Juho Juhonpoika Aitamurto

Mestarihiihtäjä. Eri tiedostoissa hänen sanotaan syntyneen Tyrnävän Ängeslevällä, mutta hänen syntymätietonsa löytyy Utajärven syntyneissä 1843-1867. Kummeina Utajärveltä Henrik Utoslahti vaimoineen ja Eva Lisa Aitamurto.

Juho joutui jo nuorella iällä, 17-vuotiaana, isännäksi Utajärven Murtoon hänen isänsä kuoltua oman käden kautta vuonna 1881.

Raha oli tiukilla silloinkin, ja Juho hankki sitä mm. tervanpoltolla, savotoista ja toimimalla teurastajana.

Juho aloitti kilpauransa vasta 26 vuotiaana, eli vuonna 1890, jolloin (tiettävästi) järjestettiin Utajärven ensimmäiset hiihtokilpailut.

Juhon harjoittelulenkki alkoi usein Murrosta ja kulki Muhosperän kautta Ouluun. Toinen, lyhyempi harjoituslenkki oli käydä saunan lämmityksen välissä Muhosperän Karppilassa ”tytöissä”.

Juho asui Helsingissä muutaman vuoden ja työskenteli siellä Brandtin suksiliikkeessä. Helsingissä hän myös kilpaili.

Juho Aitamurron ehkä mieluisin voitto tuli 1895 Helsingin hiihtojen 60 kilometrillä. Mukana olivat kaikki maan parhaat hiihtäjät tavoittelemassa 200 markan suurpalkintoa. Paluumatkalla Juho voitti vielä Tampereella 30 kilometriä ja 100 markan palkinnon. Juho itse kertoi vanhoilla päivillään silloisesta kotiintulosta: ”Emäntä oli iloinen vihdoin palattuani suuren rahakasan kanssa.”

Hiihtouran hän lopetti ollessaan 33 vuotias. Juho ei keskeyttänyt yhdessäkään kilpailussa eikä myöskään jäänyt koskaan ilman palkintoa. Hänen pituutensa oli kilpailuaikana 174 senttiä ja painonsa 80 kiloa.

Hiihtouran jälkeen Juho harjoitti teurastajan ammattia sekä kuljetti postia Murronkylään. Talvisin postireissut sujuivat suksin ja hänellä oli tapana kääntää ennen postitoimistoon menoa avomäystimillä varustetut pitkät suksensa valmiiksi paluusuuntaan. Kerran eräät pojat olivat kääntäneet sukset kannat edelle. Koska Juho oli heikkonäköinen, hän lähti Murtoon päin kannat edellä hiihtämään ja murahteli kovalla äänellä: "Karraa mitä karraat, mutta Murtoon mennään."

Tiedossani on toinenkin Juhon karua luonnetta kuvaava juttu. Hänet oli kutsuttu kunniavieraaksi Oulun hiihtojen 50-vuotisjuhlaan. Sieltä palatessaan hän poikkesi Kotosen kauppaan ja otti repustaan kirjan, antoi sen Kotosen Maijalle ja virkkoi: ”Tämmöisen antoivat, pidä sinä se, minä en tuommosta Murtoon raahaa.” Kirjan kansisivulla oli omistuskirjoitus: ”Nuoruuteni suurelle urheiluidolille Juho Aitamurrolle” ja akateemikko V. A. Koskenniemen allekirjoitus.

Juho kuoli lopulta sukset jalassa. Hän oli ollut postireissullaan ja huonokuuloisena hän jäi junan alle Utajärven asemalla talvisodan ensimmäisten viikkojen aikana 12.12.1939.

Juho Aitamurtoa nuoruutensa hiihtoihanteena pitänyt V. A. Koskenniemi kirjoitti vuoden 1895

Oulun hiihtoja seuratessaan hiihtokuninkaiden, Aitamurron ja Ritolan kunniaksi runon:

Nyt vähitellen, kukin suunnaltansa

jo saapui päivän sankarit.

He oli otteluhun valmiit

ja kukin yhtä varma voitostaan.

Tuolt tuli Ritola ja Aitamäki,

vain ensi palkintoja kummallakin.

Jo ympär Ritolan ja Aitamäen

nyt kokoutuvan muunkin hiihtoväen

jo nähtiin suksillansa keinutellen

ja tamineita lähtöön valmistellen.

Jussi Ritolakin Haapaveden Vatjusjärveltä, jota pidettiin viime vuosisadan lopun maailman

hiihtokuninkaana, joutui tunnustamaan: 'Kyllä minä aitojen yli kykenen kapuamaan, vaan

Murtoaijan yli en näemmä niinkään helposti pääse.'

https://www.medialehti.fi/html_medialehti/asiakas/utajarvi/koppelei...

http://www.utajarvi.fi/download.php?id=240&type=101

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1004...

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1005...

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2268...

http://www.kirjastovirma.fi/oilinginvarrelta/juho_aitamurto

https://digi.kirjastot.fi/exhibits/show/pohjoispohjalaisia-elamaker...

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Juho_Aitamurto

https://www.wikiwand.com/fi/Aapo_Aitamurto