Johan Eriksson Hamppula

Syntymä: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4869908

Vihitty: 15.12.1734

• Kuolee. Merikarvia rippikirja 1750-1756 (AP I Aa:1) Sivu 40 Lautjervi by ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2839... / Viitattu 09.11.2021

Haudattu: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4865725

Heikki Anttila Lautjärven kantatiloista ja niiden jakautumisesta:

Lautjärven asutus on eräs Sastamalaisen eränkäynnin loppuvaihe. Kylän kohdalla seurakunnan asiakirja ulottuu sen alkuvaiheisiin asti. Niistä ilmenee, että asutusta on Lautjärvellä ollut jo 1600-luvun puolivälistä lähtien.

Vuonna 1670 oli kylässä kaksi taloa, joissa asuivat veljekset Urpo ja Heikki Mikonpoika.

Urpon taloa on sitten pitänyt poikansa Erkki, s. 1679. Tämä talo on sittemmin tunnettu Vanhatalon nimellä. 1750 on siinä asunut edellä mainitun Erkin poika Erkki, s. 1751, vaimo Anna Heikintytär. Tähän aikaan on Vanhatalo jakautunut kahtia, toista osaa on pitänyt em. Erkki Erkinpojan veli Juho Erkinpoika, s.1703, vaimo Maria Erkintytär Alakylän Rogelilta, s. 1711. Tämän talon nimeksi tuli Hamppula.

Hamppula näkyy taas jakaantuneen v. 1790 vaiheilla, joista toisen osan nimeksi tulee Peltomäki. Nähtävästi Hamppula on oikeastaan joutunut luovuttamaan Peltomäki-nimisen osan kruunun liikamaana. Tätä osoittaa se, että talot ovat jälleen yhtenä aina 1820 vaiheille asti, jolloin taloista käytetään yhteistä nimeä Peltomäki. Peltomäen ensimmäisinä isäntinä mainitaan Juho Erkinpoika, s. 1763, Hamppulan talon poika, vaimo Leena Mikontytär. Vanhempi veli Erkki, s. 1757 on taas ollut Hamppulan isäntänä.

Entisestä Urpon talosta oli täten muodostunut 3 taloa: Vanhatalo, Hamppula ja Peltomäki.

Urpon veljen, Heikki Mikonpojan taloa on hänen jälkeensä pitänyt Jaakko Heikinpoika, s.1689, vaimo Susanna Matintytär, s. 1689, Jaakon jälkeen sen sai hänen poikansa Sakari Jaakonpoika, s. 1711, jonka vaimo oli Maria Heikintytär Ylikylän Knuussin talon tytär, s. 1713. Hänen poikansa ovat sitten jakaneet talon. Vanhin poika Sakari, s. 1739, sai nähtävästi kantatilan, joka tunnetaan Sakarintalo-nimisenä siitä lähtien 1770-luvulta, jolloin jako tapahtui.Toinen poika Heikki, s. 1741, sai talosta osansa ja se talo sai nimen Mäkelä. Kolmas poika Juho, s. 1744 antoi talolleen nimen Juhola. Nuorin poika Matti, s. 1750, sai neljännen ja talo sai isännästä nimen Mattila, myöhemmin jakaantui Storgårdiin eli Isoontaloon, Norrgårdiin ja Heikkilään.

Vuoden 1780 vaiheilla on Lautjärvellä ollut siis seuraavat vanhat kantatalot: Vanhatalo, Hamppula, Sakarintalo, Mäkelä, Juhola ja Mattila.

Hamppulan jakautumisesta kahtia on jo mainittu edellä ja v. 1820 vaiheilla on myös Juhola jakaantunut kahtia, Vanhaan ja Uuteen Juholaan.

Samoin Vanhatalo on jo kahtena 1820-luvulla, joista toisen nimenä on Nygård. Mutta 1830-luvulla siitä irtautuu vielä kolmaskin talo, Taipale, mikä kuitenkin vasta lopullisesti mainitaan omaksi taloksi muodostuneen v 1874 vaiheilla, sillä se on ollut torppana noin 40 vuotta.

Myös Mattila on jo 1810-luvulla jakautunut kahtia, Antti Matinpojan, s.1779, ja Heikki Matinpojan, s.1782, kesken. Sitä ennen on Mattilan talosta käytetty nimeä Storgård ja käytetty aina 1820 luvun loppupuolelle saakka kummastakin talosta.

LÄHDE: https://www.merikarvia-seura.fi/?/tarinoita/lauri_hakosalon_juttuja... / Viitattu 2.7.2023