Hesekiel Tuomaanpoika Pihlajamäki, Virri

• Tyrvään rippikirja vuosilta 1883-1892, sivu 94.

Tyrvää rippikirja 1893-1902 (AP_I I Aa:27) Sivu 241 Isojärven Lukulahko, Isojärven kylä, Wirrin alustaa, Trpp. Pihlajamäki ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3078... / Viitattu 05.08.2023

Hesekiel ja Maria Lovisa asuivat vuodesta 1884 Virrin talon Pihlajamäen (paikkaa kutsuttu alunperin Hurmaanmäeksi) torpassa Isojärven kylässä. Vuokrasopimus on tehty 28.5.1884 Tyrvään Vähä-Pällillä vuokraajien elinajaksi. Vuokralleantaja oli Hesekielin velipuolen Tuomaksen poika Wille Wirri. Hesekielin kuoltua hänen leskensä lunasti torpan itsenäiseksi tilaksi v. 1920. Myyjinä olivat silloin Kalle ja Hilja Virri.

Lähde: Tyrvään Virrit - Simo Martinpojan jälkeläisten sukukirja, 2005.

Hesekiel Pihlajamäki syntyi Tuomas Juhonpoika Wirrin (1799-1875) toisesta avioliitosta.

Hesekiel solmi avioliiton Maria Loviisa (Majlovisa) Fredrikintytär Sillanpään kanssa vuonna 1882. Vuonna 1884, esikoistytär Eva Marian (Maijan) ollessa 1-vuotias, he tekivät torpankontrahtin (vuokrasopimuksen) Wirrin Hurmaanmaasta, jota nimitystä paikasta alun perin käytettiin. Isojärven kylässä sijainnut Hurmaanmaa, sittemmin Hurmaanmäki, oli tunnettu kauniista pihlajistaan, jotka syksyllä loistivat verenpunaisina. Torppaa kutsuttiin myös Pihlajamäeksi, ja nimestä muodostuikin Heskielin ja Majlovisan perheen sukunimi.

Vuodet kuluivat ahkerassa työteossa. Hesekiel teki taksvärkkiä torpankirjassa sovitun mukaisesti. Siinä määrättiin muun muassa, että ”1. sontidreki (reki, jolla lanta ajettiin pelloille) tartee tehdä joka vuosi talon aineista”. Jossain välissä Hesekiel kylvi ja pui myös omat viljansa ja teki puut ja muut miesten työt. Majlovisa hoiti kotiaskareet, kehräsi ja kutoi.

Perheeseen syntyi seitsemän lasta, edellä mainittu Eva Maria, Kaarlo (Kalle Pihlaja), Paulu Heskiel, Fanny Sanelma, Johannes Nikolai, Arvid Einar ja Fanny Matilda (Koskinen). Heistä kaksi kuoli lapsina ja nuorin poika Arvid hukkui 20-vuotiaana uintimatkalla Ahveniston järveen ollessaan alokkaana Hämeen Ratsurykmentissä Hämeenlinnassa. Omien lasten lisäksi Hesekielin ja Majlovisan perheeseen kuuluivat myös kasvattitytär Bertta Orre sekä Maijan poika Yrjö Valentin.

Hesekiel ja Majlovisa pitivät yhdessä Pihlajamäen torppaa Heskielin kuolemaan asti, jonka jälkeen Majlovisa lunasti torpan itsenäiseksi tilaksi vuonna 1920. Tila siirrettiin vuonna 1927 Maijan pojalle Yrjölle. Vanha Pihlajamäen mäkitupa purettiin ja 1950-luvun loppupuolella Yrjö rakensi uuden talon, jossa nykyisin asuu kolmas Yrjö Pihlajamäki. Sama tila on siis pysynyt pitkään Pihlajamäkien omistuksessa.