, että hän Juho olisikin Lauri Antinpojan (ks. Ylistaro talo II) poika eikä Henrich Paulssons son. Asiaa käsiteltäessä lautakunta totesi, että sama asia oli ollut esillä Ala-Satakunnan kihlakunnantuomarin Henrik Klaunpojan johtamilla käräjillä (oli tässä virassa ainakin 1441-47, ei enää 31.1. 1449, jolloin oli Pohjois-Suomen laamanni) ja että silloin Lauri Antinpoika oli vannonut puhdistusvalan ja Henrik tuominnut Laurin ja Hans (?) Henrichssons moder syyttömiksi (huorinteosta). Olof Jwlen perui sitten puheensa, mutta sai kahdet sakot. LUB Axel Julius De la Gardien kopiokirja s. 520, FMU IV 3523. Henrich Paulsson on siten = Heikki seppä ja Hans (?) Henrichssons moder = Agnes Heikintytär, Heikki sepän leski ja Juho Heikinpojan äiti. JUHO HEIKINPOIKA on edellisten kirjeiden perusteella syntynyt ennen vuotta 1449. Vuonna 1469 hän oli jo ollut aikuinen kotvan aikaa. Koke- mäen käräjillä 9.9.1473 oli lm Jöns Hårdeli, VA Ylä-Satakunta KOa 85 f. 107 r-v. Pirkkalan käräjillä 26.5.1483 11 maakuntakatselmusmiestä todisti Keijärven ja Hyhkyn kylien välisestä rajasta. Todistajista oli kolme rälssimiestä ja talonpoikaisista 6 Huittisista, yksi Ulvilasta ja Jönis Hårdell ilmeisesti Kokemäeltä. VA Ylä-Satakunta KOa 4 f. 55v, FMU III 2077, missä väärä ajoitus. Kokemäen kesäkäräjillä 22.9.1483 oli lm Jøns Hardel, RA De la Gardieska samlingen, FMU V 3975. Kokemäen laamanninkäräjillä 8.1.1487 oli yhtenä maakuntakatselmusmiehistä Jussi Hordeli todistamassa Suomenkylän ja Vinnaisten välisessä riidassa Po-rolanmaasta. RA Finska dombrev och tingsbevis.

HEIKKI 1540-44, äv 1540: 7, 1541: 8½, 1544: 8. Hen. lendzman mk 1540-42. Karja 1540: nichil (nimismiehenä verovapaa). Lm Heyki Hordel lk 20.2.1521, RA De la Gardieska samlingen, FMU VIII 6029. Oleff Hirmu j Cumå sochn ilmoittaa avoimella kirjeellään 21.7.1537 mm. myyneensä erään tontin -> Hendrich Hordell, RA De la Gardieska samlingen. Koke- mäenkartanossa pidetyillä etsikkokäräjillä 3.10.1545 Henrick Hordel todisti yhtenä seitsemästä, että Vuolteen koskesta oli vanhastaan kuu- lunut neljännes Pyhänkorvan tilalle, jonka silloin omisti laamanni Jöns Knuutinpoika (Kurki), VA kopio, BFH III 236. Kokemäen syyskärä- jillä 24.10.1545 vahvistettiin se syytinkisopimus, jolla Hendrick Hordheli luovutti pojalleen Hendrick Hendersson irtaimen ja ostotilat. Poika oli käräjillä ja todisti yhdessä 12 valamiehen kanssa, että näin oli tapahtunut. BFH III 241.

HEIKKI HEIKINPOIKA mk 1546-76, kym 1558-73, äv 1546: 8, 1554: 8½, 1559: 10, 1569: 15½. Kym (panneja) 1558-61: ruis 1½-1-½-1, ohra 1¼-1- ½-1, ei kauraa, pavut 1/6-1/6-0-0, myös vehnä 1559: 1. Lv 1558-61: 8-8-4-? . Hen. Hordel mk 1546, Hen. Hordeli mk 1552, Hen. Hordell mk 1554-58, 1560-61, Hendrich Hordel kym 1558, Hen. Hordhel mk 1559, Hen- rich Henrichsson kym 1559, Henrich Hen.sson kym 1560, Hen. Hordeli kym 1563, Hen. Hordell kym 1564, He. Horell kym 1565, He. He. kym 1566-67,

1383    1569-71.      Syytinkisopimuksesta 1545 ks. yllä.       Kokemäen laamanninkäräjillä 25.3.1546 vahvistettiin se kauppa, jolla Madz Kopoi (= ? Ulvilan Ravaninkylän talon V Matti Kopoi) myi Henric Hordhell'ille kaiken sen, minkä Matti oli saamassa vaimonsa perintöä (Ylistarosta ?) Se oli mennyt ensin pojalle, mutta tämän kuoltua isälle eli Matille, RA De la Gardieska samlingen. Hendrich Hordelen oli Kokemäen lk 26.2.1547 yksi niistä kuudesta maakunta-katselmusmiehestä, jotka olivat olleet tutkimassa Säpilän Juho Pajun (talo VI) ja hänen jakoveljiensä omistusosuuksia, RA De la Gardieska samlingen.       A-S mp: sk 22.10.1550 Hendrick Hordeli sai 40 markan sakon kuten neljä muutakin siitä, että olivat myyneet 100 tiiltä för 10 öre vas- toin Kun. Majesteetin mandaattia ja kieltoa. Sakkoluettelossa on lisä- ys: tässä asiassa annettiin mahdollisuus tehdä sopuratkaisu Jumalan tähden ja heidän köyhyytensä vuoksi (oltiin pahan katokesän jälkei- sessä syksyssä). Lk 7.2.1551 Biril kirjuri tuomittiin saamaan vtoff  Hendrick Hordel ne 9 markkaa, minkä oli velkaa Biril'ille. Aikaa mak- suun annettiin kuusi viikkoa. Lk 1551 tuomittiin Henrick Hordell (saa- maan ?) alle herrens rettigheter koko pitäjästä. Määrättiin 6 miestä jakamaan emillan Hindrick Hordel oc hans sÿster Kadrin äidin perintö, niin irtainta kuin maata, ja sen mitä sisarelta jää puuttumaan maas- ta, korvatkoon Heikki rahalla. Kev 20.4.1551 Hendrick Hordel km Ylis- tarossa, Hendrick Hordeli ei maksanut "herrens skatt", sakko 3 markkaa (muita samasta syystä sakotettuja 13). Kk 3.8.1551 Hendrick Hordeli t > Jons Heino (Ylistaro talo XIII), Hendrick Hordeli ei ollut tehnyt  päivätöitä kuninkaankartanoon (kaikki 12 tästä syystä sakotettua oli- vat Ylistaron kylästä). Sk 23.11.1551 Thomas Kärickainen (Kuoppala ta- lo II) tuomittiin saamaan af Hendrick Hordel sen 4½ markkaa, minkä  Tuomas oli maksanut hänen puolestaan i kongens vtgerder. Maksuaikaa oli kolme viikkoa. Sk 1551 Hendrick Hordel huonot aidat ja sillat. Lk 6.2.1552 uusittiin kihlakunnantuomarin antama velvoitus kaikille niille, joilta Hendrick Hordel oli saamassa, maksamaan velkansa. Sk 16.12.1552 Henrich Hårdeli t > talon X Tuomas Torkkeli, Henrich Hårdeli tuomittiin saamaan talon III Esko Snalilta asianomistajalle kuuluva sakko-osuus, Henrich Hårdeli puolestaan velvoitettiin maksamaan 4½ markan velkansa Torttilan Juho Heikinpojalle (talo Ib), Henrich Hårdeli huonot aidat ja sillat.      Vuonna 1554 Hendrich Hordeell aff Ylistarobÿ lainasi Kokemäenkar- tanosta kauraa 2 puntaa ½ pannia (= 12½ pannia) vuoden takaisinmaksun ajalla. VA 1972 f. 86v.      Sak tk 1553 Henrich Hordeli t > Markku Kalinen (Kakkulainen talo XII), sk 1553 Hendrich Hordel t & Reko Sonni (Sonnila talo I), kk 1554 Henrich Hordel sai 24 markan sakon neljästä lihashaavasta, jotka hän  oli lyönyt Reko Sonniin ja Reko yhdestä mustelmasta. Kk 1555 Matti  Köönikkä (Paistila talo I) herjaus > Hen. Hordell. Lk 23.2.1557 Vitik- kalan Sipi (talo II) oli herjannut Henrich Hordell'ia pyöveliksi ja hirsipuun ruuaksi. Tk 21.111.1558 Hen. Hordell Ylistaron sai 3 markan sakon, syy? Kk-sk 22.9.1559 Hen. Hårdell t > talon VII Simo Piitari, sk 20.1.1560 Simo Piitari t pyhäpäivänä > Hendrick Hordell, tk 18.3. 1560 Hendrick Hårdell vastuupakoilu, kevk 3.7.1562 Hen. Hordeli Ylis- taro t > Heikki Olavinpoika karjapaimenen vaimo, sekä karjapaimen sai sakot Heikin herjaamisesta, tk 1563 Hen. Hordell huonot aidat ja sillat, kk 4.9.1568 Hen. Hordell Ylistaro huonot aidat, sillat, tiet ja ojat, ei humalatarhaa, sk 18.11.1570 Hendrich Hordell i Ylistaro huo- not aidat, sillat, tiet ja ojat, ei humalatarhaa, kk 1571 Hendrich Hordell ei tehnyt päivätöitä kuninkaankartanoon.      Henric Hordell oli nimismies tilivuoden 1568-69, VA 2219 f. 29v.      Hv 1571 Ylistaroby: Hen. Hordell ku 90, hev 2, härkiä 4, le 6,  nk 1-8-2-0, la 20, oa 222:4, ny 22. 

BIRGITTA JUHANANTYTÄR edellisen vaimo, oli rälssisukua, jonka vaaku- nassa oli kolme nuolta (Monikkalan suvulla oli sama vaakunakuva).

1384   

    A-S mp: kevk 20.4.1551 hustru Biritta, Hendrick Hordels, tuomit- tiin saamaan puolet korvausta siitä hevosesta, jonka Ylistaron Kaari- na-vaimon hevonen oli tappanut i hustrv Biritas eng. 

Vuoden 1589 tarkastusmaakirja (VA 2401a) s. 102: Lasse Henriksson till Växiö omisti Ylistarossa 16 äyrin tilan, joka oli hänellä isän perin- töä. Se oli nyt rälssiä (Lauri oli aateloitu 1576, ja hän nimitti it- seään pääkartanonsa Kangasalan Vääksyn mukaan). Maakirja lisää: tuohon 16 äyriin sisältyy 3 äyriä Kuoppalan kylässä. Se on ollut Ylistaron  tilan alainen ikimuistoisista ajoista (aff hedenhöss). Ks. Kuoppala talo II.   

- - - - - -

Henrik Hoordel oli Kokemäen nimismies ja Ylistaron Horellin talon isäntä vuosina 1540-1545

http://runeberg.org/frfinl/0192.html Hordeel.

Frälsesläkt i Kumo socken. Lars Henriksson Hordeel fick 3.101576 sköldemärke af konung Johan III för „sin hulda trotjänst" ( De la Gärd. Ark. IV, 55.). Ätten utgick på svärdssidan vid hans död 1591. Ännu 1639 innehades „ Hårdal i Kumo, gammal sätesgård" af den sista kvinnliga ättlingen (F S 6937: 97).

Tab. I. Henrik Hordeel. Nämndeman i Kumo 1531 (De la Gärd. Ark. V, 198 ). Innehade gården „Hårdal" (Horeli) i Kumo socken ( F S 6937: 97); — † före 4.10.1545 (Hausen. Bidrag III, 183.).

http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1314-1505_KOKEMAKI.pdf

ALA - S A T A K U N N A N K I H L A K U N T A K O K E M Ä E N H A L L I N T O P I T Ä J Ä Y L I S T A R O N N E L J Ä N N E S Ylistaron jakokunta

YLISTARO Ylistaroby mk 1540-41 ym. Maksoi ruokalisän rukiina.

    8.3.1419 varsinaissuomalainen rälssimies Sune Sunenpoika ilmoitti Turussa päivätyssä kirjeessä pantanneensa vaimonsa perintöä eth godz liggendes i Kwmo sokn i Ylistharoby Pentti Lydekenpojalle (Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomarille), LUB A.J. de la Gardien kopiokirja, pain. FMU II 1562. Tilasta tarkemmin ks. Kuoppala. 

    9.1.1439 Lempäälän Kuokkalassa on laadittu ns. Davidin kapinan kukistamisen jälkeisen "sovintokokouksen" asiakirja, jossa sanotaan, että maakunnan sinettiä ei voinut siihen heti ripustaa, koska sitä  säilytettiin j Yllæstare i Kwma sokn, RA Codex Aboensis f. 54v, pain. Mk 476. Eräällä tavalla Ylistaro oli siten koko Satakunnan maakuntayhteisön keskeisin kylä. Sinetöinti tapahtui 19.1. 

    Kokemäen käräjillä 5.7.1456 vahvistettiin se hyvitys, jonka Nils Wättinen i Ylistaro oli saanut miestapon vuoksi Karhiniemen Karilta (Huittisista). Siihen kuuluivat Rudangofors (ehkä sentään vain koski- osuus), Koadsalo eng yhteismaalta alajuoksulta, sekä metsää Piriojan ja Artiston ojan väliltä. LUB A.J. de la Gardien kopiokirjassa v. 1512 tehdyn vidimaation mukaan, pain. FMU IV 3008. Kokemäen lk 19.1.1466  tuomittiin Ylistaro boo medh theres skifftesbröder Rudangonkoski va- paasti nautittavaksi Karhiniemen Heikki Karen ja Heikki Karren sitä  estämättä. LUB A.J. de la Gardien kopiokirja s. 511, johon on liitet- ty samanaikainen huittislaisten todistus Rudangonkoskesta. Siinä tun- nustettiin sen kuuluvan kokonaan them boo i Ylistaro by och theras  arffuingom. FMU IV 3289. 

    Kokemäen käräjillä 5.7.1466 lautakunta todisti, että Vitikkala on en gärdys by wth komin aff Yllestarby (Ylistaron siirtokylä, perustet- tu sieltä käsin) ja että Ylistarolle kuuluivat edelleen Vitikkalan  saaren kummallakin puolella kalavesi ja myllyoikeus. RA De la Gardies- ka samlingen, vidimaation vidimaatio 1531, pain. FMU IV 3303. 

    Kokemäen käräjillä 25.7.1469 vakuutettiin Juho Heikinpojan (ks. Ylistaro talo VIII) kalastusoikeus Vinnareen ja Harjavallan koskissa. Asiasta laaditun paperikirjeen selkäpuolelle on kirjoitettu: Ylistaro- boar äga rett halffparten i V.o. forssar. RA De la Gardieska samlin- gen or.p., pain. FMU IV 3389. Selkäpuolen lisäys pain. vain P.O. Wie- selgren, De la Gardieska Archivet XVI s. 224. 

    Valtionhoitaja Sten Sture vanhempi on käydessään talvella 1484-85 Satakunnassa määrännyt maakuntakatselmusmiehet tutkimaan Turun piispalle kuuluneen Köyliön kartanoläänin rajoja Harjavallan ja Ylistaron  neljänneksiä vastaan. Katselmuskunta teki työnsä ilmeisesti kesällä  1485 ja todisti käsityksensä mukaan Turun tuomiokirkon kirkkotarhassa 19.6.1486 laamanni Hartvik Jaakonpojan johdolla pidetyillä ylimääräi- sillä käräjillä. Se katsoi mm. Ylistaro boare olleen väärässä, kun he olivat pystyttäneet neljä uutta rajamerkkiä Hangaskallion luona Köyliön vastaisella rajalla. Sakkoihin ylistarolaisia ei kuitenkaan tällä kertaa tuomittu. UUB Topographica Finland s. 171, pain. FMU V 4087. Asia tuli uudelleen esille Sten Sturen Suomen matkan aikana 1488.  Silloin kuninkaantuomiovaltaiset Gregers Matinpoika ja Åke Joaninpoika (Ruotsin laamanneja ja valtaneuvoksia)  vahvistivat Turun raastuvassa valtionhoitajan läsnäollessa Köyliön kartanoläänin rajat Harjavallan ja Ylistaron neljänneksiä vastaan vuoden 1486 katselmuskirjeen mukaisesti. Samalla määrättiin tuomion rikkojille 40 markan uhkasakko. UUB Topographica Finland s. 171 k, pain. FMU V 4206.      Edellä kuvattu rajakysymys oli jälleen esillä laamanni Henrik Steninpojan Kokemäellä 19.1.1508 pitämillä käräjillä. Rajaa oli taas ollut tutkimassa katselmuskunta, ja sen todistuksen mukaan Ylistaro- boo olivat menneet vanhojen Hartvik Jaakonpojan tuomiokirjeessä mai- nittujen rajojen yli ja tehneen uusia rajamerkkejä. Tästä ylistarolai- set saivat kaksi kertaa 40 markan sakon (laittomasta valtauksesta ja kuninkaantuomion rikkomisesta) ja 6 markan sakon laamannintuomion rik- komisesta. UUB Iivar Flemingin vidimaatio 28.12.1538 Henrik Steninpo- jan tuomiomuistiinpanoista, pain. FMU VI 5307.        Kokemäen lk 20.2.1521 tulivat oikeuden eteen Yllestarobo, Redunga, Vitikalabo ja syyttivät Hintikkalan asukkaita laittomasta tunkeu- tumisesta Vuorioiskoskelle. Lautakunta vannoi, että Hintikkalalla ei  ole ollut koskaan osuutta k.o. koskeen, ja kantajat voittivat juttunsa. RA De la Gardieska samlingen or.p., FMU VIII 6029.

sivut   1381  -  

VIII Kylä- ja Mäki-Horelli sekä Malmi

    De la Gardie -suvun kokoelmissa on ollut kaksi kirjettä, jotka koskevat Juho Heikinpojan henkilökohtaisia asioita sekä eräs Heikki Hordellin lahjakirje pojalle. Kokemäenkartanon voutina 1572-80 ollut  e.m. Heikin pojanpoika Lauri Hordeel on ilmeisesti liittänyt Kokemäenkartanon arkistoon oman sukuarkistonsa papereita. Kartano oli lahjoitettuna 1600-luvun jälkipuoliskolla kreivi Axel Julius De la Gardielle. 

HEIKKI PAAVONPOIKA Kokemäen käräjillä 12.4.1469 tuli oikeuden eteen hustrv Agnes Henricx dotter, Henric Seppäs aterleffua ja pyysi vahvis- tusta sille, että sin son Jøns Henricxson saa kaikki hänen ostotilansa ja koko irtaimiston hänen uskollisen ja nöyrän palveluksensa vuoksi. Luovutus vahvistettiin, RA De la Gardieska samlingen or.p., FMU IV 3375. Kokemäen käräjillä 1.9.1472 Jöns Hindrichssson syytti erästä Olof Jwlen nimistä miestä perättömistä puheista, että hän Juho olisikin Lauri Antinpojan (ks. Ylistaro talo II) poika eikä Henrich Paulssons son. Asiaa käsiteltäessä lautakunta totesi, että sama asia oli ollut esillä Ala-Satakunnan kihlakunnantuomarin Henrik Klaunpojan johtamilla käräjillä (oli tässä virassa ainakin 1441-47, ei enää 31.1. 1449, jolloin oli Pohjois-Suomen laamanni) ja että silloin Lauri Antinpoika oli vannonut puhdistusvalan ja Henrik tuominnut Laurin ja Hans (?) Henrichssons moder syyttömiksi (huorinteosta). Olof Jwlen perui sitten puheensa, mutta sai kahdet sakot. LUB Axel Julius De la Gardien kopiokirja s. 520, FMU IV 3523. Henrich Paulsson on siten = Heikki seppä ja Hans (?) Henrichssons moder = Agnes Heikintytär, Heikki sepän leski ja Juho Heikinpojan äiti. JUHO HEIKINPOIKA on edellisten kirjeiden perusteella syntynyt ennen vuotta 1449. Vuonna 1469 hän oli jo ollut aikuinen kotvan aikaa. Koke- mäen käräjillä 9.9.1473 oli lm Jöns Hårdeli, VA Ylä-Satakunta KOa 85 f. 107 r-v. Pirkkalan käräjillä 26.5.1483 11 maakuntakatselmusmiestä todisti Keijärven ja Hyhkyn kylien välisestä rajasta. Todistajista oli kolme rälssimiestä ja talonpoikaisista 6 Huittisista, yksi Ulvilasta ja Jönis Hårdell ilmeisesti Kokemäeltä. VA Ylä-Satakunta KOa 4 f. 55v, FMU III 2077, missä väärä ajoitus. Kokemäen kesäkäräjillä 22.9.1483 oli lm Jøns Hardel, RA De la Gardieska samlingen, FMU V 3975. Kokemäen laamanninkäräjillä 8.1.1487 oli yhtenä maakuntakatselmusmiehistä Jussi Hordeli todistamassa Suomenkylän ja Vinnaisten välisessä riidassa Po-rolanmaasta. RA Finska dombrev och tingsbevis.

HEIKKI 1540-44, äv 1540: 7, 1541: 8½, 1544: 8. Hen. lendzman mk 1540-42. Karja 1540: nichil (nimismiehenä verovapaa). Lm Heyki Hordel lk 20.2.1521, RA De la Gardieska samlingen, FMU VIII 6029. Oleff Hirmu j Cumå sochn ilmoittaa avoimella kirjeellään 21.7.1537 mm. myyneensä erään tontin -> Hendrich Hordell, RA De la Gardieska samlingen. Koke- mäenkartanossa pidetyillä etsikkokäräjillä 3.10.1545 Henrick Hordel todisti yhtenä seitsemästä, että Vuolteen koskesta oli vanhastaan kuulunut neljännes Pyhänkorvan tilalle, jonka silloin omisti laamanni Jöns Knuutinpoika (Kurki), VA kopio, BFH III 236. Kokemäen syyskäräjillä 24.10.1545 vahvistettiin se syytinkisopimus, jolla Hendrick Hordheli luovutti pojalleen Hendrick Hendersson irtaimen ja ostotilat. Poika oli käräjillä ja todisti yhdessä 12 valamiehen kanssa, että näin oli tapahtunut. BFH III 241.

HEIKKI HEIKINPOIKA mk 1546-76, kym 1558-73, äv 1546: 8, 1554: 8½, 1559: 10, 1569: 15½. Kym (panneja) 1558-61: ruis 1½-1-½-1, ohra 1¼-1- ½-1, ei kauraa, pavut 1/6-1/6-0-0, myös vehnä 1559: 1. Lv 1558-61: 8-8-4-? . Hen. Hordel mk 1546, Hen. Hordeli mk 1552, Hen. Hordell mk 1554-58, 1560-61, Hendrich Hordel kym 1558, Hen. Hordhel mk 1559, Hen- rich Henrichsson kym 1559, Henrich Hen.sson kym 1560, Hen. Hordeli kym 1563, Hen. Hordell kym 1564, He. Horell kym 1565, He. He. kym 1566-67,

1383    1569-71.      Syytinkisopimuksesta 1545 ks. yllä.       Kokemäen laamanninkäräjillä 25.3.1546 vahvistettiin se kauppa, jolla Madz Kopoi (= ? Ulvilan Ravaninkylän talon V Matti Kopoi) myi Henric Hordhell'ille kaiken sen, minkä Matti oli saamassa vaimonsa perintöä (Ylistarosta ?) Se oli mennyt ensin pojalle, mutta tämän kuoltua isälle eli Matille, RA De la Gardieska samlingen. Hendrich Hordelen oli Kokemäen lk 26.2.1547 yksi niistä kuudesta maakunta-katselmusmiehestä, jotka olivat olleet tutkimassa Säpilän Juho Pajun (talo VI) ja hänen jakoveljiensä omistusosuuksia, RA De la Gardieska samlingen.       A-S mp: sk 22.10.1550 Hendrick Hordeli sai 40 markan sakon kuten neljä muutakin siitä, että olivat myyneet 100 tiiltä för 10 öre vas- toin Kun. Majesteetin mandaattia ja kieltoa. Sakkoluettelossa on lisäys: tässä asiassa annettiin mahdollisuus tehdä sopuratkaisu Jumalan tähden ja heidän köyhyytensä vuoksi (oltiin pahan katokesän jälkei- sessä syksyssä). Lk 7.2.1551 Biril kirjuri tuomittiin saamaan vtoff  Hendrick Hordel ne 9 markkaa, minkä oli velkaa Biril'ille. Aikaa mak- suun annettiin kuusi viikkoa. Lk 1551 tuomittiin Henrick Hordell (saamaan ?) alle herrens rettigheter koko pitäjästä. Määrättiin 6 miestä jakamaan emillan Hindrick Hordel oc hans sÿster Kadrin äidin perintö, niin irtainta kuin maata, ja sen mitä sisarelta jää puuttumaan maas- ta, korvatkoon Heikki rahalla. Kev 20.4.1551 Hendrick Hordel km Ylistarossa, Hendrick Hordeli ei maksanut "herrens skatt", sakko 3 markkaa (muita samasta syystä sakotettuja 13). Kk 3.8.1551 Hendrick Hordeli t > Jons Heino (Ylistaro talo XIII), Hendrick Hordeli ei ollut tehnyt  päivätöitä kuninkaankartanoon (kaikki 12 tästä syystä sakotettua oli- vat Ylistaron kylästä). Sk 23.11.1551 Thomas Kärickainen (Kuoppala ta- lo II) tuomittiin saamaan af Hendrick Hordel sen 4½ markkaa, minkä  Tuomas oli maksanut hänen puolestaan i kongens vtgerder. Maksuaikaa oli kolme viikkoa. Sk 1551 Hendrick Hordel huonot aidat ja sillat. Lk 6.2.1552 uusittiin kihlakunnantuomarin antama velvoitus kaikille niille, joilta Hendrick Hordel oli saamassa, maksamaan velkansa. Sk 16.12.1552 Henrich Hårdeli t > talon X Tuomas Torkkeli, Henrich Hårdeli tuomittiin saamaan talon III Esko Snalilta asianomistajalle kuuluva sakko-osuus, Henrich Hårdeli puolestaan velvoitettiin maksamaan 4½ markan velkansa Torttilan Juho Heikinpojalle (talo Ib), Henrich Hårdeli huonot aidat ja sillat.      Vuonna 1554 Hendrich Hordeell aff Ylistarobÿ lainasi Kokemäenkar- tanosta kauraa 2 puntaa ½ pannia (= 12½ pannia) vuoden takaisinmaksun ajalla. VA 1972 f. 86v.      Sak tk 1553 Henrich Hordeli t > Markku Kalinen (Kakkulainen talo XII), sk 1553 Hendrich Hordel t & Reko Sonni (Sonnila talo I), kk 1554 Henrich Hordel sai 24 markan sakon neljästä lihashaavasta, jotka hän  oli lyönyt Reko Sonniin ja Reko yhdestä mustelmasta. Kk 1555 Matti  Köönikkä (Paistila talo I) herjaus > Hen. Hordell. Lk 23.2.1557 Vitikkalan Sipi (talo II) oli herjannut Henrich Hordell'ia pyöveliksi ja hirsipuun ruuaksi. Tk 21.111.1558 Hen. Hordell Ylistaron sai 3 markan sakon, syy? Kk-sk 22.9.1559 Hen. Hårdell t > talon VII Simo Piitari, sk 20.1.1560 Simo Piitari t pyhäpäivänä > Hendrick Hordell, tk 18.3. 1560 Hendrick Hårdell vastuupakoilu, kevk 3.7.1562 Hen. Hordeli Ylistaro t > Heikki Olavinpoika karjapaimenen vaimo, sekä karjapaimen sai sakot Heikin herjaamisesta, tk 1563 Hen. Hordell huonot aidat ja sillat, kk 4.9.1568 Hen. Hordell Ylistaro huonot aidat, sillat, tiet ja ojat, ei humalatarhaa, sk 18.11.1570 Hendrich Hordell i Ylistaro huonot aidat, sillat, tiet ja ojat, ei humalatarhaa, kk 1571 Hendrich Hordell ei tehnyt päivätöitä kuninkaankartanoon.      Henric Hordell oli nimismies tilivuoden 1568-69, VA 2219 f. 29v.      Hv 1571 Ylistaroby: Hen. Hordell ku 90, hev 2, härkiä 4, le 6,  nk 1-8-2-0, la 20, oa 222:4, ny 22. 

BIRGITTA JUHANANTYTÄR edellisen vaimo, oli rälssisukua, jonka vaakunassa oli kolme nuolta (Monikkalan suvulla oli sama vaakunakuva).

1384   

    A-S mp: kevk 20.4.1551 hustru Biritta, Hendrick Hordels, tuomittiin saamaan puolet korvausta siitä hevosesta, jonka Ylistaron Kaarina-vaimon hevonen oli tappanut i hustrv Biritas eng. 

Vuoden 1589 tarkastusmaakirja (VA 2401a) s. 102: Lasse Henriksson till Växiö omisti Ylistarossa 16 äyrin tilan, joka oli hänellä isän perin- töä. Se oli nyt rälssiä (Lauri oli aateloitu 1576, ja hän nimitti itseään pääkartanonsa Kangasalan Vääksyn mukaan). Maakirja lisää: tuohon 16 äyriin sisältyy 3 äyriä Kuoppalan kylässä. Se on ollut Ylistaron  tilan alainen ikimuistoisista ajoista (aff hedenhöss). Ks. Kuoppala talo II.   

- - - - - -

Henrik Hoordel oli Kokemäen nimismies ja Ylistaron Horellin talon isäntä vuosina 1540-1545

http://runeberg.org/frfinl/0192.html Hordeel.

Frälsesläkt i Kumo socken. Lars Henriksson Hordeel fick 3.101576 sköldemärke af konung Johan III för „sin hulda trotjänst" ( De la Gärd. Ark. IV, 55.). Ätten utgick på svärdssidan vid hans död 1591. Ännu 1639 innehades „ Hårdal i Kumo, gammal sätesgård" af den sista kvinnliga ättlingen (F S 6937: 97).

Tab. I. Henrik Hordeel. Nämndeman i Kumo 1531 (De la Gärd. Ark. V, 198 ). Innehade gården „Hårdal" (Horeli) i Kumo socken ( F S 6937: 97); — † före 4.10.1545 (Hausen. Bidrag III, 183.).

http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1314-1505_KOKEMAKI.pdf

ALA - S A T A K U N N A N K I H L A K U N T A K O K E M Ä E N H A L L I N T O P I T Ä J Ä Y L I S T A R O N N E L J Ä N N E S Ylistaron jakokunta

YLISTARO Ylistaroby mk 1540-41 ym. Maksoi ruokalisän rukiina.

    8.3.1419 varsinaissuomalainen rälssimies Sune Sunenpoika ilmoitti Turussa päivätyssä kirjeessä pantanneensa vaimonsa perintöä eth godz liggendes i Kwmo sokn i Ylistharoby Pentti Lydekenpojalle (Ylä-Sata- kunnan kihlakunnantuomarille), LUB A.J. de la Gardien kopiokirja, pain. FMU II 1562. Tilasta tarkemmin ks. Kuoppala. 

    9.1.1439 Lempäälän Kuokkalassa on laadittu ns. Davidin kapinan kukistamisen jälkeisen "sovintokokouksen" asiakirja, jossa sanotaan, että maakunnan sinettiä ei voinut siihen heti ripustaa, koska sitä  säilytettiin j Yllæstare i Kwma sokn, RA Codex Aboensis f. 54v, pain. Mk 476. Eräällä tavalla Ylistaro oli siten koko Satakunnan maakuntayh- teisön keskeisin kylä. Sinetöinti tapahtui 19.1. 

    Kokemäen käräjillä 5.7.1456 vahvistettiin se hyvitys, jonka Nils Wättinen i Ylistaro oli saanut miestapon vuoksi Karhiniemen Karilta (Huittisista). Siihen kuuluivat Rudangofors (ehkä sentään vain koski- osuus), Koadsalo eng yhteismaalta alajuoksulta, sekä metsää Piriojan ja Artiston ojan väliltä. LUB A.J. de la Gardien kopiokirjassa v. 1512 tehdyn vidimaation mukaan, pain. FMU IV 3008. Kokemäen lk 19.1.1466  tuomittiin Ylistaro boo medh theres skifftesbröder Rudangonkoski va- paasti nautittavaksi Karhiniemen Heikki Karen ja Heikki Karren sitä  estämättä. LUB A.J. de la Gardien kopiokirja s. 511, johon on liitet- ty samanaikainen huittislaisten todistus Rudangonkoskesta. Siinä tun- nustettiin sen kuuluvan kokonaan them boo i Ylistaro by och theras  arffuingom. FMU IV 3289. 

    Kokemäen käräjillä 5.7.1466 lautakunta todisti, että Vitikkala on en gärdys by wth komin aff Yllestarby (Ylistaron siirtokylä, perustet- tu sieltä käsin) ja että Ylistarolle kuuluivat edelleen Vitikkalan  saaren kummallakin puolella kalavesi ja myllyoikeus. RA De la Gardies- ka samlingen, vidimaation vidimaatio 1531, pain. FMU IV 3303. 

    Kokemäen käräjillä 25.7.1469 vakuutettiin Juho Heikinpojan (ks. Ylistaro talo VIII) kalastusoikeus Vinnareen ja Harjavallan koskissa. Asiasta laaditun paperikirjeen selkäpuolelle on kirjoitettu: Ylistaro- boar äga rett halffparten i V.o. forssar. RA De la Gardieska samlin- gen or.p., pain. FMU IV 3389. Selkäpuolen lisäys pain. vain P.O. Wie- selgren, De la Gardieska Archivet XVI s. 224. 

    Valtionhoitaja Sten Sture vanhempi on käydessään talvella 1484-85 Satakunnassa määrännyt maakuntakatselmusmiehet tutkimaan Turun piis- palle kuuluneen Köyliön kartanoläänin rajoja Harjavallan ja Ylistaron  neljänneksiä vastaan. Katselmuskunta teki työnsä ilmeisesti kesällä  1485 ja todisti käsityksensä mukaan Turun tuomiokirkon kirkkotarhassa 19.6.1486 laamanni Hartvik Jaakonpojan johdolla pidetyillä ylimääräi- sillä käräjillä. Se katsoi mm. Ylistaro boare olleen väärässä, kun he olivat pystyttäneet neljä uutta rajamerkkiä Hangaskallion luona Köyliön vastaisella rajalla. Sakkoihin ylistarolaisia ei kuitenkaan tällä kertaa tuomittu. UUB Topographica Finland s. 171, pain. FMU V 4087. Asia tuli uudelleen esille Sten Sturen Suomen matkan aikana 1488.  Silloin kuninkaantuomiovaltaiset Gregers Matinpoika ja Åke Joaninpoika (Ruotsin laamanneja ja valtaneuvoksia)  vahvistivat Turun raastuvassa valtionhoitajan läsnäollessa Köyliön kartanoläänin rajat Harjavallan ja Ylistaron neljänneksiä vastaan vuoden 1486 katselmuskirjeen mukaisesti. Samalla määrättiin tuomion rikkojille 40 markan uhkasakko. UUB Topographica Finland s. 171 k, pain. FMU V 4206.      Edellä kuvattu rajakysymys oli jälleen esillä laamanni Henrik Steninpojan Kokemäellä 19.1.1508 pitämillä käräjillä. Rajaa oli taas ollut tutkimassa katselmuskunta, ja sen todistuksen mukaan Ylistaro- boo olivat menneet vanhojen Hartvik Jaakonpojan tuomiokirjeessä mai- nittujen rajojen yli ja tehneen uusia rajamerkkejä. Tästä ylistarolai- set saivat kaksi kertaa 40 markan sakon (laittomasta valtauksesta ja kuninkaantuomion rikkomisesta) ja 6 markan sakon laamannintuomion rik- komisesta. UUB Iivar Flemingin vidimaatio 28.12.1538 Henrik Steninpo- jan tuomiomuistiinpanoista, pain. FMU VI 5307.        Kokemäen lk 20.2.1521 tulivat oikeuden eteen Yllestarobo, Redun- ga, Vitikalabo ja syyttivät Hintikkalan asukkaita laittomasta tunkeu- tumisesta Vuorioiskoskelle. Lautakunta vannoi, että Hintikkalalla ei  ole ollut koskaan osuutta k.o. koskeen, ja kantajat voittivat juttun- sa. RA De la Gardieska samlingen or.p., FMU VIII 6029.

sivut 1381 -

VIII Kylä- ja Mäki-Horelli sekä Malmi

    De la Gardie -suvun kokoelmissa on ollut kaksi kirjettä, jotka koskevat Juho Heikinpojan henkilökohtaisia asioita sekä eräs Heikki Hordellin lahjakirje pojalle. Kokemäenkartanon voutina 1572-80 ollut  e.m. Heikin pojanpoika Lauri Hordeel on ilmeisesti liittänyt Koke- mäenkartanon arkistoon oman sukuarkistonsa papereita. Kartano oli lah- joitettuna 1600-luvun jälkipuoliskolla kreivi Axel Julius De la Gar- dielle. 

HEIKKI PAAVONPOIKA Kokemäen käräjillä 12.4.1469 tuli oikeuden eteen hustrv Agnes Henricx dotter, Henric Seppäs aterleffua ja pyysi vahvis- tusta sille, että sin son Jøns Henricxson saa kaikki hänen ostotilansa ja koko irtaimiston hänen uskollisen ja nöyrän palveluksensa vuoksi. Luovutus vahvistettiin, RA De la Gardieska samlingen or.p., FMU IV 3375. Kokemäen käräjillä 1.9.1472 Jöns Hindrichssson syytti erästä Olof Jwlen nimistä miestä perättömistä puheista, että hän Juho olisikin Lauri Antinpojan (ks. Ylistaro talo II) poika eikä Henrich Paulssons son. Asiaa käsiteltäessä lautakunta totesi, että sama asia oli ollut esillä Ala-Satakunnan kihlakunnantuomarin Henrik Klaunpojan johtamilla käräjillä (oli tässä virassa ainakin 1441-47, ei enää 31.1. 1449, jolloin oli Pohjois-Suomen laamanni) ja että silloin Lauri Antinpoika oli vannonut puhdistusvalan ja Henrik tuominnut Laurin ja Hans (?) Henrichssons moder syyttömiksi (huorinteosta). Olof Jwlen perui sitten puheensa, mutta sai kahdet sakot. LUB Axel Julius De la Gardien kopiokirja s. 520, FMU IV 3523. Henrich Paulsson on siten = Heikki seppä ja Hans (?) Henrichssons moder = Agnes Heikintytär, Heikki sepän leski ja Juho Heikinpojan äiti. JUHO HEIKINPOIKA on edellisten kirjeiden perusteella syntynyt ennen vuotta 1449. Vuonna 1469 hän oli jo ollut aikuinen kotvan aikaa. Koke- mäen käräjillä 9.9.1473 oli lm Jöns Hårdeli, VA Ylä-Satakunta KOa 85 f. 107 r-v. Pirkkalan käräjillä 26.5.1483 11 maakuntakatselmusmiestä todisti Keijärven ja Hyhkyn kylien välisestä rajasta. Todistajista oli kolme rälssimiestä ja talonpoikaisista 6 Huittisista, yksi Ulvilasta ja Jönis Hårdell ilmeisesti Kokemäeltä. VA Ylä-Satakunta KOa 4 f. 55v, FMU III 2077, missä väärä ajoitus. Kokemäen kesäkäräjillä 22.9.1483 oli lm Jøns Hardel, RA De la Gardieska samlingen, FMU V 3975. Kokemäen laamanninkäräjillä 8.1.1487 oli yhtenä maakuntakatselmusmiehistä Jussi Hordeli todistamassa Suomenkylän ja Vinnaisten välisessä riidassa Po-rolanmaasta. RA Finska dombrev och tingsbevis.

HEIKKI 1540-44, äv 1540: 7, 1541: 8½, 1544: 8. Hen. lendzman mk 1540-42. Karja 1540: nichil (nimismiehenä verovapaa). Lm Heyki Hordel lk 20.2.1521, RA De la Gardieska samlingen, FMU VIII 6029. Oleff Hirmu j Cumå sochn ilmoittaa avoimella kirjeellään 21.7.1537 mm. myyneensä erään tontin -> Hendrich Hordell, RA De la Gardieska samlingen. Koke- mäenkartanossa pidetyillä etsikkokäräjillä 3.10.1545 Henrick Hordel todisti yhtenä seitsemästä, että Vuolteen koskesta oli vanhastaan kuu- lunut neljännes Pyhänkorvan tilalle, jonka silloin omisti laamanni Jöns Knuutinpoika (Kurki), VA kopio, BFH III 236. Kokemäen syyskärä- jillä 24.10.1545 vahvistettiin se syytinkisopimus, jolla Hendrick Hordheli luovutti pojalleen Hendrick Hendersson irtaimen ja ostotilat. Poika oli käräjillä ja todisti yhdessä 12 valamiehen kanssa, että näin oli tapahtunut. BFH III 241.

HEIKKI HEIKINPOIKA mk 1546-76, kym 1558-73, äv 1546: 8, 1554: 8½, 1559: 10, 1569: 15½. Kym (panneja) 1558-61: ruis 1½-1-½-1, ohra 1¼-1- ½-1, ei kauraa, pavut 1/6-1/6-0-0, myös vehnä 1559: 1. Lv 1558-61: 8-8-4-? . Hen. Hordel mk 1546, Hen. Hordeli mk 1552, Hen. Hordell mk 1554-58, 1560-61, Hendrich Hordel kym 1558, Hen. Hordhel mk 1559, Hen- rich Henrichsson kym 1559, Henrich Hen.sson kym 1560, Hen. Hordeli kym 1563, Hen. Hordell kym 1564, He. Horell kym 1565, He. He. kym 1566-67,

1383    1569-71.      Syytinkisopimuksesta 1545 ks. yllä.       Kokemäen laamanninkäräjillä 25.3.1546 vahvistettiin se kauppa, jolla Madz Kopoi (= ? Ulvilan Ravaninkylän talon V Matti Kopoi) myi Henric Hordhell'ille kaiken sen, minkä Matti oli saamassa vaimonsa perintöä (Ylistarosta ?) Se oli mennyt ensin pojalle, mutta tämän kuoltua isälle eli Matille, RA De la Gardieska samlingen. Hendrich Hordelen oli Kokemäen lk 26.2.1547 yksi niistä kuudesta maakunta-katselmusmiehestä, jotka olivat olleet tutkimassa Säpilän Juho Pajun (talo VI) ja hänen jakoveljiensä omistusosuuksia, RA De la Gardieska samlingen.       A-S mp: sk 22.10.1550 Hendrick Hordeli sai 40 markan sakon kuten neljä muutakin siitä, että olivat myyneet 100 tiiltä för 10 öre vas- toin Kun. Majesteetin mandaattia ja kieltoa. Sakkoluettelossa on lisä- ys: tässä asiassa annettiin mahdollisuus tehdä sopuratkaisu Jumalan tähden ja heidän köyhyytensä vuoksi (oltiin pahan katokesän jälkei- sessä syksyssä). Lk 7.2.1551 Biril kirjuri tuomittiin saamaan vtoff  Hendrick Hordel ne 9 markkaa, minkä oli velkaa Biril'ille. Aikaa mak- suun annettiin kuusi viikkoa. Lk 1551 tuomittiin Henrick Hordell (saa- maan ?) alle herrens rettigheter koko pitäjästä. Määrättiin 6 miestä jakamaan emillan Hindrick Hordel oc hans sÿster Kadrin äidin perintö, niin irtainta kuin maata, ja sen mitä sisarelta jää puuttumaan maas- ta, korvatkoon Heikki rahalla. Kev 20.4.1551 Hendrick Hordel km Ylis- tarossa, Hendrick Hordeli ei maksanut "herrens skatt", sakko 3 markkaa (muita samasta syystä sakotettuja 13). Kk 3.8.1551 Hendrick Hordeli t > Jons Heino (Ylistaro talo XIII), Hendrick Hordeli ei ollut tehnyt  päivätöitä kuninkaankartanoon (kaikki 12 tästä syystä sakotettua oli- vat Ylistaron kylästä). Sk 23.11.1551 Thomas Kärickainen (Kuoppala ta- lo II) tuomittiin saamaan af Hendrick Hordel sen 4½ markkaa, minkä  Tuomas oli maksanut hänen puolestaan i kongens vtgerder. Maksuaikaa oli kolme viikkoa. Sk 1551 Hendrick Hordel huonot aidat ja sillat. Lk 6.2.1552 uusittiin kihlakunnantuomarin antama velvoitus kaikille niille, joilta Hendrick Hordel oli saamassa, maksamaan velkansa. Sk 16.12.1552 Henrich Hårdeli t > talon X Tuomas Torkkeli, Henrich Hårdeli tuomittiin saamaan talon III Esko Snalilta asianomistajalle kuuluva sakko-osuus, Henrich Hårdeli puolestaan velvoitettiin maksamaan 4½ markan velkansa Torttilan Juho Heikinpojalle (talo Ib), Henrich Hårdeli huonot aidat ja sillat.      Vuonna 1554 Hendrich Hordeell aff Ylistarobÿ lainasi Kokemäenkar- tanosta kauraa 2 puntaa ½ pannia (= 12½ pannia) vuoden takaisinmaksun ajalla. VA 1972 f. 86v.      Sak tk 1553 Henrich Hordeli t > Markku Kalinen (Kakkulainen talo XII), sk 1553 Hendrich Hordel t & Reko Sonni (Sonnila talo I), kk 1554 Henrich Hordel sai 24 markan sakon neljästä lihashaavasta, jotka hän  oli lyönyt Reko Sonniin ja Reko yhdestä mustelmasta. Kk 1555 Matti  Köönikkä (Paistila talo I) herjaus > Hen. Hordell. Lk 23.2.1557 Vitik- kalan Sipi (talo II) oli herjannut Henrich Hordell'ia pyöveliksi ja hirsipuun ruuaksi. Tk 21.111.1558 Hen. Hordell Ylistaron sai 3 markan sakon, syy? Kk-sk 22.9.1559 Hen. Hårdell t > talon VII Simo Piitari, sk 20.1.1560 Simo Piitari t pyhäpäivänä > Hendrick Hordell, tk 18.3. 1560 Hendrick Hårdell vastuupakoilu, kevk 3.7.1562 Hen. Hordeli Ylis- taro t > Heikki Olavinpoika karjapaimenen vaimo, sekä karjapaimen sai sakot Heikin herjaamisesta, tk 1563 Hen. Hordell huonot aidat ja sillat, kk 4.9.1568 Hen. Hordell Ylistaro huonot aidat, sillat, tiet ja ojat, ei humalatarhaa, sk 18.11.1570 Hendrich Hordell i Ylistaro huo- not aidat, sillat, tiet ja ojat, ei humalatarhaa, kk 1571 Hendrich Hordell ei tehnyt päivätöitä kuninkaankartanoon.      Henric Hordell oli nimismies tilivuoden 1568-69, VA 2219 f. 29v.      Hv 1571 Ylistaroby: Hen. Hordell ku 90, hev 2, härkiä 4, le 6,  nk 1-8-2-0, la 20, oa 222:4, ny 22. 

BIRGITTA JUHANANTYTÄR edellisen vaimo, oli rälssisukua, jonka vaaku- nassa oli kolme nuolta (Monikkalan suvulla oli sama vaakunakuva).

1384   

    A-S mp: kevk 20.4.1551 hustru Biritta, Hendrick Hordels, tuomit- tiin saamaan puolet korvausta siitä hevosesta, jonka Ylistaron Kaari- na-vaimon hevonen oli tappanut i hustrv Biritas eng. 

Vuoden 1589 tarkastusmaakirja (VA 2401a) s. 102: Lasse Henriksson till Växiö omisti Ylistarossa 16 äyrin tilan, joka oli hänellä isän perin- töä. Se oli nyt rälssiä (Lauri oli aateloitu 1576, ja hän nimitti it- seään pääkartanonsa Kangasalan Vääksyn mukaan). Maakirja lisää: tuohon 16 äyriin sisältyy 3 äyriä Kuoppalan kylässä. Se on ollut Ylistaron  tilan alainen ikimuistoisista ajoista (aff hedenhöss). Ks. Kuoppala talo II.   

- - - - - -

Henrik Hoordel oli Kokemäen nimismies ja Ylistaron Horellin talon isäntä vuosina 1540-1545

http://runeberg.org/frfinl/0192.html Hordeel.

Frälsesläkt i Kumo socken. Lars Henriksson Hordeel fick 3.101576 sköldemärke af konung Johan III för „sin hulda trotjänst" ( De la Gärd. Ark. IV, 55.). Ätten utgick på svärdssidan vid hans död 1591. Ännu 1639 innehades „ Hårdal i Kumo, gammal sätesgård" af den sista kvinnliga ättlingen (F S 6937: 97).

Tab. I. Henrik Hordeel. Nämndeman i Kumo 1531 (De la Gärd. Ark. V, 198 ). Innehade gården „Hårdal" (Horeli) i Kumo socken ( F S 6937: 97); — † före 4.10.1545 (Hausen. Bidrag III, 183.).