Jorma Aksel Kortelainen

Maastohiihtäjä, soutaja. Osallistunut sekä talvi- että kesäolympialaisiin. Viestihiihdon olympiamitalisti vuodelta 1956.

Liikuntateknikko. Uimahallin vahtimestari Jämsänkoskella.

Syntymä / Birth / Рождение:

Jorma Kortelainen syntyi 17. joulukuuta 1932 Pyhäselän Mulon kylässä.

Avioliitto / Marriage / Брак:

Jorma Kortelainen oli naimisissa Tuula o.s. Peräkampin kanssa.

Kuolema / Death / Смерт:

Jorma Kortelainen kuoli 80-vuotiaana 27. joulukuuta 2012 Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Sukutausta

Jorma Aksel Kortelainen syntyi 17. joulukuuta 1932 Pyhäselän Mulon kylässä. Hänen isänsä oli kauppaedustaja Aksel Kortelainen ja äitinsä opettaja Nina Kortelainen o.s. Loukio. Jorma oli vanhempiensa ainoa lapsi. [1-4, 5, 6]

Äitinsä puolelta Jorma kuului Repolan Muujärven kylän Levoškin-sukuun. Hänen isoisänsä Feodor Sergeinpoika Levoškin muutti Repolasta Joensuuhun kauppiaaksi. Isänsä puolelta hänen sukunsa oli Pielisjärveltä. [7,6]

Hiihtäjä ja soutaja

Jorma oli kiinnostunut urheilusta nuoresta pitäen. Kerrotaan, että häneltä sen vuoksi jäi oppikoulukin kesken. Jorma lähti kaverinsa kanssa Salpausselän kisoihin, oli koulusta poissa ilman lupaa ja tuli erotetuksi sieltä kevään ajaksi. Häntä otti se päähän niin paljon, ettei mennyt kouluun enää ollenkaan. [2, 5]

Jorma Kortelaisen päälajiksi muodostui hiihto. Toinen kilpalaji hänelle oli soutu. [5] Kortelainen nousi kansalliseen kärkeen hiihtäjänä 1950-luvun puolivälissä. Joensuun Katajan viestijoukkue, jossa Kortelainen oli mukana, voitti talvella 1956 Suomen mestaruuden. [8, 6]

Kortelainen menestyi alkuvuoden 1956 katsastuksissa sen verran hyvin, että Cortina d'Ampezzon olympiamatka oli selviö. Paikan päällä jatkuneissa katsastuksissa korkean ilmanalan aiheuttama happivaje teki tehtävänsä kokemattomalle, eikä henkilökohtaisille matkoille ollut asiaa. Sen sijaan paikka irtosi viestiin. [8, 6]

Hänen urheilu-uransa kulminoitui hiihdon 4x10 kilometrin viestin olympiahopeaan Cortina d'Ampezzossa 1956, jolloin hän oli vasta 23-vuotias. Hänen kanssaan samassa joukkueessa hiihtivät August Kiuru, Arvo Viitanen ja Veikko Hakulinen. Jorma hiihti viestin toisen osuuden. Tarina kertoo, että olympiamitalia ei juuri noteerattu. Joukkueen johto ei edes onnitellut. Suomeen palattuaan Jorma odotti Helsingin asemalla junaa kymmenen tuntia, ja perillä asemalla ei ollut ketään vastassa. Äiti keitti mitalikahvit. [1-4, 5] Kortelainen sai kuitenkin sanomalehti Karjalaisen kultamitalin vuoden parhaana pohjoiskarjalaisurheilijana. [8, 6]

Jämsänkoskella ja kilpailuissa

Vuonna 1960 Jorma Kortelainen muutti Jämsänkoskelle. Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n johtaja Juuso Waldén halusi tehtailleen hyviä urheilijoita. Hänen ansiostaan Jämsänjokilaakson kansainvälinen urheilumenestys oli siihen aikaan merkittävä. Jorma tuli Jämsänkoskelle ensisijaisesti hiihtäjänä saaden paikan Jämsänkosken Ilveksen kovasta viestijoukkueesta, jonka johtotähtenä oli Veikko Hakulinen. Jorma on itse muistellut, että Ilveksen viestimiehistöön pääsyyn vaadittiin, että on vähintään olympiakisojen hopeamitalisti. [2, 3, 5, 8]

Jorma Kortelainen kilpaili olympialaisissa myös kesäkisoissa. Roomassa 1960 hän souti yksiköissä seitsemänneksi. Hän voitti sekä yksiköissä että pariairokaksikoissa useita Suomen ja Pohjoismaiden mestaruuksia. Hän osallistui myös EM-kisoihin ja vuonna 1962 soudun ensimmäisiin MM-kisoihin Luzernissa Sveitsissä. Kerrotaan, että hänen veneensä ei ollut kilpailukykyinen. Sveitsin MM-kisojen jälkeen hän oli tilannut uuden veneen ja pyytänyt lähettämään laskun seuralle Jämsänkoskelle. Vene tuli ja lasku maksettiin. Soutu kuului Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n tukemiin lajeihin. Muodostivathan välinehankinnat tässä lajissa yksittäiselle harrastajalle usein ylitsepääsemättömät kustannukset. [2, 5, 9]

Maastohiihdossa Jorma Kortelainen voitti henkilökohtaisen 15 kilometrin Suomen mestaruuden vuonna 1963. Viestin Suomen mestaruuden hän voitti Joensuun Katajassa vuoden 1956 mestaruuden lisäksi kolmesti Jämsänkosken Ilveksessä. Ilveksen voittoisat 3 x 10 km:n viestijoukkueet muodostivat niinä vuosina hänen ohellaan Veikko Hakulinen ja Väinö Huhtala (1960 ja 1963), sekä Eino Hakola ja Eino Huhtala (1966). Hiihdon taso oli Suomessa kova siihen aikaan ja edustustehtävät tiukassa. Seuroista pisimpään Jorma Kortelainen vaikutti Jämsänkosken Ilveksessä. Hän edusti myös Joensuun Katajaa, Joensuun Kauhojia ja Lahden Hiihtoseuraa sekä yhden kauden 1969 Keuruun Kisailijoita. [1-4, 5, 8]

Perhe

Jorma Kortelainen avioitui Tuula Peräkampin kanssa, ja perheeseen syntyi kolme poikaa. Hän viihtyi perheineen Jämsänkoskella lopun ikänsä. Hänen isänsä oli kuollut Joensuussa 1962 ja äitinsä muutti Joensuusta Jämsänkoskelle jäätyään eläkkeelle.

Aktiiviuran jälkeen

Jorma Kortelainen suoritti Vierumäellä liikuntateknikon kurssin. Hän toimi Jämsänkosken uimahallin vahtimestarina sen valmistumisvuodesta 1971 alkaen. Vuosien varrella hän oli tehnyt muitakin töitä, mm. toiminut ammattikoulussa liikunnanohjaajana ja -opettajana.

Varsinaisen kilpauransa jälkeen hän jatkoi pitkään kilpailemista ikämies- ja veteraanikisoissa. Hän toimi myös liikuntalautakunnassa, urheiluseurojen hallituksessa ja teki paljon vapaaehtoistyötä Jämsänkoskella.

Kotipaikkakunnallaan Jämsänkoskella kaikki tunsivat Jorma Kortelaisen. Hänet tiedettiin mukavana, arvostavana ja ahkerana miehenä, jolla oli hyvä ulosanti. [2, 5]

Kaudella 1982-83 hän valmensi Sveitsin hiihtomaajoukkuetta.

Vuonna 2008 hän sai opetusministeriön Pro Urheilu -tunnustuksen.

Jorma Kortelainen menehtyi äkilliseen verenmyrkytykseen Jyväskylässä Keski-Suomen keskussairaalassa juuri 80 vuotta täytettyään [1-4, 5]. Hänet on haudattu Jämsänkoskelle Vangonmäen hautausmaahan.

Saavutuksia

Maastohiihto

• Olympiahopeaa Cortina d'Ampezzo 1956 (4 × 10 km viesti)
• SM-kultaa 1963 (15 km) ja hopeaa 1955 (15 km), viestissä kultaa 1956 (Joensuun Kataja), 1960, 1963 ja 1966 (Jämsänkosken Ilves) sekä pronssia 1962 ja 1968

Soutu

• Seitsemäs Rooman kesäolympialaisissa 1960
• Yksikön Suomen mestaruus 1960-1963, 1965, 1967, 1968 ja pariairokaksikon 1961-1963, 1971, 1973, hopeaa yksikössä 1966 ja 1970, pariairokaksikossa 1966 sekä kahdeksikossa 1965
• Pohjoismaiden mestaruus yksikössä 1961 ja 1963, pariairokaksikossa 1959, lisäksi pariairokaksikossa pronssia 1961 ja 1963
• MM-kisoissa kahdeksas 1962 ja EM-kisoissa kymmenes 1963 [1-4, 5]

  ---

Hiihtäjä Jorma Kortelainen hiihtää hiihtokilpailussa. Kuva: Lehtikuva Oy. CC BY-ND 4.0 Lahden kaupunginmuseo, Hiihtomuseon kokoelma.

Jorma Kortelaisen pitkäaikainen työpaikka Jämsänkosken uimahalli vuonna 1975.

Jämsänkosken maailmankartalle urheilleet -muistomerkki Hoitokoti Koskikodin (entisen Koskihotellin) pihalla vuonna 2020. Siihen on kuvattu Jämsänkoskea takavuosina edustaneet urheilijat Kyösti Lehtonen, Urpo Korhonen, Väinö Huhtala, Tapio Mäkelä, Veikko Hakulinen ja Jorma Kortelainen.

Viitteet:

• [1] Helsingin Sanomat: Suomalainen olympiamitalisti kuoli verenmyrkytykseen (Viitattu 29.03.2021)
• [2] Yle Areena, Kiveen hakatut: Jorma Kortelainen - kahden lajin olympiakävijä (Viitattu 29.03.2021)
• [3] Wanhat Hiihtoveikot ry: Cortinan viestihopeamitalisti Jorma Kortelainen 1932-2012 (Viitattu 29.03.2021)
• [4] Wikipedia: Jorma Kortelainen (Viitattu 29.03.2021)
• [5] Kooste Hannele Naatula.
• [6] Kooste Reijo Savola.
• [7] Repolan ortodoksisen seurakunnan, Joensuun ortodoksisen seurakunnan ja Pielisjärven evankelisluterilaisen seurakunnan kirkonarkistot.
• [8] Pyhäselkä - urheilua Joensuun naapurissa ja Joensuussa. Suomen urheilutietäjät ry. [http://www.sci.fi/~sut/kesa2015/pyhaselka.html] (Viitattu 29.03.2021)
• [9] Timo Räsänen: Jämsänkosken ja Koskenpään historia 1925-1976

  ---

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Pyhäselän paikkakuntaprojekti
• Jämsänkosken paikkakuntaprojekti
• Pentti Keynäs: Muujärvi, tärkeä kievarikylä valtatien varrella. Karjalan Heimo N:o 5-6 1999.

  ---

Tämä profiili oli Karjalan 257. viikkoprofiili (08.11.2020-14.11.2020).