Johanna Marcusdotter Kouko

Markus Matinpoika kirjattiin tilan Kouko isännäksi Jalasjärvellä vuotuisveroluetteloissa 1676 ja 1677 sekä kymmenysveroluettelossa 1676 ja 1683. Hänen toinen vaimonsa Maria (Pentintytär) merkittiin kastetodistajana vuonna 1694 ja 1696.
Vävy Sipi Jaakonpoika isännöi tilaa vuosina 1676-1683. Hänet haudattiin 17.6.1683. Hänen vaimonsa Johanna Markuksentytär merkittiin vuodesta 1676. Leski Johannan toinen aviomies Tuomas Sakarinpoika Ikkeläjärveltä isännöi vuodesta 1686. Heidät oli vihitty 29.9.1684. Tuomas oli lautamiehenä vuosina 1688-1699.
Tilalla oli merkitty vävy Yrjänä Jaakonpoika Isotalosta ja hänen vaimonsa Valpuri Markuksentytär vuosina 1677-1686. He menivät Ventelään.
Tuomaksen poikapuoli Antti Sipinpoika merkittiin vuosina 1692-1695 ja 1698-1699. Hänen vaimonsa Brita Yrjänäntytär Korkiakoskelta merkittiin vuonna 1695 ja 1698-1699.
Tuomaksen poikapuoli Matti Sipinpoika merkittiin vuosina 1696-1699.
Tuomaksen tytärpuoli Maria Sipintytär merkittiin vuonna 1699. Hänen puolisonsa oli Erkki Krekonpoika Rauska Kauhajoelta, vihitty 31.5.1699.
Tilalla merkittiin monta renkiä ja piikaa.
(Tapio Piirto: Ilmajoki 1676-1699, s.26)

Vuonna 1693 tuli esiin, että Markus Matinpoika Hirvijärveltä oli erottanut lastensa äidinpuoleisen perinnön tyttärilleen Johannalle ja Valpurille, sillä hän oli aikonut solmia uuden avioliiton Maria Pentintyttären kanssa. Markuksen vävyinä oli mainittu Tuomas Sakarinpoika ja Yrjänä Jaakonpoika. Samana vuonna Markus halusi siirtää talonsa omistuksen tyttärensä Johannan aviomiehelle Tuomas Sakarinpojalle. (Markku Pihlajaniemi: Johanna Markuksentyttären muistolle. Eteläpohjalaiset Juuret 3/2006, Ylistaron Painopalvelu 2006, s.29)

Vuonna 1693 Ilmajoen talvikäräjillä Tuomas Sakarinpoika Jalasjärveltä esitti appensa Markus Matinpojan testamentin tämän lasten välillä heidän äidinpuoleisesta perinnöstä. Testamentti oli laadittu 12.3.1689, jolloin Markus aikoi avioitua Maria Pentintyttären kanssa. Markus oli erottanut perinnön lapsilleen Johanna ja Valpuri Markuksentyttärille siten, että he saivat äidinperintönään 80 kuparitaalaria kumpikin, sekä autuaan äitinsä arki- ja sänkyvaatteet puoliksi. Kahdet verhot ja pöytäliina jäisivät jakamatta Markuksen kuolemaan saakka ja tulisivat sitten tyttärille. Markus Matinpoika oli samalla muistuttanut aikaisemmasta testamentistaan, jonka hän oli tehnyt tyttärensä Johannan mennessä avioon ensimmäisen aviomiehensä, nyt autuaan Sipi Jaakonpojan kanssa. Tämän testamenti mukaan Johannan ja Sipin tulevat lapset saisivat Markuksen omaisuudesta yhtälaisen osuuden jakamattomasta kuin hänen omat tyttärensä. Jos yhteisillä avuilla rakennettaisiin joku tupa uudelleen, se kuuluisi lapsille jakamattomasta. Näiden osuus oli siten 80 kuparitaalaria, heidän isoäitinsä arkivaatteet jaettavaksi sekä talon länsipuolella olevan tupa, jonka lasten autuas isä oli ahkeruudella pystyttänyt. (Markku Pihlajaniemi: Ikkeläjärveltä. Eteläpohjalaiset Juuret 1/2005, Ylistaron Painopalvelu 2005, ss.36-40)

Vuonna 1693 kesäkäräjillä Markus Matinpoika Kouko halusi siirtää talonsa vävylleen Tuomas Sakarinpojalle ja valitsi jakoa suorittamaan kruununvouti Johan Westreniuksen (Markku Pihlajaniemi: Ikkeläjärveltä. Eteläpohjalaiset Juuret 1/2005, Ylistaron Painopalvelu 2005, ss.36-40).

Vuonna 1694 Ilmajoen talvikäräjillä Maria Pentintytär Hirvijärveltä esitti testamenttikirjan, joka oli päivätty 27.12.1693. Sen mukaan hänen aviomiehensä Markus Matinpoika testamenttaa hänelle kuolemansa jälkeen koko omaisuutensa irtaimessa. Hän testamenttaa aviomiehellensä samoin, jos tämä elää hänen jälkeensä. Maria pyysi nyt vahvistusta testamentille. Markuksen vävy Tuomas Sakarinpoika protestoi testamenttia vastaan, sillä hän oli luvannut kuuliaisesti huolehtia apestaan tämän kuolemaan saakka 3 tynnyrillä viljaa vuosittain. Tuomas oli myös elinaikanaan antanut apelle osan pelloista ja niityistä, mikä nyt otettiin huomioon. Osapuolia kehoitettiin sovittelemaan. (Markku Pihlajaniemi: Ikkeläjärveltä. Eteläpohjalaiset Juuret 1/2005, Ylistaron Painopalvelu 2005, ss.36-40)

Vuonna 1696 Tuomas Sakarinpoika tyytyi appensa Markus Matinpoika Koukon tekemään keskinäiseen testamenttii toisen vaimonsa Maria Pentintyttären kanssa (Markku Pihlajaniemi: Ikkeläjärveltä. Eteläpohjalaiset Juuret 1/2005, Ylistaron Painopalvelu 2005, ss.36-40).

Vuonna 1702 Markus Matinpoika valitti 90 vuotta vanhana vävynsä Tuomaan kovuudesta ja halusi ajaa tämän sekä tyttärensä Johannan ulos talosta. Syynä oli Markuksen ja hänen uuden vaimonsa toisilleen tekemä testamentti. Markus halusi ottaa syytinkimiehekseen Matti Sipinpojan, tyttärensä Johannan pojan tämän ensimmäisestä avioliitosta. Matin vanhempi veli Antti esitti myöhemmin turhaan vaatimuksia Koukon kruununtalosta. (Markku Pihlajaniemi: Johanna Markuksentyttären muistolle. Eteläpohjalaiset Juuret 3/2006, Ylistaron Painopalvelu 2006, s.29)

Johanna ja Tuomas siirtyivät vuoden 1702 jälkeen Ilmajoen Lauroselaan hoitamaan taloa sen alaikäisen perillisen Mikki Antinpojan puolesta. Tuomas Sakarinpoika sairasti vaikeaa kaatumatautia. Vuonna 1706 leskeksi jäänyt Johanna Markuksentytär luovutti Lauroselan talon Mikille ja jäi asumaan taloon yli vaikeiden isonvihan vuosien. (Markku Pihlajaniemi: Johanna Markuksentyttären muistolle. Eteläpohjalaiset Juuret 3/2006, Ylistaron Painopalvelu 2006, s.29)

Syntynyt noin 1641, laskettu kuolinmerkinnän perusteella. Kuollut Ilmajoella kirkkomatkalla 2.2.1723 haudattu 27.2.1723 Joh. Marcusdr. 82v. 1kk 3pv. Kurikan seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1685-1724 (IC:1, 1685-1707,1723-1724), jakso 161: 1708, 1723, 1724; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7613613.

Puolisot:
1. Sipi Jaakonpoika Jalasjärven Hirvijärven Koukon vävyisäntä 1675-1683, h. Ilmajoki 17.6.1683.

• Sipi Jaakonpoika † 17.6.1683: (oikealla toinen ylhäältä) Ilmajoen seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelot 1675-1725 (IC:1), jakso 23, sivu 22: Renati 1683; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6106823 / Viitattu 31.1.2022

2. Tuomas Sakarinpoika Ikkeläjärveltä. Vihitty 29.9.1684 Ilmajoki http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilmajoki/syntyn... Tuomas Koukon vävyisäntä n. 1686-1702 ja Ilmajoen Lauroselan isäntä n. 1704-1705 alaikäisen perillisen puolesta, k. 10.3.1706. Kun Johannan isä Markus Matinpoika avioitui toisen kerran Maria Pentintyttären kanssa, se ei miellyttänyt talon vävyisäntää Tuomasta ja vaimoaan Johannaa, jotka lähtivät siksi Ilmajoen Lauroselaan. (Pihlajaniemi 2005, 2006)

• Vihitty Ilmajoki (vasemmalla keskellä): http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilmajoki/syntyn...
• HISKI 29.9.1684 Thomass Zachariass: Johanna Marcussdr: alkup - ALKUPKOMM: Festo Mich:[PYHIMYSP%C3%84IV%C3%84]

Lähteet SAY Kansallisarkisto Ilmajoki Kåuko/Kouko (Johanna ja miehet Sipi Jaakonpoika ja Tuomas Sakarinpoika)

• Asutuksen yleisluettelot > Ilmajoki 1655-1674 Jalasjärvi Kåuko: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=64902 B. Marcus Matss. Vävy, jota ei mainita nimeltä.
• Asutuksen yleisluettelot > Ilmajoki 1675-1694 jakso 32 Kouko http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=65931 B. Markus Matss. M Sigfrid Jakobss. h Johanna Marcusd. 1686 Thomas Zachs h Johanna.
• Asutuksen yleisluettelot > Ilmajoki 1695-1714 Jalasjärvi Kåuko: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=70627

Lähteet Rippikirjat Ilmajoki Lauroisela/Laurosela (Johanna ja mies Tuomas Sakarinpoika):

• Ilmajoki Lauroisela/Laurosela: oikealla alhaalla; Ilmajoki , Rippikirja, 1694-1705 IK408 Kuva 45: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilmajoki/rippik...
• Ilmajoki , Rippikirja, 1706-1721 IK408 Kuva 52: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ilmajoki/rippik...

† Kuollut Ilmajoella kirkkomatkalla 2.2.1723 haudattu 27.2.1723 Johanna Marcusdr. 82v. 1kk 3pv. Kurikan seurakunnan arkisto - Syntyneiden ja kastettujen luettelo 1685-1724 (IC:1, 1685-1707,1723-1724), jakso 161: 1708, 1723, 1724; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7613613.

Muita lähteitä:

• Pihlajaniemi M. Ikkeläjärveltä Eteläpohjalaiset Juuret 1/2005, ss. 36-40
• Pihlajaniemi M. Johanna Markuksentyttären muistolle. Eteläpohjalaiset Juuret 3/2006, s. 29