Jack Bruce

John Symon Asher Bruce was a Scottish musician, singer and songwriter known primarily for his contributions to the British supergroup Cream, which also included the guitarist-singer Eric Clapton and the drummer Ginger Baker.

In March 2011 Rolling Stone readers selected him as the eighth greatest bass guitarist of all time. "Most musicians would have a very hard time distinguishing themselves if they wound up in a band with Eric Clapton and Ginger Baker," the magazine said at the time, "but Jack Bruce was so gifted on the bass that he did it with ease."

Bruce maintained a solo career that spanned several decades and also played in several musical groups. Although recognized first and foremost as a vocalist, bassist and songwriter, he also played double bass, harmonica, piano, cello and guitar. He was trained as a classical cellist and considered himself a jazz musician, although much of his catalogue of compositions and recordings tended toward rock and blues.

John Symon Asher „Jack“ Bruce (* 14. Mai 1943 in Bishopbriggs, Schottland; † 25. Oktober 2014 in Suffolk) war ein britischer Rock-, Blues- und Jazzmusiker. Er spielte hauptsächlich E-Bass, aber auch Cello, Kontrabass, Piano und Mundharmonika, sang und schrieb Songs. Bekannt wurde er als Gründungsmitglied von Cream.

John Symon Asher Bruce (Bishopbriggs, 14 de mayo de 1943-Suffolk, 25 de octubre de 2014),1​ más conocido como Jack Bruce, fue un músico, compositor y cantante británico, conocido por ser el cantante y bajista del grupo Cream entre 1966 y 1968.

Jack Bruce nació el 14 de mayo de 1943 en Bishopbriggs, East Dunbartonshire, Escocia. Bruce comenzó tocando jazz en su adolescencia, y ganó una beca de estudio de cello y composición en la Royal Scottish Academy de Música y Drama, mientras tocaba en una banda de jazz. Sin embargo, la academia desaprobaba que sus estudiantes tocaran jazz: "se dieron cuenta", le contó Bruce al corresponsal y músico Jim Macnie, "y me dijeron 'o lo dejas, o dejas la universidad'. Así que dejé la universidad."

Carrera musical Tras abandonar la escuela, Bruce hizo una gira de Italia, tocando el contrabajo con una big band,2​ y en 1962 entra a formar parte de la banda de Alexis Korner, Blues Incorporated,3​ junto con Graham Bond, Dick Heckstall-Smith y Ginger Baker. Poco después, la banda se disuelve y Bruce se junta con Bond, Baker y John McLaughlin en el Graham Bond Quartet, que poco después se convierte en la the Graham Bond Organisation. En esta época sustituye el contrabajo por el bajo eléctrico. Bruce dejó la banda en 1965, tras serias desavenencias con Baker.4​

Se incorpora brevemente a la banda John Mayall & the Bluesbreakers donde conocerá a Eric Clapton y más tarde se incorpora, también brevemente, a Manfred Mann donde grabó «Pretty Flamingo», que llegó al puesto número uno en la lista de UK singles chart en 1966.

Mientras estaba con Manfred Mann, también tocó con Clapton como miembro de Powerhouse,5​ una banda que solo duró unos meses, hasta que, en julio de 1966, Clapton, Bruce y Baker formaron el supergrupo, Cream.

Después de la separación de Cream, en 1968, Bruce empezó a grabar álbumes como solista y liderando o formando parte de distintos grupos. En 1993, volvió a juntarse con Ginger Baker para formar un nuevo power trio, BBM ("Bruce-Baker-Moore"), con el guitarrista Gary Moore.6​ Algunas sesiones de este conjunto se pueden ver en YouTube, con tomas en las que Bruce comenta sobre sus líneas de bajo en canciones de Cream.

En las primeras horas de la mañana del 25 de octubre de 2014, se anunció su fallecimiento, tanto en su página de Facebook como en su sitio web. Un portavoz de su familia señaló que su fallecimiento se produjo debido a una complicación del hígado, órgano el cual le había sido trasplantado en 2003.

Jack Bruce (14. mai 1943 Glasgow – 25. oktoober 2014 Suffolk) oli šoti basskitarrist, laulja ja laulude autor, psühhedeelset rokki viljelenud ansambli Cream üks asutajaliikmetest koos Ginger Bakeri ja Eric Claptoniga.

Ta oli õppinud tšellistiks Šoti Muusikaakadeemias ja pidas end džässmuusikuks, kuigi tema looming liigitub pigem bluusi ja rock'n'roll'i hulka. Lisaks basskitarrile ja tšellole mängis ta ka kontrabassi, suupilli ja klaverit.

Enne Creami asutamist mängis ta 1960-ndate keskel Graham Bond Organizationis, lühikest aega John Mayall's Bluesbreakersis ja seejärel Manfred Manni ansamblis.

Ta on mitmete Creami lugude nagu ”I Feel Free”, ”White Room” ja ”SWLABR” autor. Koos Claptoniga kirjutas ta loo ”Sunshine of Your Love”.

Pärast Creami lagunemist 1968. aastal alustas ta soolokarjääri. Ta tegi koostööd selliste ansamblite ja muusikutega nagu New Jazz Orchestra, Tony Williams’ Lifetime, Mike Gibbs, Dick Heckstall-Smith, Larry Coryell ja Carla Bley. 1972–1973 moodustas ta koos endiste ansambli Mountain liikmete Leslie Westi ja Corky Laingiga ansambli West, Bruce & Laing. 1981 salvestas ta koos Robin Troweriga albumid "B.L.T." ja "Truce". 1994 ilmus esinejanime BBM all album "Around The Next Dream", mille Bruce salvestas koos Ginger Bakeri ja Gary Moore'iga.

Suvel 2003 diagnoositi tal maksavähk. Septembris tehti talle maksasiirdamine, mille tagajärjel ta peaaegu suri. 2005. aastaks oli ta sedavõrd paranenud, et andis Royal Albert Hallis koos Eric Claptoni ja Ginger Bakeriga mitu Creami taasühinemiskontserti, kus esitati vanu lugusid.

John Symon Asher ”Jack” Bruce oli skotlantilainen rock- ja jazzmuusikko, jota pidetään yhtenä merkittävimmistä bassokitaran soittajista. Bruce oli myös laulaja ja sellisti.

Bruce nousi maineeseen Graham Bond Organization -nimisen yhtyeen jäsenenä 1960-luvun puolivälissä. Riitaannuttuaan yhtyeen rumpalin Ginger Bakerin kanssa hän Bruce soitti lyhyen aikaa John Mayall's Bluesbreakers - kokoonpanossa, josta hän siirtyi Manfred Mann-yhtyeeseen, jossa hän soitti singlellä "Pretty Flamingo".

Baker ja Bruce sopivat riitansa 1966 perustaakseen Creamin yhdessä kitaristi Eric Claptonin kanssa, johon Bruce tutustui Mayallin yhtyeessä. Yhtyeen nimi viittasi näiden kolmen virtuoosimaisen soittajan asemaan brittimuusikoiden ”kermana”.

Bruce toimi yhtyeen ensisijaisena laulajana ja sävelsi sen tärkeimpiä kappaleita, kuten ”I Feel Free”, ”White Room”, ”SWLABR” ja Claptonin kanssa ”Sunshine of Your Love”. Kappaleiden sanoitukset tehtiin yhdessä runoilija Peter Brownin kanssa.

Cream saavutti sekä arvostelumenestystä että suuren yleisönsuosion. Brucen ja Ginger Bakerin välit kuitenkin kiristyivät pian uudestaan, ja yhtye lopetti toimintansa jo vuonna 1968.

Bruce jatkoi uraansa julkaisten sooloalbumin Songs for a Tailor (1969). Levy menestyi, ja sen kappaleesta ”Theme for an Imaginary Western” tuli rock-klassikko varsinkin Mountain-yhtyeen versiona. Sooloalbumin jälkeen Bruce lähti kiertueelle rumpali Mitch Mitchellin (The Jimi Hendrix Experiencen jäsen) ja kitaristi Larry Coryellin kanssa. Tämän jälkeen Bruce soitti kaksi albumia julkaisseessa Lifetime-fuusioyhtyeessä, johon kuului myös kitaristi John McLaughlin.

Mountainin kitaristi Leslie West ja rumpali Corky Laing työskentelivät 1970-luvun alussa yhdessä Brucen kanssa kokoonpanossa West, Bruce and Laing, joka julkaisi kaksi studioalbumia ja yhden konserttitaltioinnin. Bruce julkaisi myös useita uusia sooloalbumeita, minkä lisäksi hän soitti Lou Reedin klassikkoalbumilla Berlin (1973).

1980-luvun alussa Bruce teki kitaristi Robin Trowerin kanssa kohtalaisesti menestyneet albumit BLT (1981) ja Truce (1981). Tämän jälkeen hän julkaisi myönteiset arvostelut saaneet sooloalbumit Automatic (1983) ja A Question of Time (1989). Vuonna 1993 Bruce esiintyi Cream-rumpali Ginger Bakerin ja kitaristi Gary Mooren kanssa 50-vuotisjuhlakonsertissaan, joka julkaistiin nimellä Cities of the Heart. Tämän jälkeen Bruce, Baker ja Moore muodostivat Bruce-Baker-Moore-yhtyeen, jonka ainoaksi jäänyt albumi Around the Next Dream (1994) nousi Britannian albumilistalla 9. sijalle. Tämän jälkeen Bruce palasi soolouralle.

Brucen maine yhtenä bassokitaran suurista mestareista säilyi vielä 2000-luvulla. Bruce kävi lähellä kuolemaa saatuaan ensin maksasyöpädiagnoosin ja sitten vuonna 2003 maksansiirron vuoksi, jota elimistö aluksi hylki. Brucen pitkäaikainen toive Creamin paluusta toteutui hetkellisesti keväällä 2005, jolloin yhtye esitti sarjan reunion-konsertteja. Vuonna 2008 Bruce palasi yhteistyöhön Robin Trowerin kanssa, ja he julkaisivat albumin Several Moons.

Bruce kuoli kotonaan Suffolkissa 71-vuotiaana 25. lokakuuta 2014.

John Symon Asher "Jack" Bruce (Bishopbriggs, 14 de maio de 1943 — Suffolk, 25 de outubro de 2014) foi um baixista, cantor e compositor britânico nascido na Escócia.

Ele começou sua carreira tocando com a banda de Graham Bond no começo dos anos 60. O grupo fazia versões de variados estilos musicais, desde o bebop ao rhythm and blues, passando pelo blues. Entre seus integrantes estava Ginger Baker.

Ele tocou com John Mayall e com o Manfred Mann antes de iniciar sua contribuição mais célebre, como baixista, no power trio Cream. Ele desenvolveu a maioria das músicas da banda, juntamente com o compositor Pete Brown.

Depois do Cream terminar, Jack tocou com inúmeros músicos e colaborou com grandes nomes do jazz como Carla Bley e participou do Frank Zappa & The Mothers. Ele continuou gravando durante os anos 90 e no começo do ano 2000 passou a sofrer problemas de saúde. Em 2003 foi diagnosticado com câncer no fígado e em setembro do mesmo ano passou por um transplante quase fatal, depois de seu organismo rejeitar o novo órgão.

Джон Саймон Эшер «Джек» Брюс (англ. John Symon Asher "Jack" Bruce; 14 мая 1943 — 25 октября 2014) — шотландский музыкант, мультиинструменталист, автор песен, певец и один из наиболее влиятельных бас-гитаристов в мире. Знаменит участием в одной из самых известных британских рок-групп Cream. В 2011 году признан одним из лучших бас-гитаристов всех времен согласно опросу, проведенному журналом Rolling Stone.

С 1969 по 1976 годы владел необитаемым шотландским островом Санда (площадь 1,27 км²).

В марте 2014 года Брюс выпустил новый студийный альбом Silver Rails на лейбле Esoteric Antenna, ставший его первым альбомом за более чем десятилетний срок. Silver Rails был записан на студии Abbey Road Studios в Лондоне при участии Пита Брауна, Робина Трауэра, Синди Блэкман, Фила Манзанеры, Ули Джона Рота, Джона Медески и Берни Марсдена.

Джек Брюс скончался в графстве Суффолк 25 октября 2014 года.