Juho Gabriel Hämäläinen

Laukaa - kastetut: https://hiski.genealogia.fi/hiski/ahvigx?fi+0284+kastetut+5695 10.5.180022.5.1800 LohilaxAnders Johanss.  Hedvig SchavonJohan Gabriel

Vävynä sv. 1800 Pynnölässä Autiomäen torpassa

• Siikakoski 3. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/ripp...
• Siikakoski 4. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/ripp...

Ralf Einar Storen lisäys:

Muutti 20 vuotiaana Sumiaisesta Rautalammelle Siikakosken kylään, jossa tapasi kuusi vuotta itseään nuoremman tytön, Anna Leena Pynnösen, meni tämän kanssa naimisiin ja joutui siten Anna Leenan kotiin Autiomäen torppaan kotivävyksi. Torppa kävi liian ahtaaksi nuorelle avioparille, koska he muuttivat pian lähellä sijaitsevaan Pirkkala-nimiseen torppaan. Pirtin vieressä oli paja ja sauna. Juho oli taitava seppä. Armi Klemetin mukaan hänelle uskottiin niinkin tärkeä työ kuin Kuopion tuomiokirkon torninkellon tekeminen. Klemetin mukaan kyse oli aikaa näyttävästä kellosta eikä kirkonkellosta. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt todisteita. On tietenkin mahdollista, että Juho seppänä olisi tehnyt "soivia" kirkonkelloja mutta tuskin ajannäyttäjiä. Lapsia syntyi tusina. Lapset kun olivat vielä niin pieniä, ettei heistä ollut apua tahtoi "tihunnin" eli päivätyön maksaminen Pynnölän taloon käydä raskaaksi. Juho koetti siinä sivussa viljellä omia peltojaan ja tehdä sepäntöitä niin paljon kuin ehti, mutta nälkä oli tuttu vieras pirtissä.

Juhon pojat olivat poikkeuksellisen musikaalisia. Antti, Kalle, Aapeli ja Lauri sekä myöhemmin Matti soittivat "Lohipojat" nimisinä häissä ja muissa tilaisuuksissa. Perimätidon mukaan soitto ei ollut mitään turhanpäiväistä viulunvinguttamista, vaan sointuvaa, puhdasta ja erittäin nautittavaa. Kalle muutti Kokkolaan, jossa häntä kutsuttiin kaupunginsoittajaksi. Laurikin tuli 1855 ensin Kokkolaan ja sen jälkeen Ouluun 1858, jossa hän pääsi ruotuväen soittokuntaan ja sai pianon ja urkujen soitto-opetusta. Pian hän soitti jumalanpalveluksissa. Muutamat henkilöt järjestivät hänelle paikan Tukholman Kunikaalliseen musiikkiakatemiaan. Valmistuttuaan hän antoi opetusta ja konsertoi. Oppilaina oli mm. Oskar Merikanto, josta tuli lähes perheenjäsen. 1871 hänet valittiin Helsingin Vanhan kirkon urkuriksi. Päästyään hyvään ammattiin urkurina Lauri avusti vanhempiaan ja sisaruksiaan mm. Mattia seminaari-opiskeluissa. 1869 hän osti vapaaehtoisessa huutokaupassa Pynnölän tilasta 2/9 manttaalia 77.775 markalla. Pirkkalan torppa kuului tähän tilaan. Savupirtti siirrettiin nyt toiseen paikkaan ja suurennettiin ja tehtiin oikeat uunit. 1886 hän myi puolet tilasta äitinsä sukulaisille ja puolet Erkki-veljelleen