Juho Arvid Saarela

Asettui asumaan Piiponsaareen vaimonsa Maria Elinan kanssa. Kun Lappia asutettiin, hän sai maat valtiolta ja näin hänestä tuli pientilallinen. Hän rakensi talon ja talousrakennukset saamilleen maille.

Juho oli äitinsä ns. lehtolapsi eli syntyi avioliiton ulkopuolella, eikä isää oltu paljastettu kenellekään (Tarja Tikkanen tarkastanut Kuusamon kirkonkirjoista - kaste- ja rippikirjoista - 2.8.2013). Aviottoman lapsen kohtalo oli aika kova hänen nuoruudessaan. Tämä oli jättänyt jälkensä Juhon luonteeseen. Häntä pidettiin melkoisen äkkipikaisena varsinkin hänen juotuaan tilkkasen viinaa.

Juho harrrasti lukemista ja tilasikin ahkerasti erilaisia lehtiä kotiin. Juhon sukunimi oli alunperin Hämeenniemi, mutta hän vaihtoi sukunimensä Saarelaan, koska postit olivat sekä etunimen että sukunimen perusteella aina väärässä osoitteessa. Juho tunnettiin taitavana käsitöiden tekijänä. Hän teki itse mm. kaikki huonekalut, tervahaudat ja valutti tarvitsemansa tervan, hän valmisti pajassaan raudasta työkalut ja naulat omiin tarpeisiin. Hänellä oli myös lääkitsemistaitoja. Siihen aikaan oli tavallista, että kirveiden ja puukkojen kanssa sattui haavereita silloin tällöin. Esimerkiksi kirveen tekemää haavaa Juho painoi tiukasti kirveen terällä ja sanoi: "rauta veren vihat taltuttaa".