Johan August Nyman

Inkoo - Ingå
Kastetut
Syntynyt / Kastettu 22.3.1831 25.3.1831
Kylä / Talo Lågnäs
Isä
Äiti Pig. Maria Christ. Nyman 24
Lapsi Joh. August
https://hiski.genealogia.fi/hiski/2o0e2k?fi+0123+kastetut+11950

Inkoo rippikirja 1838-1844 (AP I Aa:15) Sivu 339 Lågnäs Westerby ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2942... / Viitattu 31.08.2023
--------------------------------------------------------------------------------------------------

Muonion seurakunta > Muonion seurakunnan arkisto > Rippikirjat > Muonion rippikirja 1866-1876 (IAa:6) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=37404230

Ansioluettelokokoelma > Ansioluettelokokoelma > LUETTELOT - N > Nyman, Johan August (173) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2347886

Inkoon seurakunta > Inkoon seurakunnan arkisto > Syntyneiden ja kastettujen luettelot > Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1813-1841 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8034609

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1068...

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1121...

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1120...

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1120...

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1121...

Johan August Nyman s. 22.03.1831 Inkoo, Lågnäs, kastettu 25.03.1831 Inkoo, k. 04.04.1915 Muonio. Hän otti elämänkumppanikseen Helga Theresia Sofia Salowin , s. 25 Huh. 1841, Hailuoto, k. 13 Tam. 1922, Muonio

Vanhemmat: Henrik Tuomas Adlercreutzin Pojanpoika Adlercreutz ja Maria Kristina Nyman, s. 05.04.1807 Inkoo, Gummarbacka, Storgård, k. 21.01.1855 Inkoo. (Tomas Adlercreutzin kahden pojan jälkeläiset asuivat kartanonomistajina Suomessa: vanhemman pojan, hovioikeudenneuvos Erik Adlercreutzin sukuhaaran omistuksiin kuuluivat muun muassa Boen kartano Porvoossa, Sjundbyn kartano Siuntiossa ja Raalan kartano Nurmijärvellä; nuoremman pojan, Carl Adlercreutzin sukuhaara omisti Kiialan kartanon Porvoon lähellä)

Metsäpäällysmies,Käytyään keväällä 1846 rippikoulun hän meni sukulaisensa, Johan Adolf Nymanin kanssa, joka oli syntynyt vuonna 1827 Inkoossa, suutarinoppipojaksi Ignatius Holmströmin suutarinliikkeeseen Inkoon kirkonkylä. Tehtyään suutarin ja puusepän sekä kirvesmiehen töitä kotipaikkakunnallaan hän muutti 19-vuotiaana Helsingin kaupunkiin, jossa toimi kauppa-renkinä ym. Koska hän oli lahjakas ja erittäin opinhaluinen, hän opiskeli ahkerasti mm. suomenkieltä. Vuonna 1854 hän pestautui Suomen Kaartin Reservipataljoonan haupitaikomppaniaan rekryytiksi. Vuonna 1857 hän oli jo aliupseeri ja osallistui Suomen Kaartin mukana lääkintäaliupseerina Puolan "nousuun" eli kapinaan. Tämän jälkeen hän oli vielä kolme vuotta sotilasuralla, mutta se ei häntä enää miellyttänyt. Itseopiskelunsa avulla hän tutustui niin paljon metsäalaan, että hän vuonna 1860 haki avoinna ollutta Muonion metsäpäällysmiehen (skogsyppsyningsman) tointa ja hänet nimitettiinkin siihen. Muoniossa ollessaan hän otti osaa kunnalliselämään erittäin aktiivisesti. Kun vuoden 1865 kunnallislain perusteella vanha pitäjälaitos lakkautettiin ja seurakuntien ja kuntien hallinnot erotettiin toisistaan, tuli Johan August Nymanista kunnallislain pääasiallisin toteuttaja Muonion kunnassa. Hän hoiti 40 vuoden aikana kaikkia kunnallisia luottamustoimia, joista mainittakoon 30 vuoden pituinen aika kunnallislautakunnan esimiehenä. Hän oli myös uuttera maanviljelijä. Hän lunasti 1880-luvulla 1/2 Putaan tilasta (Mäkipudas) pakkohuutokaupassa. Tämän lisäksi hän osti trävaruaktiebolaget Torneålta Liepimäjärven ja Pietilän tilat. Liepimäjärven tilan hän myöhemmin luovutti poromies Kalle Rauhalalle (Manola) ja Mäkiputaan ja Pietilän tilat vävylleen Samuel August Anttilalle. Mainittakoon, että Mäkiputaan tila, joka oli joutunut täysin rappiotilaksi, muutamassa vuodessa kohosi tuottavaksi tilaksi. Hänen muista harrastuksistaan mainittakoon, että hän Helsingissä ollessaan oli kuulunut sikäläiseen mieskuoroon II basson laulajana. Koska hän oli erittäin musikaalinen ja musiikkia rakastava hän Muoniossa keräsi laulavia nuoria talonsa pirttiin, jossa opetti heitä laulamaan moniäänisesti kuorossa.