Johan Henrik Furumarck

http://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Henrik_Furumark

http://sok.riksarkivet.se/SBL/Presentation.aspx?id=14592

http://runeberg.org/anrep/1/0908.html

http://kirjasto.mikkeli.fi/etela-savon-kartanot/index.php?page=mikk..., SOKKALA KARTANO Mikkelin maalaiskunta Rantakylä N:o 1 Kaksoisrustholliksi 1760-luvulla Pinta-ala 596 ha (1850) Torppia 10 (1830) Nimessä näkyy mytologinen henkilöitymä: "Sokka ennen soita kylmi". 1600-luvulla tiluksiin kuului Sokkolanmaa- niminen alue. Omistajat: Omistajana oli 1700-luvun alussa katselmuskirjuri Esaias Dahlqvist, vuodesta 1725 lähtien henkikirjoittaja Laurentius Burtz ja 1740-luvun alussa kapteeni Gregori Aminoff. Furumarckien sotilassuvulla Sokkala oli 1740-luvun lopulta 1840-luvulle. Furumarckien jälkeen 1800-luvun alkupuolella omistajana oli jonkin aikaa kapteeni Tigerstedt, sitten kauppias August Wilhelm Savander, maanviljelysneuvos Alfred Serlachius ja hänen perillisensä, vuodesta 1901 Allan Schauman, vuodesta 1906 agronomi W.H. Spåre, vuodesta 1911 maanviljelijä Juho Kukkamäki ja vuodesta 1917 maanviljelijä August Tikka, joka möi Sokkalan 1928 Mikkelin maalaiskunnalle. Tilalla on toiminut kauppapuutarha

https://pyykkonen.blogspot.com/2023/11/mikkelin-ihmeellisyyksia-met...
...
Majuri Halla-Seppälä kirjoittaa eräässä tekstissään siitä, kun tullaan vanhalle hautausmaalle Mikkelin maaseurakunnan kirkon puoleisesta portista. Heti portin oikealla puolella aivan hautausmaan maantien puoleisessa kulmassa rauta-aidan ympäröimänä on jykevä graniittipatsas, josta vaivoin jo silloin – kauan sitten, miten lie nyt – voi lukea seuraavan tekstin:
”Här hvilas stoftet af den sista manliga ättlingen af en gammal och aktad adeling slägt, Johan Henrik Furumark. Öfverste och Riddare af Kunliga Svenska Svärdsorden, född de 2. November 1770, död den 10. Decembet 1835.”
Ja kiven toisella puolella on teksti:
”Stenen restes till ett minne af den hängagnes sanna gudsfruktan, tysta välgörenhet, torhet mot äran och fäderneslandet.”
Eli suomennettuina:
"Tässä lepää vanhan ja arvossa pidetyn aatelisen suvun viimeisen miespuolisen jäsenen, Johan Henrik Furumarkin, everstin ja Kuninkaallisen Ruotsin Miekkatähdistön ritarin tomu, syntynyt 2. pv marraskuuta 1770 ja kuollut 10. pv joulukuuta 1835."

Ja toisen puolen teksti suomeksi:
”Kivi on pystytetty edesmenneen totisen jumalanpelon, hiljaisen hyväntekeväisyyden , kunniaan ja isänmaahan kohdistuneen uskollisuuden muistoksi.”
Kuka olikaan tämä mies, Johan Henrik Furumark, josta jälkeen jääneet antoivat näin kauniin todistuksen? Vastaus löytyy mm. suomenkielisestä (ja ruotsinkielisestä) Wikipediasta.
Siellä on paljon hänen sotilaselämästään, mutta ei sitä, että hänen nimensä löytyy myös Runebergin runosta ”Sotamarski”.

”Majuur' Furumark hän lausui: "Kuninkahan syy on tässä. Miksi hänen armostansa leikkiin pääs' tuo pataässä?"
Johanna Henrik Furumark oli syntynyt siis 1770 Mikkelin pitäjässä. Ja hän aloitti palveluksensa kaksitoistavuotiaana Savon Prikaatissa, ja kadettinä Haapaniemen sotakoulussa Rantasalmella 1781–87, jonka jälkeen jatkoi palvelusta eri arvoisena Savon Prikaatissa.

Hän toimi kapteenina Hirvensalmen komppanian päällikkönä ja ns. Suomen sodan syttyessä 1808 majurina III/SJR:n komentajana. Hän osallistui taisteluihin Revonlahdella, Lintulahdella, Karstulassa, Holmössä ja Skellefteåssä, missä joutui vangiksi ankaran kahakan jälkeen.

Erotessaan palveluksesta vuonna 1810 hän sai everestin arvon ja hän kuoli 1835 kotonaan Sokkalan kartanossa 65 vuoden ikäisenä. Hänestä on jälkeenpäin sanottu, että ”hän oli urhoollinen, mutta huono onninen sotilas”.

Runebergin ”Vänrikki Stoolin tarinoissa” mainitsema sotasankari Joachim Zachris Duncker mainitsi kirjeissään vaimolleen, että jos hän sattuu kaatumaan, hän on pyytänyt everstiluutnantti Furumarkin poikansa holhoojaksi, koska ”tämä on lämmin sydäminen ja hienosti sivistynyt mies”.
...