Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.

Suomen lukkarit - Finlands klockare

« Back to Projects Dashboard

view all

Profiles

  • Michel Jacobsson Pelander (1768 - 1835)
    Syntyy Kokemäellä 17.7.1768 17.7.1768 Jacob Pelander Brita Jöransdr Michael. Kiukaisissa syntymäajasta putoaa ykkönen. Kuolee: Kiukaisten seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1829-1835 (I Aa:8), ja...
  • Arvid Johan Logren (1783 - 1832)
    Kuolema: Lapua - syntyneet-vihityt-kuolleet, 1825-1843 (UK116 I C:6) > 246: Kuolleet 08.1831; SSHY: / Viitattu 19.9.2019
  • Hugo Artturi Kettunen (1897 - 1942)
    Syntymä ja kaste Ruskealassa: Ruskealan historiaa: Lähtö 29.10.1919 Juukaan. Lukkari-urkuri. Kuolinilmoitus Eteläsuomalaisessa 24.9.1942: Lappeenrannan seurakunnan kanttori-urkuri Hugo Kettunen kuo...
  • Johan Åman (1776 - 1833)
    Lapset Loviisan seurakunnan arkisto - Lastenkirjat 1806-1828, jakso 37, sivu 36-37; Kansallisarkisto: / Viitattu 27.8.2019 / HisKi: 23.5.1805 24.5.1805 2 qv.n:22 dykerik. Johan Åman Maija Christi...
  • Jaakko Antinpoika Mikkonen (1801 - 1869)
    (Syntymäaika rk:ssa väärin 25.2.1801) Ristijärvi rippikirja, 1832-1839 Nro 25 Mikkola IK174 Kuva 39, s.36 Ristijärvi rippikirja, 1847-1854 Nro 25 Mikkola MK6-12 Kuva 35, s.35

Lukkari, klockare on kirkollinen virka, jonka alkuperäisenä tarkoituksena keskiajalla oli pitää huolta kirkosta, sen esineistöstä ja hoitaa huolehtia kirkonkellojen soitosta. Myöhemmin lukkarin tehtäviin on kuulunut laulujen opetusta ja kirkkolaulun johtamista erityisesti siellä, missä kanttoria ei ole ollut. Lukkarille on myös kuulunut lukemisen ja kirjoittamisen opetus. [3] Aikojen saatossa lukkarin tehtävät ovat olleet hyvin moninaiset aina kansan rokottamisesta kaikenlaisiin kirkonkorjaustöihin lukkarin osaamisesta ja harrastuneisuudesta riippuen.

Sukupuuni juurella blogi: http://ailansukukronikat.blogspot.fi/2013/01/paijat-hameeseen.html Lukkarin, joka myös luettiin sivistystä saaneisiin, joskus jopa säätyläisiinkin, tehtävä oli vielä 1700-luvun lopulla varsin monipuolinen. Tehtävä oli hyvin haluttu ja kilpailu lukkarin virasta saattoi olla ankaraakin. Valinnan teki rahvas, eli lukkarin tuli nauttia talonpoikien luottamusta. Kelpoisuutena lukkarin toimeen pidettiin hyvää mainetta, ruotsinkielen luku- ja kirjoitustaitoa, kristinopin tuntemista sekä todistetusti sujuvaa laulutaitoa; joskus myös selkeästä ja kauniista käsialasta oli etua. Lukeahan tuolloin osasi vain vajaa puolet väestöstä, kirjoitustaitoiset olivat vielä harvalukuisempia. Lukkarin virka siirtyi usein isältä pojalle, joskus useiden sukupolvien ajan. Valitettavan usein lukkarit olivat myös persoja viinalle.

Ensisijaisesti lukkari toimi tietysti veisuun johtajana ja seurakunnan laulunopettajana, mutta myös kansan ja erityisesti lasten lukutaidon edistäjänä, papin apulaisena ja kellonsoittajana. Tehtävään liitettiin myös usein rokottajan ja välskärin (lääkärin), jopa kirurgin tehtäviä, puhumattakaan postinkantajana ja seurakuntalaisten asiamiehenä toimimista. Piispan kiertokirjeiden kuljettaminen oli myös lukkarin tehtävänä, samoin usein myös kiertävien pappien ja muidenkin kirkollisten vieraiden majoittaminen ja ruokkiminen. Siihen myös lukkarin emäntä joutui osallistumaan. Vasta 1800-luvulla kun suomalainen yhteiskunta muutoinkin alkoi järjestyä, myös lukkarit alkoivat olla entistä enemmän kirkkomuusikkoja: laulajia, kuoronjohtajia ja urkujen soittajia jumalanpalveluksissa ja muissa kirkollisissa tilaisuuksissa. Kansakoululaitoksen leviämisen myötä 1860-luvulta alkaen opetustehtävät siirtyivät lukkarilta opettajille.

"klockare. K. är namnet på en kyrklig befattning som förekom redan under medeltiden och som under olika perioder och på olika orter har inneburit skiftande uppgifter. Ursprungligen hade k. ansvar för kyrkans klockringning, därav benämningen, men uppgiften utökades till att förvara kyrknyckeln, städa kyrkan, hämta vigvatten, tända rökelse och ljus, kläda altaret och att biträda prästen vid dop, bröllop, sockenbud och begravningar.

Efter reformationen på 1500-t. tillkom nya uppgifter. K. skulle hjälpa prästen vid psalmsång, utföra svaren i mässans dialoger och undervisa. En viktig musikalisk roll utvecklades under 1600-t. då k. skulle leda församlingssången, ofta från en egen klockarbänk. På 1700-t. ansvarade k. för kyrkosången, mässmelodierna och psalmerna, i städer även för orgelspel och musikteori. Hans uppgift var även att handha folkundervisningen, att lära ut ABC och katekesen, ibland att fungera som hjälppräst. Sin utbildning fick han oftast hos någon känd äldre k. Lön utbetalades in natura." [1]

www.finna.fi/Cover/Show?id=musketti.M012%3AHK18921029%3A288&index=0&size=large

Suomen kirkon järjestykselle tärkeitä olivat Konrad piispan [Bitz] aikana annetut ohjesäännöt (statuta) ja hänen säätämänsä 1400- luvun lopulla laadittu Turun tuomiokirkon lukkarilaki (Officium custodis ecclesiae Aboensis). Viimeksi mainittu sisälsi seikkaperäisiä määräyksiä tuomiokirkon lukkarin virkatoimista, " [2][5} Hiippakunta oli jaettu kirkkopitäjiin. Kussakin pitäjässä oli kirkkoherra (curatus) sielunpaimenena. Hänen apulaisensa kirkollisissa tehtävissä olivat kappalainen (capellanus) ja lukkari (custos). [2]

- Kircko-Laki Ja Ordningi 1686

  • §. VIII. Cosca HERran Ehtollisella käydän / pitä Kirckowärdin / eli Luckarin / edestuoman nijn monda öylätti / ja nijn paljo Wijna / cuin tarwitan / ja ne pannan Altarilla / ennencuin Asetus Sanat / ja Isä meidän nijden ylitze luettu on
  • §. XI. Wanhemmita pitä uscollisest manattaman / että he andawat Lapsens heidän Christilisen Oppins Cappalis hywin ja ahkerast opetetta; ja käskettämän nijtä / joiden se murhe Seuracunnas pitä tule / Cappalaisen eli Luckarin / että he caikella wireydel Lasten opettamisen päälle pitäwät / ja opettawat Lapset lukeman Kirja
  • §. XXXI. Luckari pitä samalla muoto Kirckoherrald ja Seuracunnald walittaman; waan ei ilman Tacausmiehiä wastan otettaman. Hänen pitä oleman cunniallisen / uscollisen ja wiriän / Kirjantaitawan / ja taitaman weisata ja kirjoitta / nijn että hän sijnä Seuracunnas Nuorta Cansa opetta taita.
  • §. XXXIII. Jos Luckari on kelwotoin / laisca / luunpitämätöin ja tottelematoin Kirckoherra ja Seuracundaa wastan / ja ei tahdo itzens ensimäisen kerran / Kirckoherran erinäisen / ja toisen kerran / hänen / Cappalaisen eli Kirconesimiesten läsnä olles / yxiwacaisen / cuitengin toimellisen manauxen jälken / ojeta anda / nijn pangan Kirckoherra Kirconraadin canßa / hänen pois Wiralda / ja toinen otettacon hänen sians: Mutta jos Kirckoherra teke Luckarille jotain ylölistä / nijn etzikän tämä Prowastia / ja jos ei hän tydy sijhen cuin hän päättänyt on / nijn pitä Pispan heitä eroittaman. Lisää lukkarin tehtävistä http://www.mlang.name/arkisto/kyrkio-lag-1686.html

Lähteitä:

Kuvat: s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/8b/90/1a/6e/534448434cd723d9/seitseman_veljesta_lukkarin_opissa_2_original.jpg

A

B

C

E

F

G

H

I

K

L

M

N

P

R

S

T

V

W