Iida Aleksandra Eliaantytär Vuorela

Kansakoulunopettaja Pihlajaveden Sällin koulussa.

Toimi Pihlajavedellä pitkäaikaisesti lukuisissa luottamustehtävissä. Nuorisoseuran sekakuoron perustaja ja johtaja. Pihlajaveden lottien varapuheenjohtaja (1922-) ja sihteeri (1926-). Kirjoitti Pihlajaveden Lotta Svärd paikallisosaston 10-vuotishistoriikin.

Elämäkerta

Iida Aleksandra Himberg syntyi talollisen tyttärenä Lohjalla Karstunkylän Nikussa [1]. Perhe muutti Lohjalta Pusulaan vuonna 1892 ja Pusulasta Nummelle vuonna 1900 [2, 3, 4, 5]. Iidan isästä Elias Himbergistä mainitaan, että hän oli toiminut voutina Lammilla professori Elias Lönnrotilla. Hän oli myös Elias Lönnrotin rumissaatossa kirstunkantajana [6, 7]. Himbergin perheen lapset ottivat käyttöön sukunimen Vuorela.

Iida Vuorela valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista vuonna 1909. Opettajakandidaattitutkinnon hän suoritti vuonna 1916 ja kansakoulunopettajain yliopistollisen jatkokurssin vuonna 1922. Hän aloitti Pihlajaveden Sällin kansakoulun opettajana valmistumisensa jälkeen vuonna 1909. Muuttomerkintä Nummelta Pihlajavedelle on vuodelta 1910. [6, 8, 9].

Pikkuveli Lauri Vuorela seurasi jonkin ajan kuluttua isosiskoaan Pihlajavedelle. Lauri Vuorelasta mainitaan, että hän kävi Pihlajaveden kansakoulun ja oli Pihlajaveden nuorisoseuran jäsenenä 1916-1917. Sen jälkeen Lauri Vuorela kävi Länsi-Uudenmaan kansanopiston ja oli Rauman seminaarin ensimmäisen luokan oppilas tullessaan surmatuksi vuoden 1918 tapahtumissa kotonaan Nummella. [6]

Sällin kansakoulun opettaja 1909-1952

Iida Vuorela viihtyi Sällin kansakoulun opettajana koko työikänsä ajan. Aino Korja kertoo historiikissaan hänestä seuraavaa: "Sällin koululla oli vaikuttanut myöskin koko työaikansa opettaja Iida Vuorela, joka oli värikäs hahmo Pihlajaveden elämässä. Hän oli valistusihminen, musiikki-ihminen, seurallinen ihminen, jolle maanpuolustus oli sydämen asia. Sällin koululla oli varsin monenlaista toimintaa. Koko kylässä oli eloa ja vireyttä. Asemankylä oli opettaja Vuorelan toinen harrastusalue yhdistyksineen, seuroineen ja kuoroineen. Usein nämä yhdessä kokoontuivat Sällin koulullekin. Matka Pihlaisselän yli tai ympäri silloisia heikkoja teitä käyttäen taittui yleensä suksilla tai pyörällä, joskus moottorivene- tai hevoskyytiä käyttäen.--" [10]

Opettaja Iida Vuorela ja Pihlajaveden Sällin koulun ylimpien luokkien oppilaat 1920-luvun alussa. Kuvaaja: Eenok Lahti.

Kalevalan 100-vuotisjuhla Sällin koululla vuonna 1935. Kuvaaja: Eenok Lahti.

Sällin koululla toimi opintokerho. Milloin kerhotoiminta alkoi, siitä ei ole tarkkaa tietoa, mutta aloitus tapahtui Iida Vuorelan aikana. Luultavasti kerhon toiminta alkoi Suomen itsenäistyttyä, ehkä 1920-luvulla. Tuohon aikaan maaseudun nuorilla ei ollut juurikaan mahdollisuutta jatkaa opintoja kansakoulun jälkeen. Opintokerho antoi pienen mahdollisuuden lisäopintoihin. Kerhotoiminnan keskusjärjestö oli Kotikasvatusyhdistys. Vuosittain valittiin oppikirja, jota käytettiin reilu puolivuotiskausi. Keväällä se oli mahdollista tenttiä ja saada arvostelu opintokirjaan [11]. Lue Iida Vuorelan Koti-lehteen kirjoittama Pihlajaveden Sällin opintokerhon 10-vuotishistoriikki vuodesta 1924 täältä.

"-- Se oppilaspolvi, joka sai elää opettaja Vuorelan parhaana toiminta-aikana, muistaa varmaan hänet suurena "kansankynttilänä" sen aikaisessa paikkakunnan kuvassa. Hänen panoksensa oli merkittävä Pihlajaveden kulttuurielämässä. Hänen oppilaansa Martta Pajunen jatkoi Sällin koululla perinteitä luoden omansa, kunnes tämänkin virkeän kyläkeskuksen valistusahjon ovet sulkeutuivat, ja kylä ympärillä hiljeni." [10]

Lottatyötä isänmaan hyväksi 1917-1944

Iida Vuorela oli myös Pihlajaveden lottatoiminnan voimahahmoja sen käynnistyneistä alkuvaiheista 1917 lähtien toiminnan lakkauttamiseen saakka. Vuonna 1919 perustetun Pihlajaveden Lotta Svärd paikallisosaston jäsenluetteloon hänen liittymispäiväkeen on merkitty 10.11.1919 ja jäsennumeroksi 27. [12]

Pihlajaveden lottia. Iida Vuorela edessä neljäs oikealta. Kuvaaja: Eenok Lahti

Pihlajaveden lottien viimeinen johtokunta Pakkalan salirapun edustalla. Iida Vuorela edessä oikealla. Kuva: Matti Saarisen kokoelma.

Iida Vuorela on kirjoittanut mm. Pihlajaveden lottien osuuden Valkoiseen Kirjaan ja Pihlajaveden Lotta-Svärd paikallisosaston 10-vuotishistoriikin vuonna 1933. Seuraavana on otteita lottien 10-vuotishistoriikista:

Pihlajavedellä, niinkuin monella muullakin paikkakunnalla, ovat Lotta-Svärd paikallisosaston perustamista ja alkuvaiheita koskevat muistiinpanot, pöytäkirjat, hyvin niukkasanaisia ja vajavaisia. – Naisethan suurimmalta osalta eivät ole tottuneet kokouksiin ja niiden järjestelyihin. --

Alusvaatteiden, sukkien, käsineiden, lumipukujen, käsivarsinauhojen, selkäreppujen y. m. valmistamisessa ja muonitustyössä toimivat edellämainittujen henkilöitten lisäksi vielä monet muut naiset. Heistä mainittakoon Hanna Leppälä, Viivi Kallio ja Iida Vuorela. Sankarihautajaisten ja juhlallisuuksien valmistamisessa olivat naiset mukana huomattavasti. Hoitipa opettaja Vuorela koulutyötäkin erään ajan kahdella koululla, toisessa ilta-, toisessa aamupäivin, kun rintaman takaa ei Valkeajärven opettaja päässyt palaamaan lomaltaan.

-- Mitään omaa kirjallista julkaisua ei ole toimitettu, mutta ahkeraan on kirjoitettu sanomalehtiin ja v. 1928 yhdessä toimitettiin ”Lottanumeroa”, sekä sihteeri Vuorela on kirjoittanut Pihlajaveden osan Valkoiseen Kirjaan ja suojeluskuntamme historiikin I osan v. 1928. [13]

Pitkäaikainen kuoronjohtaja

Naiskuoro, jolle kuoron johtaja Iida Vuorela antoi nimen ”Pirinä”, toimi vapaussodasta alkaen 1918, avustaen sankarihautajaisissa, suojeluskunnan ja lottain juhlissa, lipun vihkiäisissä y.m. vuoteen 1923. Sittemmin yhdistyttiin ”nuorisoseuran sekakuoroon”, joka saman ”lottakuoron” johtajan johdolla on jatkanut edellisten työtä, ollen kuoron jäsenet melkein yksinomaan myös samalla ”harmaapukuista väkeä”. -- [13]

Iida Vuorela perusti ja johti eri kausina Pihlajaveden nuorisoseuran sekakuoroa noin 20 vuotta ja hioi sen varsin ansiokkaaksi kuoroksi, joka tunnettiin jo maakunnassakin. Esiinnyttiin mm. nuorisoseuraliikkeen 50-vuotisjuhlilla Mikkelissä. Se oli seuran suuri yhteinen matka voimistelu- ja tanhujoukkueineen. Maakuntajuhlissa Jyväskylässä Nuorisoseuramarssin säveltäjä J. Pohjanmies kiitti kuoroa ja sanoi nyt kuulleensa marssin lauletun niin kuin hän oli sen tarkoittanutkin. Omalla paikkakunnalla oli tällä kuorolla suuri kulttuurillinen arvo. Myöhemmin kuoroa johti jonkin aikaa opettaja Urho Korkeala ja muutamia kertoja opettaja Pentti Joutsijoki. [14]

Pihlajaveden nuorisoseuran sekakuoro. Iida Vuorela tomerana edessä. Kuvaaja: Eenok Lahti

Pihlajaveden nuorisoseura noin vuonna 1927. Iida Vuorela edessä oikealla. Kuvaaja: Eenok Lahti

Eläkkeelle jääneen Iida Vuorelan läksiäissanat Sällin opintokerhon pakinapöytäkirjassa

Jo on pantu piste työhöni vajavaan.
Elämäntyöni pieni, saamaton häipyvi – unholaan - .

Pihlajavesi 25/5 -52
Iida Vuorela

Oi kerhoni riemujas muistelen.
Oi kouluni rauhaasi kaipailen!

1/8 1909 – 3177 -52 = 43 vuotta [15]

Viimeiset ajat

Iida Vuorela eli elämänsä aktiivisena ja merkittävänä paikallisena sivistys- ja kulttuurivaikuttajana Pihlajavedellä. Omia lapsia tai perhettä hänellä ei ollut. Vanhuudenpäivänsä hän vietti Pihlajaveden vanhainkodissa. Hänet on haudattu syntymäpaikkakunnalleen Lohjalle.

Iida Vuorelan allekirjoitus ja lahjasumma Suomen Kulttuurirahaston perustamiskeräyskirjassa vuonna 1938. [16]

Iida Vuorelan kuolinilmoitus.

Lähteet ja lisätietoa

[1] Lohja > syntyneet, 1884-1889 > 52: 1887: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5165...

[2] Lohja > rippikirja, 1887-1896 > 133: Karstu, Niku http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2904...

[3] Pusula > muuttaneet, 1891-1908 > 5: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2410...

[4] Pusula > rippikirja, 1883-1892 > 574: Wörlö, Mikkolan talo http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2409...

[5] Pusula > rippikirja, 1893-1902 > 660: Wörlö, Mikkola, Werotalo; 2/3 manttaalia No:6 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2409...

[6] Juhan suku-uutiset: Vimanit, https://juhansuku.blogspot.com/2012/09/vimanit.html

[7] Satakunta no 29 09.04.1884: Elias Lönnrotin hautajaiset, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/86338?page=2

[8] Suomalainen Wirallinen Lehti no 111 18.05.1910: Kansakoulut, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/709417?page=1

[9] Pihlajavesi muuttokirjoja 1891-1916 (AP I Jba:6)24.12.1909 Iida Aleksandra Wuorela ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2969...
Pihlajavesi > rippikirja, 1900-1909 > 90: Sällinlahti No 4 kansakoulunopettajat Poutala, Wuorela: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2945...

[10} Aino Korja: Selostus Pihlajaveden Kirkonkylän kansakoulusta, http://pihlajavesi.keuruu.fi/kuvagalleriat/kylaen-historiaa/1157-se...

[11] Matti Saarinen: Kerhotoimintaa Sällin koululla. Julkaistu Aisapuu-lehdessä.

[12] Pihlajaveden Lotta Svärd paikallisosaston jäsenluettelo

[13] Iida Vuorela: Pihlajaveden Lotta Svärd paikallisosaston 10-vuotishistoriikki alkaen vuodesta 1919 jatkuen vuoden 1930 loppuun

[14] Aino Korjan muistiinpanot

[15] Historiallinen Pihlajavesi -Facebook-ryhmä

[16] Suomen Kulttuurirahaston perustamiskeräyskirja

[] Kotikasvatusyhdistys, Koti 1934 nr 7-8: Pihlajaveden Sällin opintokerhon 10-vuotishistoriikki vuodesta 1924

[] 50-vuotias opettajatar Iida Vuorela: Virtain, Ähtärin, Alavuden ja Töysän Sanomat, 26.11.1937, nro 47, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2140265?page=3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Lisää kuvia Iida Vuorelasta on Media-aineisto -välilehdellä.

Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 3. viikkoprofiili (14.-20.1.2019).