Ida Moberg

Helsinki syntyneet. Helsinki rippikirja 1870-1881 (MKO136-169) Sivu 446 Hans Hansen ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5832... / Viitattu 30.10.2022

Henkilöhistoria

Ida Mobergin vanhemmat olivat soitinrakentaja Alexander Moberg ja Anna Helena Lindqvist. Hän kävi Meurmanin valmistavan koulun ja Helsingin Ruotsalaisen tyttökoulun, opiskeli Pietarin konservatoriossa laulua ja pianonsoittoa 1883–1884, Helsingin orkesterikoulussa laulua ja sävellystä tuntemattomana ajankohtana 1880- tai 1890-luvulla, Dresdenin Kuninkaallisessa konservatoriossa sävellystä 1901–1905, Berliinissä muun muassa improvisointia 1911–1912 ja Helleraun Dalcroze-instituutissa pedagogiikkaa ja voimistelua.

Mobergin ura lähti nousuun Dresdenissä, jossa hän opiskeli Felix Draeseken johtamana, sillä hänen oppilastyönä tekemänsä a-molli-alkusoitto sai kiittäviä arviointeja. Tähän aikaan hän seurasi myös teosofi Rudolf Steinerin luentoja ja kiinnostui antroposofiasta.

Suomeen palattuaan Moberg saattoi pitää Helsingissä helmikuussa 1906 oman sävellyskonsertin, johon sisältyi edellisenä vuonna valmistunut sinfonia muita orkesteriteoksia. Moberg johti itse orkesteria konsertissa. Konsertin arvostelut olivat vaihtelevia; Oskar Merikannon mukaan sinfonia oli muodoltaan hyvä ja tunnelmaltaan sentimentaalisuutta välttelevä.

Suomessa Moberg jatkoi säveltämistä, mutta suuntautui myös opettamiseen, jonka katsottiin olevan naisille sopivampaa. Hän oli Helsingin musiikkiopiston säveltapailun opettaja 1915, Helsingin ruotsalaisen valmistavan koulun ja pikkukouluseminaarin laulun- ja soitonopettaja 1915–1926. Vuodesta 1879 hän toimi Helsingissä yksityisenä musiikinopettajana. Opettajana Moberg pyrki hyödyntämään liikunnan ja musiikin yhdistämiseen perustunutta Dalcroze-rytmiikkaa. Siihen perustui myös hänen sävellyksistään koostunut lastenlaulukirja Barnens sångbok (1931).

Tuotanto

Moberg oli Suomen ensimmäinen naissäveltäjä, Oskar Merikannon sanoin ”reipas nainen – mutta sittenkin nainen”. Pääosa Mobergin tuotannosta on yksinlauluja ja kuoroteoksia. Hän sävelsi myös yhden sinfonian, muutamia suurimuotoisia orkesteriteoksia sekä Viktor Rydbergin tekstiin perustuneen keskeneräiseksi jääneen oopperan Asiens ljus (Aasian valo), joka käsitteli buddhalaisuutta. Yhteensä hänen tuotantonsa käsittää yli 80 teosta. J. J. Wecksellin tekstiin kuorolle ja orkesterille sävelletty Tyrannens natt voitti vuonna 1909 Muntra Musikanter -kuoron järjestämän sävellyskilpailun. Mobergin sävellyskäsikirjoituksia säilytetään nykyisin Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmassa sekä Taideyliopiston kirjaston käsikirjoituskokoelmassa (Sibelius-Akatemia). Mobergin sävellyksiä ovat muun muassa:

• ooppera Asiens ljus
• orkesterille sinfonia, sävelrunoelmia, alkusoitto näytelmään Regina von Emmeritz, Kalevala-fantasia, kantaatti
• mies-, nais- ja sekakuorosävellyksiä
• yksinlauluja
• pianosävellyksiä.

Mobergin teoksia ei ole hänen kuolemansa jälkeen esitetty juuri lainkaan, koska niistä ei ole julkaistu painettuja nuotteja. Oopperaa Aasian valo ryhdyttiin valmistelemaan esityskuntoon 2010–2020-luvun vaihteessa.

Lisätietoa https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/10166