Juho Juhonpoika Uusitalo

SYNTYMÄ: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kalvia/syntyne...

1861 October 5 | Ruotsala | Johan | Sjölin Landbonderna Vähä Hyyppä, Johan Michelsson och Hustru Maria Johsdr Porkos barn.

1877-1879 LOHTAJA / NYGÅRD No 16 https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lohtaja/rippik...

• Johan Mickels: 31/12 29, Syntynyt, paikka: Sjölin, Lassila, kommer ifrån Kelviå
  

...

• Son Johan 5/10 61

Kälviän Kantatilat; Maunula / Ruokoja

Kälviä kuului aikanaan Kaarlelan Pitäjään joka oli jaettu, Lohtajan irrottautumisen jälkeen, kolmeen veronkantoalueeseen: Kirkonkylän, Porasen ja Ruotsalon neljänneskuntaan. Ruotsaloon kuului silloin Kälviän ja Ullavan lisäksi Korpilahti Kokkolan puolelta, nykyisen 8-tien varrelta ennen Perhonjokea. Myöhäisempään Yökuntajaon pohjalla Ruotsaloon kuului: Ruotsalo, Jatkojoki, Kälviä ja Päälahti. Ensimmäiset merkinnät Ruotsalon ja Kälviän kylistä erikseen on vuodelta 1544 ja Kälviän pitäjä irrottautui Kaarlelasta 1639.

1608 Ullava oli erotettu omaksi kyläkseen ja Kälviän Välikylä näkyy omana kylänä vuodesta 1621 alkaen. Rippikirjojen alkaessa 1600-luvun loppupuolella, Välikylässä on kaksi Rimpiojan taloa, Ruokoja, Maunula ja Hilli. Isojaon, ( 1770-1785 ), jälkeen Välikylässä ovat lisäksi: Rimpilä, Huhta ja Pajala. Jokaisessa talossa oli vähintään yksi ja monissa jopa useita tiloja sekä lisäksi torppia ja mäkitupia.

Varhaisimmat varmat tiedot löytyy Maunulasta vuodelta 1553 ja Ruokojasta 1562. Ruokojan vanhapaikka on jokirannassa, entisen koulu kohdilla. ( Liljankartano ), Ruokojantien päässä. Maunula taas on Ennen Kälviänjoen ylittävää siltaa oikealle kääntyvän Ruokojantie päässä, jokirannassa, parisataa metriä tiestä. Tässä kohtaa toisellapuolen jokea on Pajalan talot.

Maunulassa asui Kälviän Marttila kätkössä esitelty suutari: "tuora Sjölin".

Antti Pietarinpoika Maunula oli osakkaana Alku-laivassa, josta on maininta Tyko Hagmannin muistelmissa. Niissä tätä laivaa kutsutaan nimellä" Tuunalan kuolema". Laivan toinen omistaja oli Matti Riippa joka asui Tuunalassa vuokralla. Matti Riipan poika Antti oli tämä kertomuksen poika joka oli isänsä laivassa Kapteenina.

Laiva ei liene ollut mikään kovin suuri ja sen kantavuuden/ruuman mainitaan olleen n. 40/7 lästiä.

Seuraavassa lyhennelmä Tyko Hagmanin tekstistä: "Pirskäristä ja Kunnarinpauhasta kotiin mentäessä oli meressä ankkuroituna muuan pieni laiva, joka pitäjäläisten kesken oli tunnettu nimellä: "Tuunalan kuolema" ja jota ei käytetty mihinkään. Se vain sai olla siinä ja jäädä ankkuriin iäksi päiväksi mätänemään. Sen oli aikoinaan rakentanut eräs yrittelijäs ja toimelias mies Tuunalan tarmokkaasta talosta, joka sijaitsi vähän matkaa Marttilasta, Ullavan tietä.

Tuunalan mies oli aluksellaan lähtenyt Pietariin, mutta matkalla oli tuulitanko äkkiarvaamatta pyörähtänyt toiselle puolen ja heittänyt hänet mereen. Sinne oli nuori mies hukkunut. Ja siitä lähtien oli uusi laiva kotiin palattuaan saanut jäädä ainaiseksi ankkuriin. Vainajan sureva isä ei onnettomuuden perästä antanut sitä kenenkään käytettäväksi.

Tämän kuoleman kannella kävimme sittemmin usein, koulupoikina ollessamme, Kaarlo ja Adolf Castren ja minä, katsomassa, kun teimme merenrannalle kalastusmatkoja."Tuunalan kuolema" antoi meille yhtä ja toista miettimistä merielämän surkeista sattumuksista - samalla kun se yllytti seikkailun halua."

Matti Riipan veljen poika; Jooseppi Riippa joka on Kansanlauluna usein pidetyn: "Kotimaani ompi Suomi" -laulun tekijä. Laulun Jooseppi teki asuessaan siirtolaisena Amerikassa 1880 ja 1890 -luvuilla. Hän kuoli salaman iskuun Hancockin kirkossa 1896.

Sukeltajien mukaan: jotain laivan jäänteitä oli vielä 1970-luvulla nähtävänä pohjassa ja muistan itsekin että jotain olisi matalassa näkynyt ihan veneeseenkin? Paikka on Ruotsalolla Rytikarin kalasatamasta katsottuna, edustalla näkyvän saaren, Kunnarinpauhan ja mantereen välissä lähempänä mannerta ja hiukan saaresta Rytikarille päin. Hylkyä sanotaan nykyisin suola laivaksi.