The profile you requested has been merged into this profile.
Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
Follow

Suomen lukkarit - Finlands klockare

Project Tags

Top Surnames

Ahlbäck, Alin, Aspegren, Hämeenniemi and 16 others
view all

Profiles

  •
    Heikki Erkinpoika Jurvelin (1791 - 1883)
    Utajärven seurakunnan arkisto - Vihittyjen luettelo 1762-1825 (EII:1, 1762-1781,1787-1825), jakso 28, sivu 60-61: Wigde 1818/, 1819; Kansallisarkisto: / Viitattu 14.4.2020 Utajärven seurakunnan arkis...
  • Jonas Johansson Friis (1768 - 1838)
    Kalajoen RK 1788-1793 Avioliitto: Vihitty Kokkola 10.12.1797 Klock. Jonas Friis Maja Lisa Valding Oulaisten seurakunnan arkisto - Rippikirja 1790-1803 (IAa:6), jakso 190, sivu 15: Raudaskoski Kucka...
  • Johan Michelsson Österlund (1731 - 1816)
    Kankaanpään seurakunnan historiikissa on väärä syntymävuosi. Vuosi 1730 on samannimisen pienenä kuolleen isoveljen syntymäaika. Oikea on siis 1731. Yhteensä 10 lasta Kankaanpäässä. * Merikarvia vihit...
  • Gustaf Henriksson Sylvander (1827 - 1874)
    Sukunimi muuttuu Sylvander -> Rosenqvist Punkalaitumen seurakunnan arkisto - Rippikirja 1851-1857, jakso 220, sivu 208: Sarkila Klockare; Kansallisarkisto: / Viitattu 18.4.2024 Laitilan seurakunna...
  • Fredrik Jeremiaksenpoika Kuusisto (1843 - 1909)
    Kannuksen seurakunta - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1839-1856, jakso 38, sivu 63-64: 1843 05; Kansallisarkisto: / Viitattu 15.1.2024 Kannuksen seurakunta - Rippikirja 1843-1849, jakso 103, siv...

Lukkari, klockare on kirkollinen virka, jonka alkuperäisenä tarkoituksena keskiajalla oli pitää huolta kirkosta, sen esineistöstä ja hoitaa huolehtia kirkonkellojen soitosta. Myöhemmin lukkarin tehtäviin on kuulunut laulujen opetusta ja kirkkolaulun johtamista erityisesti siellä, missä kanttoria ei ole ollut. Lukkarille on myös kuulunut lukemisen ja kirjoittamisen opetus. [3] Aikojen saatossa lukkarin tehtävät ovat olleet hyvin moninaiset aina kansan rokottamisesta kaikenlaisiin kirkonkorjaustöihin lukkarin osaamisesta ja harrastuneisuudesta riippuen.

Sukupuuni juurella blogi: http://ailansukukronikat.blogspot.fi/2013/01/paijat-hameeseen.html Lukkarin, joka myös luettiin sivistystä saaneisiin, joskus jopa säätyläisiinkin, tehtävä oli vielä 1700-luvun lopulla varsin monipuolinen. Tehtävä oli hyvin haluttu ja kilpailu lukkarin virasta saattoi olla ankaraakin. Valinnan teki rahvas, eli lukkarin tuli nauttia talonpoikien luottamusta. Kelpoisuutena lukkarin toimeen pidettiin hyvää mainetta, ruotsinkielen luku- ja kirjoitustaitoa, kristinopin tuntemista sekä todistetusti sujuvaa laulutaitoa; joskus myös selkeästä ja kauniista käsialasta oli etua. Lukeahan tuolloin osasi vain vajaa puolet väestöstä, kirjoitustaitoiset olivat vielä harvalukuisempia. Lukkarin virka siirtyi usein isältä pojalle, joskus useiden sukupolvien ajan. Valitettavan usein lukkarit olivat myös persoja viinalle.

Ensisijaisesti lukkari toimi tietysti veisuun johtajana ja seurakunnan laulunopettajana, mutta myös kansan ja erityisesti lasten lukutaidon edistäjänä, papin apulaisena ja kellonsoittajana. Tehtävään liitettiin myös usein rokottajan ja välskärin (lääkärin), jopa kirurgin tehtäviä, puhumattakaan postinkantajana ja seurakuntalaisten asiamiehenä toimimista. Piispan kiertokirjeiden kuljettaminen oli myös lukkarin tehtävänä, samoin usein myös kiertävien pappien ja muidenkin kirkollisten vieraiden majoittaminen ja ruokkiminen. Siihen myös lukkarin emäntä joutui osallistumaan. Vasta 1800-luvulla kun suomalainen yhteiskunta muutoinkin alkoi järjestyä, myös lukkarit alkoivat olla entistä enemmän kirkkomuusikkoja: laulajia, kuoronjohtajia ja urkujen soittajia jumalanpalveluksissa ja muissa kirkollisissa tilaisuuksissa. Kansakoululaitoksen leviämisen myötä 1860-luvulta alkaen opetustehtävät siirtyivät lukkarilta opettajille.

"klockare. K. är namnet på en kyrklig befattning som förekom redan under medeltiden och som under olika perioder och på olika orter har inneburit skiftande uppgifter. Ursprungligen hade k. ansvar för kyrkans klockringning, därav benämningen, men uppgiften utökades till att förvara kyrknyckeln, städa kyrkan, hämta vigvatten, tända rökelse och ljus, kläda altaret och att biträda prästen vid dop, bröllop, sockenbud och begravningar.

Efter reformationen på 1500-t. tillkom nya uppgifter. K. skulle hjälpa prästen vid psalmsång, utföra svaren i mässans dialoger och undervisa. En viktig musikalisk roll utvecklades under 1600-t. då k. skulle leda församlingssången, ofta från en egen klockarbänk. På 1700-t. ansvarade k. för kyrkosången, mässmelodierna och psalmerna, i städer även för orgelspel och musikteori. Hans uppgift var även att handha folkundervisningen, att lära ut ABC och katekesen, ibland att fungera som hjälppräst. Sin utbildning fick han oftast hos någon känd äldre k. Lön utbetalades in natura." [1]

www.finna.fi/Cover/Show?id=musketti.M012%3AHK18921029%3A288&index=0&size=large

Suomen kirkon järjestykselle tärkeitä olivat Konrad piispan [Bitz] aikana annetut ohjesäännöt (statuta) ja hänen säätämänsä 1400- luvun lopulla laadittu Turun tuomiokirkon lukkarilaki (Officium custodis ecclesiae Aboensis). Viimeksi mainittu sisälsi seikkaperäisiä määräyksiä tuomiokirkon lukkarin virkatoimista, " [2][5} Hiippakunta oli jaettu kirkkopitäjiin. Kussakin pitäjässä oli kirkkoherra (curatus) sielunpaimenena. Hänen apulaisensa kirkollisissa tehtävissä olivat kappalainen (capellanus) ja lukkari (custos). [2]

-
Kircko-Laki Ja Ordningi 1686

  • §. VIII. Cosca HERran Ehtollisella käydän / pitä Kirckowärdin / eli Luckarin / edestuoman nijn monda öylätti / ja nijn paljo Wijna / cuin tarwitan / ja ne pannan Altarilla / ennencuin Asetus Sanat / ja Isä meidän nijden ylitze luettu on
  • §. XI. Wanhemmita pitä uscollisest manattaman / että he andawat Lapsens heidän Christilisen Oppins Cappalis hywin ja ahkerast opetetta; ja käskettämän nijtä / joiden se murhe Seuracunnas pitä tule / Cappalaisen eli Luckarin / että he caikella wireydel Lasten opettamisen päälle pitäwät / ja opettawat Lapset lukeman Kirja
  • §. XXXI. Luckari pitä samalla muoto Kirckoherrald ja Seuracunnald walittaman; waan ei ilman Tacausmiehiä wastan otettaman. Hänen pitä oleman cunniallisen / uscollisen ja wiriän / Kirjantaitawan / ja taitaman weisata ja kirjoitta / nijn että hän sijnä Seuracunnas Nuorta Cansa opetta taita.
  • §. XXXIII. Jos Luckari on kelwotoin / laisca / luunpitämätöin ja tottelematoin Kirckoherra ja Seuracundaa wastan / ja ei tahdo itzens ensimäisen kerran / Kirckoherran erinäisen / ja toisen kerran / hänen / Cappalaisen eli Kirconesimiesten läsnä olles / yxiwacaisen / cuitengin toimellisen manauxen jälken / ojeta anda / nijn pangan Kirckoherra Kirconraadin canßa / hänen pois Wiralda / ja toinen otettacon hänen sians: Mutta jos Kirckoherra teke Luckarille jotain ylölistä / nijn etzikän tämä Prowastia / ja jos ei hän tydy sijhen cuin hän päättänyt on / nijn pitä Pispan heitä eroittaman. Lisää lukkarin tehtävistä http://www.mlang.name/arkisto/kyrkio-lag-1686.html

Lähteitä:

Kuvat: media.geni.com/p13/8b/90/1a/6e/534448434cd723d9/seitseman_veljesta_lukkarin_opissa_2_original.jpg?hash=55af2cba0f2f2d9ea90ebfc4257cc5bc205713a535b0b320b3ea039e97b272ee.1722149999

A

B

C

E

F

G

H

I

K

L

M

N

P

R

S

T

V

W
English (US)   eesti   Svenska   Español (España)   Français   עברית   Norsk (bokmål)   dansk   Nederlands   Deutsch   »
To enable the proper functioning and security of the website, we collect information via cookies as specified in our Cookie Policy. Geni does not use any third-party cookies.