Juho Antinpoika Zeus

Tarkk'ampuja, muonatorppari, torppari, Padasjoki, Nyystölä, Kalkkala, Niittula trp

Kaartin seurakunnan arkisto > Pää- ja rippikirjat > Sotaan lähteneiden rippikirja 1877-1878 s. 41 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8182125

Padasjoki rippikirja 1900-1909 (AP I Aa:20) Sivu 265 Maakeski Rauskala Kylä Paavo ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2337... / Viitattu 22.09.2020

Padasjoki rippikirja 1900-1909 (AP I Aa:20) Sivu 277 Maakeski Ilola ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2337... / Viitattu 25.09.2020

Kaartin sotilas. Padasjoki rippikirja 1910-1920 (AP_I I Aa:21) Sivu 329 Maakeski Kylä Paavo Ketunmäki, Zeus, Riihimäki ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4117... / Viitattu 08.10.2022

Padasjoki kuolleet 1918-1956 (AP I F:8) Sivu 34-35 1919 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4117... / Viitattu 20.05.2023

Suomen Kaartin tarkk´ampujapataljoonan tarkk’ampujaksi numero 106 on vuoden 1872 katselmusluetteloon merkitty hämäläinen Johan Zeus. Hänellä oli takanaan ensimmäinen palvelusvuosi. Sama mies on katselmusluettelossa vielä 1878.

Suomen Kaartin seurakunnan rippikirjasta saamme miehestä lisätietoja. Ottakaamme Suomen Kaartin rippikirja 1877–1878: Reservikomppania, sotaan lähteneet. Kirjan tarkoittama sota oli Turkin sota, jota käytiin Venäjän keisarikunnan ja Osmanien valtakunnan välillä vuosina 1877–1878.

Sivulta 41 tapaamme tarkk’ampuja Johan Andersson Zeuksen. Rippikirjan mukaan Zeus oli syntynyt 12.5.1844. Saamme myös tietää, että kivulloisuutensa takia hän sai eron palveluksesta 3.7.1878. Hän muutti Padasjoelle.

Padasjoki olikin Johan Zeuksen syntymäpitäjä. Padasjoen syntyneiden luettelosta voimme todeta, että 12.5.1844 Toritun Vanhalan torpassa syntyi poika, jonka nimeksi kirkonkirjoihin pantiin Johan. Viimeistään vuonna 1857, kun Johan lähti kotoaan Nyystölän Komsun talon rengiksi, hänestä tuli Zeus. Pientä Maakeskeen poikkeamista lukuun ottamatta Johan Zeus oli sitten renkinä Nyystölän taloissa. Vuonna 1872 rippikirjassa Verhon sivulla hänen kohdallaan on tahran peittämä muuttomerkintä: silloin hänestä tuli sotilas.

Johanin vanhemmat olivat renki Antti Samuelinpoika ja Anna-Maija Yrjöntytär. Ollessaan sittemmin Toritun Kaupin talon muonatorpparina Antti Samuelinpojan nimeksi merkittiin myös Anders Zeus.

Antti Samuelinpoika oli syntynyt 19.11.1806 Nyystölän Sahurilla eli Sågarsilla Samuel Närbergille ja Maria Gabrielintyttärelle. Anna Maria Yrjöntyttären, s. 24.1.1800, koti oli Toritun Rekolan talon Rajalan torpassa. Hänen vanhempansa olivat Yrjö Gabrielinpoika ja Maria Mikontytär.

Toistaiseksi ei ole silmiini osunut tietoa, minne kotipitäjäänsä palannut Johan Zeus asettui vuonna 1878. Otetaan siis avuksi arvaus ja perimätieto!

Kerrotaan, että Maakeskessä Päijänteen rannalla Piilostenkärjen länsipuolella asusteli ennen muinoin Säyssin Jussi. Koska häme ei ole foneettinen murre, voimme oikopäätä todeta, että mikä noin äännetään, kirjoitetaan Johan Zeus. Perimätiedon mukaan Säyssi eli Zeus oli entinen sotilas, siis mitä ilmeisimmin Johan Andersson Zeus.

Zeus ei kuitenkaan viihtynyt rantatontillaan. Tarinan mukaan paikka oli täynnä vesisuonia. Eihän semmoinen sovi kivulloiselle miehelle. Piti päästä kuivemmalle kamaralle. Isäni muistaa, että Säyssin Jussi elelikin lopun ikänsä samalla Piilosten kulmakunnalla Kerhongan – virallisesti se tunnetaan Käryhonkana – tykö pystyttämässään pirtissä. Mutta joka tapauksessa Jussi jätti sukunimensä alkuperäisen torppansa paikalle. Siellä se Säyssi on, Päijänteen ja Säyssintien välissä.

Leo Suomaa

(Julkaistu Padasjoen Sanomissa)