Herman Klemetti

Lukkari, kunnallismies
-syntyään Hiiro, isä Matti Hiiro muutti puolisonsa kanssa 1808 Lapuan Alanurmon kylän Vierulaan, joka kuului Klemettilän talon numeroon. Tästä tuli myöhemmin Hermanin sukunimi.
-meni lukkarinoppiin Kuortaneelle Niilo Sareliuksen luo, joka opetti virrenveisuuta
-1852 sai lukkarintoimen Kuortaneella ja oli siinä 36 vuotta
-kuntakokouksen puheenjohtajana
-sanomalehtien kirjeenvaihtajana

Etelä-pohjalaisia elämänkertoja 1963

---------------------------------------------------------------------

kuva 9, Lapua , Syntyneet-vihityt-kuolleet, 1825-1843, Ala-Nurmo , Ulvila, syntynyt 25.5.1825 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapua/syntyneet...

s.237, Lapua , Rippikirja, 1822-1829, Nedernurmo By 1 Kaupila http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapua/rippikirj...

s.248, Lapua , Rippikirja, 1830-1837, Neder Nurmo By 2 Klemettilä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapua/rippikirj...

s.396, Lapua , Rippikirja, 1838-1845, Klemettilä http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapua/rippikirj...

kuva 74, Lapua , Rippikirja, 1847-1855, II, Klemettilä, v.1852 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lapua/rippikirj...

s.53, Kuortane , sisäänmuuttaneet, 1809-1884, 30.4.1852 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuortane/muutta...

kuva 48, Kuortane , Vihityt, 1809-1855 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuortane/vihity...

s.118, Kuortane , Rippikirja, 1864-1870, Kuortane, Hallila, lukkarintalo http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuortane/rippik...

s.164, Kuortane , Rippikirja, 1871-1880, Kuortane, Hallila, Maja lukkari http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuortane/rippik...

s.186, Kuortane > rippikirja, 1881-1890 > 192: Kuortane, Hallila, (Maja) kanttori, v.1888 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8052...

kuva 7, Kuortane > kuolleet, 1884-1890 > 7: 1887-1888. 1.7.1888 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=8331...

Herman Klemetin vanhemmat muuttivat 1808 Lapuan Alanurmon kylän Vierulaan, joka kuului Klemettilän talon numeroon. Tämän talon mukaan Herman otti nimekseen Klemettilä, minkä lyhensi myöhemmin Klemetiksi. Herman meni lukkarinoppiin Kuortaneen lukkarin ja ensimmäisen lukkarikoulun perustajan, Niilo Sareliuksen luo, joka opetti virrenveisuuta, urkusoiton taitoa ei tarvittu, koska urkuja ei ollut kuin harvassa kirkossa. Herman Klemetti sai Kuortaneella lukkarintoimen 1852 ja oli siinä 36 vuotta.

Hän oli myös kunnallisissa luottamustehtävissä, mm. köyhäinhoidon esimiehenä ja 15,5 vuotta kuntakokouksen puheenjohtajana. Tunnustukseksi hänelle annettiin Suomen Talousseuran hopeamitali 1876.

Vv. 1857-1888 hän oli sanomalehtien kirjeenvaihtajana lähettäen maaseutu- ja pitäjänkirjeitä tuon tuostakin eri lehtiin: Suomen julkisiin sanomiin, Suomen viralliseen lehteen ja Vaasan lehteen. Itseoppineeksi Herman oli hyvä tyyliniekka. Kirjailija Artturi Järviluoma arvioi Klemetin tyyliä mm. seuraavasti: "Niitä on luettava ajatuksella. Silloin ne kaikessa lyhyydessään ovat kuin pieniä suorasanaisia runoja --- jokaisella sanalla, käänteellä, vieläpä sanajärjestyksellä on oma merkityksensä --- tavallinen sanajärjestys on saanut muuttua siksi, että kielen rytmikauneus olisi paremmin esiintynyt."

Herman Klemetin äiti oli musikaalisuudestaan kuulua Kuortaneen Herojan pelimannisukua. Herman soitteli viulua jo pikkupojasta asti, mm. 12-vuotiaana häissä ja säveltelikin. Todennäköisesti virsi 618 "Sen suven suloisuutta" on hänen tekemänsä.

Luonteeltaan Herman Klemetti oli hyvin äkkipikainen, mutta helposti leppyvä sekä erittäin omaperäinen. Hän käytti miltei miespolvea vanhempaa pukua kuin muut ja ajeli vanhanaikaisilla kieseillä. Säätyläisperheitten huutokaupoissa hän huuti itselleen kaikki kirjat, suurimmalta osalta ruotsin- ja latinankieliset, vaikkei osannut näitä kieliä. Näin joutui hänen haltuunsa eräs harvinaisuus:" Orbis pictus (Maalattu maailma), Comeniuksen 1657 julkaisema kuuluisa oppikirja. Ymmärtämättä sen suurta arvoa, se lainattiin jollekin koulupojalle ja sille tielle se jäi. Vuosikymmeniä myöhemmin mainittua kirjaa tiedusteltaessa jostakin ulkomaan kirjastosta, sieltä ilmoitettiin, että sitä ei ole kuin yksi ainoa kappale maailmassa, tiettävästi Pariisin yliopiston kirjastossa.

Herman Klemetti, Heikki Klemetin isä polveutui vanhoista kansansoittajista, ollen itsekkin hyvä viulunsoittaja. Hän soitti häitäkin jo 12-vuotiaana. Herman Klemetti toimi lukkarina Kuortaneella (Alavus) yli 30 vuotta, hoidellen myös kunnallisia luottamustehtäviä. Hän oli ensimmäisen kuntakokouksen esimies, joksi hänet yksimielisesti valittiin 08.07.1865. Lehtimiehenäkin hän toimi, kirjoitellen pohjalaisiin lehtiin Alavuden kuulumisista useita vuosia. Herman Klemetti oli omalaatuinen mies, äkkipikainen, joka saattoi sanoa tuimia sanoja, kun tilanne vaati. Hän keräsi paljon työväkeä kesäisin esim. heinäntekoon, paljon enemmän kuin tarvittiin, vain, että "köyhä kansa saisi ansiota". Klemetti, Maanus-säksi, Heikkiläinen ja Honkoonen ne Kuortaneen (Alavus) asiat määräsivät, muistelee vanha kuortanelaisisäntä. Herman Klemetille myönnettiin Keisarillisen Suomen Talousseuran hopeamitali monista ansioistaan. Herman Klemetin omalaatuisuutta kuvaa sekin, että hän huusi aina kaikki kirjat, paljon latinan- ja ruotsinkielisiä, vaikkei kieltä taitanutkaan. Lähteet: Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto ja Heikki Klemetti: Kuortaneen vaiheita.

Herman Klemetti oli 28-vuotias, kun hän solmi avioliiton nimismiehen varakkaan lesken kanssa. Morsian oli 56-vuotias. Liitto päättyi yhdeksän vuotta myöhemmin vaimon kuolemaan. Toisen avioliittonsa Herman solmi 43-vuotiaana. Morsian oli Kuortaneen köyhän kappalaisen 15-vuotias tytär Eva Lovisa Wettberg. Eva oli säätyläisperheen tytär ja kaunotar. Hän oli käynyt Vaasan tyttökoulua, opiskellut ranskaa ja pianonsoittoa. Perheeseen syntyi viisi lasta, joista esikoinen Herman Jakob kuoli 4-vuotiaana. Vuonna 1876 syntyi toinen poika, Heikki Valentin, hänen jälkeensä syntyi vielä kaksi siskoa ja veli.