Hilma Finnberg

född: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/parainen/syntyn...

"Vielä kolmannenkin hyvän tädin ehdin saattaa hautaan nuoruuteni päivinä. Hän oli Laitilan Täti, joka miehensä Laitilan Maisterin (Juho Forsmanin, suuren Yrjö-Koskisen veljen) kuoltua yhdessä poikansa Eeron kanssa (myöskin mainittu maisteriksi; kuoli kapinallisten toimesta 1918) hoiti ja hallitsi Laitilan virkataloa Hämeenkyrössä. Kun tulin hänen hyvänsuovan hymyilynsä piiriin, olivat asiani jo pahasti vinossa, vaikkei hän luultavasti päässyt sitä täysin käsittämään. Hän oli eläissään tehnyt paljon työtä ja kokenut monta kovaa, suurista nälkävuosista alkaen, mutta hänpä jos ken oli kokemuksensa jalostanut kaikkein ihastuttavimmaksi tätisäteilyksi. Kaikki paha ja tahditon ikäänkuin luiskahteli hänen ohitseen pois, se ei saanut edes tuomiota osakseen. Mutta raikas kepponen ja pikku vallattomuuskin — kas silloin suu kuristui muikeasti, silmät menivät kiinni ja pää silmälaseineen teki ymmärtäväisen nyykäyksen. Laitilan Täti tarjosi minulle monta ruoka-ateriaa; ei ollenkaan minään almuna eikä hyväntekeväisyytenä, vaan muuten, kun satuin talossa olemaan. Tietysti hän käsitti, vaikkei varmaankaan sitä milloinkaan harkinnut, etteivät minun oloni Töllinmäen mäkituvassa olleet liian rasvaiset sinä kevätlukukautena, jona »en lähtenyt Helsinkiin«. Ja ne ovat kovin satoisia tuommoiset hyvien tätien kotiateriat. Niissä ei ravitse yksin leipä eikä särvin, vaan käsi, joka antaa. Keuhkokuume tuli sitten ja vei parissa päivässä Laitilan Tädin. Hän oli terve, kun lähdin »kyläilyltäni», ja oli kuollut, kun taas katsoin voivani mennä. En ollut koskaan nähnyt hänessä mitään rumaa, eikä hän koskaan ollut minun mieltäni pahoittanut. Päin vastoin kyllä joskus ehkä hiukan oli päässyt tapahtumaan." -F.E. Sillanpää "Hyvät Tädit"

Kotiliesi, 01.04.1926, nr 7, s. 17 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/914117?page=17 Nationalbibliotekets digitala samlingar