Juho Heikki Juhonpoika Foudila

Juho Heikki Foudila oli toiseksi vanhin liminkalaisista säätyvaltiopäivämiehistä Heikki Punttalan jälkeen, joka oli syntynyt 1820 ja Foudila 1828. Luonteeltaan oli Foudila karskimpaa kaliiperia kuin hienoluonteiset, vaatimattomat Heikki ja Antti Punttala sekä Antti Tuomikoski. Tähän ehkä vaikutti sekin, että hän jo varsin nuorena, 17-vuotiaana tuli isänsä kuoltua suuren Foudilan eli Houvilan, kuten kansan kesken taloa on aina kutsuttu, sekä siihen yhdistetyn Tuorin – emme ole kuitenkaan varma, oliko Tuori jo tällöin Foudilan kanssa yhdysviljelyksessä, vaiko vasta myöhemmin – isännäksi. Luonteen ylpeyteen vaikutti ehkä myös se, että Foudilan suku oli sukulaisuussuhteissa oululaisiin porvarissukuihin, kuten Franzeneihin ja Wacklineihin ja Juho Heikki Foudilan emäntäkin oli oululaisia, Vestmanneja.

Miten lieneekin, joka tapauksessa nuoresta J. H. Foudilasta kehittyi erinomainen talous- ja kunnallismies, joka hoiti taidolla suuren talonsa ja oli aikanaan kuntansa ensimmäinen kunnallismies; hänet nimittäin valittiin Limingan ensimmäisen kuntakokouksen puheenjohtajaksi, jossa toimessa oli sitten pitkän aikaa. Hän oli myös kunnan kassanhoitaja, kunnan paloapuyhdistyksen esimies ja kassan hoitaja, ensimmäisen kirkonkylän kansakoulun innokas puuhaaja ja pitkäaikainen johtokunnan jäsen. Hänen arvovaltaansa kuntalaistensa keskuudessa osoittaa mm. se, että kun tuli kysymys uuden koulun opettajan sukupuolesta ja silloinen mahtava kirkkoruhtinas – muuten liminkalainen säätyvaltiopäivämies hänkin pappissäädyssä – jumaluusopin tohtori Julius Immanuel Berg esitti uuteen kouluun otettavaksi naisopettajan, esitti Foudila miestä ja hänen esityksensä hyväksytään suurella äänten enemmistöllä. Edelleen kuului Foudila Limingan säästöpankin hallitukseen ym. luottamustoimiin vuosikymmeniä.

Mutta jonkinlaista luonteen ylpeyttä ja ristiriitaisuutta osoittaa myös J. H. Foudilan suhtautuminen laulaja Abraham Ojanperään. Hän oli toimittamassa ja auttamassakin Ojanperää Jyväskylän seminaariin. Saman seminaarin kävi myös hänen tyttärensä Katri Foudila – sittemmin Tuori. Jo tällöin syntyi näiden kahden opiskelijan välille lemmensuhde. Ojanperä ei kuitenkaan ruvennut kansakoulunopettajaksi, vaan lähti jatkamaan laulunopintojaan. Tästä huolimatta olisivat nuoret halunneet jo tällöin yhdistää kohtalonsa, mutta Foudilan kerrotaan tällöin sanoneen pilkallisesti: ”Kyllä siitä hyvä tulee, kun Aappi” – Ojanperän lapsuusaikainen nimitys – ”vääntää posetiivia ja Katri myy onnenlehtiä.” Vaikuttiko Ojanperän köyhyys ja hänen silloin valitsemansa ainakin taloudellisesti epävarmana pidetty laulajanuransa vai sukuylpeys Foudilan kannanottoon, se jäi hänen salaisuudekseen, mutta se vaikutti ainakin sen, että avioliittoa ei syntynyt koskaan näiden kahden kesken, eikä heistä kumpikaan mennyt naimisiin kenenkään toisenkaan kanssa. Ystävinä Katri Tuori ja Abr. Ojanperä silti pysyivät elämänsä loppuun asti.

Juho Heikki Foudilan kyvykkyys herätti pian huomiota laajemmissakin piireissä. Hänet valittiin ensi kerran Oulun tuomiokunnan edustajana 39-vuotiaana vuoden 1867 valtiopäiville sekä sitten vuosien 1872 ja 1882:n valtiopäiville, joten hän tuli olleeksi kolmilla säätyvaltiopäivillä.

Foudilan säädyssään luottamusta osoittaa se, että hänet valittiin valitsijamieheksi vuoden 1872 ja 1882:n valtiopäivillä sekä lukuisiin valiokuntiin. V. 1872:n valtiopäivillä Foudila teki esityksen ratsutilain etuoikeuksien poistamisesta, mikä esitys synnytti kiivaan keskustelun säädyssä.

Juho Heikki Foudilalla oli kaikkiaan 9 lasta, 3 poikaa ja 6 tytärtä. Pojista oli Juho Heikki isän kaima, pappi ja murhattiin sairasvuoteelleen Lopen pappilassa – hän oli Lopen kirkkoherra – v. 1918, Iikka kuoli nuorena ja Kustu Simulan isäntänä Limingassa.

Tytöistä oli Briitta Punttalan ja Anna Härmän – herastuomari Samuli Härmän emäntä. Emman ja Sofian muistelemme kuolleen nuorina, kun taasen Katri ja Liisa – molemmat opettajia – elivät kumpikin yli 80-vuotiaiksi ja onkin heidän kummankin kuolemasta ainoastaan pari vuotta aikaa. Katri Tuorin rikkaasta elämäntyöstä olisi kirjoitettava oma lukunsa, mutta tässä yhteydessä se ei käy päinsä.

Kotikuntansa ja yleiseksikin hyväksi arvokkaan päivätyön suorittanut Juho Heikki Foudila saavutti korkean 88 vuoden iän kuollen kesäkuun 6 p:nä 1916.

Katri Tuori kertoi aikanaan, että hänen isänsä isoisä olisi ollut Porvoon valtiopäivillä, mutta hänestä me emme ole onnistuneet saamaan minkäänlaisia tietoja, eikä hän ollutkaan liminkalaisia, vaan Oulujoen Kiviniemestä, josta vasta J. H. Foudila muutti Liminkaan.
Lähde: http://www.kirjastovirma.fi/liminka/tahystaja/1946-03-03
Tekstin lähde
Teksti on julkaistu aiemmin Kalevassa 3.3.1946.

Luettelo Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä
Liminka
Juho Foudila 1867, 1872, 1882
https://www.genealogia.fi/hakem/luettelo022s.htm

Liminka > rippikirja, 1891-1900 > 78: 4 Foudila Foudila 4 Foudila Foudila
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=185...