Hilja Krohn (Haahti)

Elämäkertatietoa:

Hilja Haahtea on luonnehdittu kotien kirjailijaksi, millä on viitattu hänen perinteisiä arvoja kunnioittavaan tuotantoonsa. Haahti jatkoi äitinsä Theodolinda Hahnssonin linjalla: kummallekin kirjoittaminen oli kansan ja Jumalan palvelemista.

Hilja Haahdin äiti on ensimmäinen suomenkielinen naiskirjailija Theodolinda Hahnson.

_______________________________

Hilja Haahti (Hilja Theodolinda Krohn, s. Hahnsson, v:sta 1901 Haahti) syntyi Hämeenlinnassa v. 1874. Hän kasvoi perin kirjallisessa kodissa: äiti Theodolinda oli ensimmäinen suomenkielinen naiskirjailija ja isä Johan kielitieteilijä ja suomentaja. Niinpä oli luonnollista, että myös tytär runoili, toimitti omia lehtiä, kirjoitteli lastenlehtiin. Koulunkäynnin päätyttyä Hilja siirtyi Suomalaiseen jatko-opistoon, josta valmistui opettajaksi v. 1895. Muutaman virassaolovuoden jälkeen hän jatkoi opiskeluaan, aluksi päämääränään ylioppilastutkinto, myöhemmin yliopistossa. Vuonna 1902 Hilja Haahti valmistui filosofian kandidaatiksi, neljä vuotta myöhemmin avioitui professori Ilmari Krohnin kanssa.

Ensimmäiset tuotteensa Hilja Haahti Oli julkaissut jo 15-vuotiaana Lasten kuvalehdessä. Varsinaisen kirjailijanuransa hän aloitti opettajaksitulovuonnaan julkaisemalla runovihon Oraita. Nuorisoromaani Helvi ilmestyi v. 1900. Niiden jälkeen seurasi romaaneja, novelleja, runokokoelmaa, lastenkirjoja - kaikkiaan yli neljäkymmentä teosta. Laajan tuotantonsa ansiosta Haahti saikin aikoinaan nimen "Suomen kotien kirjailija". Myös toimittajana ja kääntäjänä hän on toiminut; Haahden omia teoksia on niin ikään käännetty eri kielille.

Opiskeluaikana koettu uskonnollinen herätys, jota Helvi-romaani kuvastelee, johdatti myöhemmin erilaisten kristillisten yhteisöjen piiriin, mm . Kristillisen taideseuran puheenjohtajaksi. Taide, suomalaisuus ja kristillisyys olivat kyseiselle seuralle suuntaa antavat periaatteet. Kristillinen elämännäkemys ja isänmaallisuus luonnehtivat myös Hilja Haahtea, joka on ollut uskonnollisten romaanien tekijöistä tuotteliain. Hänen suosituimman romaaninsa Kaurialan kartanon kokonaispainos on yltänyt yli 50 000:een.

Hilja Haahden laajan tuotannon alkupäästä ovat näyttelyssä mukana myös teokset Kaksi kotimaata (1903), Israelin tyttäret (1903), Tarinoita lapsille (1905), Kotkat (1907), Valkeneva tie (1910), Juhlamuisto (1916), Tuhotulva (1916) sekä hänen toimittamansa lasten joulukirja Joulupuhteiksi tytöille ja pojille (1911-14).

Lähteet:
Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan. Suomalaisten kirjailijoiden elämäkertoja. Porvoo 1954.
Suomen kirjallisuus VII. Kirjallisuuden kenttä. Toim. Matti Kuusi. Helsinki 1968.
Suomen kirjallisuus VIII. Kirjallisuuden lajeja. Toim. Pekka Tarkka. Helsinki 1970. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317590708537

Äitipuoleksi alkaminen isolle perheelle selvästi vaikutti Hilja Haahden työhön, hän oli omistautunut tehtävälle ja eli sen ajan kristillisten arvojen mukaisesti. Hiljan kääntämä kappale: "Äidin sydän" oli merkityksellinen muillekin kuin suomalaisille - Suomi saa Hansenin sävelmän – ja Viro vastalahjana äitienpäivän: https://estofennia.eu/aitienpaiva-ja-aidin-sydan/

Päästötod. Härneenlinnan suom. tyttökoulusta 90, Helsingin suom. jat-ko-opistosta 95. Yliopp. Helsingin suom. yhteiskoulusta (yksityisoppi-laana) 98, kasvatusopin tutkinto 96, opettajakand. 97, fil.kand. 02, fil.maist. 07. Helsingin suom. tyttökoulussa vt. suomen opettajana 95—97, saksan tuntiopettajana 95—06. Kolmisointu-yhdistyksen perustaja ja puheenjoht. 02—19, sen pohjalta perustetun Kristillisen Taicleseuran puheenjoht. 19 46, kunniapuheenjoht. 46. Helsingin tyttönormaalilyseon vanhempainneu-voston jäsen 15—36, Helsingin tyttölukion samoin, vuoteen 46. Useita opintomatkoja eri maihin, mm. Egyp-tiin ja Palestiinaan. Julkaissut lukuisia runokokoelmia (1895—1945, Valitut runot 1916 ja 1926), kolmattakymmentä romaania, novelleja, muistelmia, matkakuvauksia, lastenkirjoja. Useita on käännetty skandinaavisiin kieliin, myös hollanniksi, saksaksi ja viroksi. (Helsingin Suomalaisen Tyttökoulun matrikkeli)

Hilja Haahti (Hilja Theodolinda Krohn, omaa sukua Hahnsson, vuodesta 1901 Haahti; 11. syyskuuta 1874 Hämeenlinna – 6. tammikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja suomentaja.

Haahdin kristillishenkiseen tuotantoon kuului runokokoelmia, muun muassa Ikiaartehet, Muistoköynnös, Tuhotulva ja Valittuja runoja, sekä uskonnollishenkisiä kertomuksia, muun muassa Helvi, Israelin tyttäret, Seija tyttösen tarina ja Todistaja, lastenkirjoja sekä matkakuvauksen Pyhiltä poluilta. Hän on myös suomentanut laulun Maa on niin kaunis. Menestynein oli romaanisarja Kaurialan kartanon väestä.

Haahti sai sellaisia mainesanoja kuin "kotien kirjailija", "kirjailijoiden kuningatar" ja "painosten herratar". Hän oli 1900-luvun alun tunnetuimpia kirjailijoita; hänen teoksiaan myytiin puolisen miljoonaa kappaletta niiden 70 vuoden aikana, jona hän kirjoitti. Pitkästä ja tuotteliaasta urastaan huolimatta Hilja Haahti on jäänyt miltei unohduksiin. Haahden teokset luokiteltiin kevyeksi jatkoksi hänen äitinsä, ensimmäisen suomenkielisen naiskirjailijan Theodolinda Hahnssonin, kirjailijanuran tuotannolle.

Hilja Haahden puoliso oli professori Ilmari Krohn.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hilja_Haahti

lisätty 2.4.2019: http://www.eliaskirjailijat.fi/tuloste.asp?kentta=kaikki&id_henkilo=3