Johan Simonsson Polviander

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3751

Henkilötiedot Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852; kl. 1691 Johan Polviander Johannes Simonis, Satacundensis 3751. Vht: Ikaalisten kirkkoherra Simon Polviander 1584 (yo 1662/63, † 1711) ja Anna Barck. Turun katedraalikoulun oppilas 22.9.1686 (in cl. rect. circ. infer., Johannes Simonis Polviander) – 9.6.1691 (Soc. Acad. adscr., Johannes Simonis Polviander). Ylioppilas Turussa kl. 1691 [Polviander] Joh. _ 191. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1690/91] Johannes Polwiander. S. F. | Disputavit de caussis Hæmorrhagiæ | Pastor Regiminis | redux e captivitate designatus Pastor in Cumo Obiit 1729 in Majo. Respondentti 1695 (Lidén), pr. Simon Tålpo 1856. Alimman luokan stipendiaatti kl. 1696 – kl. 1698. Respondentti 22.12.1698, pr. Petter Hahn 2187. Keskimmäisen luokan stipendiaatti sl. 1698 – sl. 1700. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 14.5.1700. — Apulaispappi Ikaalisissa 1700, sitten Kokemäellä (1703). Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin pataljoonansaarnaaja 1707, joutui sotavangiksi Pultavassa 1709, ollen sittemmin vankina Solikamskissa vuoteen 1717 ja Pietarissa (1719). Kokemäen kirkkoherra 1718 (virkaan 1722). † Kokemäellä 6.5.1729. Pso: (1:o ? Brigitta Sidonia, ‡ Tukholmassa Hedvig Eleonora 1722; 2:o) Margareta Paulinus († 1750).

--------------------------------------

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2006

Polviander, Johannes Simonis (K 1729) Johan Simonsson

S ilmeisesti Kokemäki oletettavasti 1670-luvun alkupuolella. V Kokemäen kappalainen, myöhemmin Ikaalisten kirkkoherra Simon Michaelis Polviander ja Anna Nilsdotter Barck. Kävi Turun katedraalikoulua 22.9.1686 (in cl. rect. circ. infer., Johannes Simonis Polviander); 9.6.1691 (Soc. Acad. adscr.). Ylioppilas (Satacundensis) Turussa kevätlukukausi 1691; respondentti (resp.) 1695 ja 22.12.1698; stipendiaatti kevätlukukausi 1695 – syyslukukausi 1700.

Vihittiin papiksi Turun tuomiokirkossa 14.5.1700 Ikaalisten kirkkoherran (isänsä) apulaiseksi; Lohjan Nummen kappelin apulaispappi (ehkä kappalaisen kuolinpesän armovuodensaarnaaja) ilmeisesti ainakin 1702; Kokemäen kirkkoherran Henricus Pauli Paulinuksen (appensa) apulainen mahdollisesti jo 1703/04, mutta viimeistään 1706, jolloin oli läsnä appensa kirkkoherra Paulinuksen puolesta käräjillä 6. - 9.10.1706; suuren Pohjan sodan alussa 1701 perustetun Turun läänin ratsastavan kaksinnusrykmentin (joka sitten Turun ja Porin läänin vakinaisen ratsuväkirykmentin tuhouduttua Pultavan taistelussa jatkoi toimintaansa tuhoutuneen rykmentin nimellä ja vuodesta 1721 Henkirakuunarykmenttinä) eskadroonansaarnaaja 1707, osallistui suuren Pohjan sodan sotatoimiin, joutui sotavangiksi Pultavan taistelussa 1709 ja oli sotavankeudessa Venäjällä vuoteen 1722, Solikamskissa Uralilla Siperiassa vuoteen 1717 ja Pietarissa ainakin 1719; Kokemäen kirkkoherra Tukholmassa toimineen Turun tuomiokapitulin valtuuttamana 9.1.1718, saapui Kokemäelle ja astui virkaan 1722.

Kokemäen kirkkoherranviran täyttämisprosessista Henricus Pauli Paulinuksen kuoltua keväällä 1713 tuli pitkäaikainen ja monivaiheinen tapahtumasarja. Turun tuomiokapituli ilmoitti valtaneuvostolle Paulinuksen kuolemasta kirjeellä 30.5.1713 ja toivoi, että kun virantäyttö tulisi kahden vuoden kuluttua armovuoden jälkeen ajankohtaiseksi, uusi kirkkoherra nimitettäisiin niiden pappien joukosta, jotka Pultavan tappion jälkeen olivat joutuneet sotavangeiksi Venäjälle, mutta joiden hiippakuntahallitus oletti palaavan kotiin parin vuoden kuluessa. Kapituli näyttää olleen tuolloin vielä siinä käsityksessä, ettei venäläisten hyökkäys Suomeen enää epäonnistuneen Helsingin maihinnousun jälkeen etenisi, vaan sotatila kääntyisi Ruotsin kannalta parhain päin. Muutamia hakemuksia virkaan oli jo tullut, ja hakijoista kahden tuomiokapituli katsoi ansioiltaan tasaveroisina tulevan virkaa täytettäessä kysymykseen: Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin pataljoonansaarnaajan, aiemmin Euran kirkkoherran apulaisena toimineen Johannes Erici Cajanuksen (joka sitten sotavankeudesta palattuaan päätti pappisuransa Lohtajan kirkkoherrana ja lääninrovastina) ja Kokemäen edesmenneen kirkkoherran vävyn, niin ikään Solikamskissa Siperiassa sotavankina olevan eskadroonansaarnaajan Johannes Simonis Polvianderin.

Pari viikkoa tuomiokapitulin kirjeen jälkeen Turun ja Porin läänin maaherra Justus von Palmenberg lähetti valtaneuvostolle Kokemäen kirkkoherranviran täyttöä koskevan kirjeensä liitteenä edesmennen kirkkoherran veljen, hovioikeudenassessori Carl Lagerflychtin hänelle lähettämän kirjeen. Siinä tämä 1706 aateloitu hovioikeudenasessori (myöhempi Västeråsin läänin varamaaherra) suositteli Turun ja Porin läänin maaherralle virkaan velivainajansa vävyä, Venäjällä sotavankeudessa olevaa eskadroonansaarnaaja Polvianderia, joka oli oppinut ja taitava pappismies ja tunsi Kokemäen seurakunnan asiat oltuaan appensa apulaisena ennen sotilaspapiksi siirtymistään. Perusteluna Polvianderin nimittämiselle kirkkoherraksi Lagerflychtillä oli kuitenkin Tapio Salmisen mukaan ”ennen kaikkea huoli veljentyttären toimeentulosta ja sosiaalisesta asemasta, mutta ehkä myös halu säilyttää Kokemäen kirkkoherran virka suvun piirissä”, olihan tilanne erityisen hankala sotavankeudessa Venäjällä viruvan papin ”vaimolle, joka joutui neljän lapsensa kanssa elämään köyhyydessä ilman vakituisia tuloja”. Maaherra jätti 13.6.1713 asian valtaneuvoston ratkaistavaksi, mutta Venäjän hyökkäyksen etenemisen ja Suomen miehityksen takia se jäi avoimeksi.

Nimitysprosessi liikahti kohti ratkaisuvaihetta lähes puoli vuosikymmentä myöhemmin, kun isoavihaa Ruotsiin paennut Turun tuomiokapituli varasi Tukholmassa 9.1.1718 pitämässään istunnossa Kokemäen kirkkoherranviran Johannes Simonis Polvianderille (Rimpiläisen 1978 mukaan tuomiokapituli antoi hänelle valtakirjan virkaan). Vasta 30.12.1721 Turun tuomiokapituli sitten esitti hallitsijalle hänen nimittämistään tähän virkaan. Kuninkaallisen Majesteetin uudelle kirkkoherralle antaman valtakirjan päivämäärää ei tutkimuskirjallisuudessa mainita. Synodaaliväitöksen opponentti (synod. opp.) Turun pappeinkokouksessa 1726.

Polviander omisti tai viljeli ainakin vuodesta 1703 Kokemäellä Askolan ratsutilaa; hän asui tilalla henkikirjojen mukaan 1703–1704 ja hänen väkensä viljeli sitä 1709. Hän osti Kokemäeltä pappilansa läheltä Vuolteen säteriratsutilan 24.3.1725.

Julkaisi promootiorunon Turussa 1694. Väitöskirjan gratulaatio (grat. diss.) Turku 27.11.1697, 21.5. ja 28.5.1698 ja 12.5.1700 (suomenkielinen onnitteluruno Daniel Jusleniuksen väitöskirjassa Aboa vetus et nova); väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 15.3.1729.

K Kokemäki 6.5.1729.

P ehkä 1702 ilmeisesti Kokemäki Margareta Henriksdotter Paulina, S Pori 6.12.1682, asui leskeksi jäätyään Vuolteen ratsutilalla, mutta myi sen tyttärensä Marian tyttären Margareta Rothovian miehelle Huittisten kirkkoherra Nils (Nicolaus Nicolai) Idmanille 23.5.1750, K Kerimäki (haudattiin 23.8.) 1750, PV Kokemäen kirkkoherra Henricus Pauli Paulinus ja hänen 1. puolisonsa Agneta Gabrielsdotter Arctopolitana.

Julkaistu 19.1.2011.

Född: omkring 1670 Köylypolvi Finland 1)

Död: 6-5-1729 Kokemäki Finland

Barn med Birgitta Sidonius (- 1722) Johan Polviander (1702 - 1784)

Barn med Margareta Paulinus (1682 - 1750) Maria Polviander (- 1785)

GEDCOM Source

Ancestry.com Public Member Trees Name: Name: Ancestry.com Operations Inc; Location: Provo, UT, USA; Date: 2006;; @R1@ Database online. Record for Simo Mikonpoika Polviander

GEDCOM Source

Ancestry.com Public Member Trees Name: Name: Ancestry.com Operations Inc; Location: Provo, UT, USA; Date: 2006;; @R1@ Database online. Record for Simo Mikonpoika Polviander

GEDCOM Source

Ancestry.com Public Member Trees Name: Name: Ancestry.com Operations Inc; Location: Provo, UT, USA; Date: 2006;; @R1@ Database online. Record for Simo Mikonpoika Polviander