Johannes Ruoho

Seiväshyppääjä ja yleisurheilun aktiiviharrastaja. Ammatiltaan kauppias ja myyntipäällikkö, myöhemmin isännöitsijä.

Osallistui Antwerpenin olympialaisten seiväshyppyyn v. 1920 ja voitti samana vuonna seiväshypyn Suomi-Saksa maaottelussa Berliinissä.

Elämäkerta

Johannes (Jussi) Wigrén, myöhemmin Ruoho, syntyi Töysässä Katajamäen talon Lamminahon torpassa 16.5.1892.

Hänen vanhempansa Juho Matinpoika Wigrén ja Johanna Aleksanterintytär Kataikko ja kolme vanhempaa sisarustaan olivat muuttaneet Töysään Pihlajavedeltä edellisvuonna 1891. Pihlajavedelle Töysässä syntynyt perheen isä oli päätynyt vuonna 1864 vanhempiensa mukana, jotka ryhtyivät tuolloin Simsiön talollisiksi. Vartuttuaan Juho oli avioitunut vuonna 1881 Simsiön torpan Kataikon tyttären Johannan kanssa. Juho ja Johanna olivat torppareina Kataikossa ennen muuttamistaan Töysään.

Vuonna 1902 Jussin ollessa 10-vuotias perhe muutti Töysästä Helsinkiin, jossa rakennusmestarina toiminut isä jatkoi työtään rakennusalalla. Snellmanin 100-vuotispäivän suomalaistamisten jälkimainingeissa toukokuussa 1906 he muuttivat nimensä Wigrénistä Ruohoksi. [1, 2]

Käytyään kauppakoulun Helsingissä Jussi Ruoho toimi aluksi osuustoiminta-alalla [3]. Hän kihlautui Saima Kakriaisen kanssa vuonna 1915 [4]. He avioituivat ja saivat kaksi poikaa.

Jussi Ruoho siirtyi osuustoiminnasta yksityisten tukkuliikkeiden palvelukseen. Hän toimi aluksi parissa liikkeessä kotimyyjänä ja sitten vuosina 1937-1950 Villa ja Trikoo Oy:n edustajana. Viimeksi mainitusta vuodesta lähtien hän toimi Raitio Oy:n myyntipäällikkönä. Vuodesta 1958 lähtien hän toimi eri kiinteistöjen isännöitsijänä. [3]

Seiväshyppääjä ja yleisurheilija

Jussi Ruoho oli työnsä ohella yleisurheilun aktiiviharrastaja päälajinaan seiväshyppy. Jussi Ruoho ylittää 360 cm Berliinissä vuonna 1920.

Hän osallistui vuonna 1920 Antwerpenin olympialaisiin seiväshypyssä ja sijoittui kahdeksanneksi tuloksella 350 cm. Samana vuonna hän voitti Suomi-Saksa maaottelussa Berliinissä seiväshypyn tuloksella 360 cm. Maaottelussa Ranskaa vastaan vuonna 1923 hän sijoittui toiseksi.

Hän voitti Suomen mestaruuden vuosina 1917 ja 1920. Hän saavutti SM-hopeaa vuosina 1916, 1918 ja 1922 sekä SM-pronssia vuosina 1919 ja 1921. Hän voitti Suomen mestaruuden myös 4 × 100 metrin viestijuoksussa vuonna 1923 Helsingin Kisa-Veikkojen joukkueessa. Hän saavutti SM-hopeaa kolmiloikassa vuonna 1916 sekä pituushypyssä vuonna 1918.

Seuratasolla Ruoho edusti Launosten Urheilijoita, Haapakosken Urheilijoita, jonka ensimmäinen puheenjohtaja hän oli ja joka muutti nimensä vuonna 1921 Vaajakosken Urheilijoiksi, Tampereen Pyrintöä sekä Helsingin Kisa-Veikkoja. [3, 5]

Aikalaiskuvaus seiväshypystä Antwerpenin olympialaisissa v. 1920

Yrjö Halmeen toimittamassa teoksessa Seitsemännet olympialaiset kisat v. 1920 Antwerpenissa kuvataan seiväshyppykisaa ja Jussi Ruohon osallistumista siihen seuraavasti:

Seiväshyppy suoritettiin torstaina 19. elokuuta klo 10 a.p. Parikymmentä miestä oli osaaottamassa. Suomalaisista otti osaa ainoastaan Jussi Ruoho, joka hyppäsi verrattain voimakkaasti ja selviytyi lopuksi 350:stä. Mutta kun kilpailun aikana sateli, eivät hänen sormensa pysyneet seipäässä kiinni, jonka hän selittää tähän korkeuteen jäämisensä syyksi. Amerikkalaiset ja tanskalaiset olivat yleensä parempia ylimenijöitä, edelliset varsinkin, joiden joukossa oli myöskin Frank Foss, tuo luojanluoma seiväshyppääjä, joka tekee ylimenoheilahduksen niin puhtaasti ja taitavasti, ettei paremmasta väliä. Loppukilpailuun pääsivät kaikki ne, jotka hyppäsivät 360 sm. Foss, Jerme, Myers ja Knourek Amerikasta, Jörgenson ja Peterson Tanskasta sekä Högström, Mattsson ja Rydberg Ruotsista pääsivät siten loppukilpailuun. Ruohon kanssa 350:een jäivät ranskalaiset Legarde ja Franquenelle. Virolainen Martin pääsi vain 330, johon myöskin ruotsalainen Tiren jäi. Belgialaisten paras sieväshyppääjä Povell ei ollut mikään erikoinen ja jäi jo 3:een metriin.

Loppukilpailu suoritettiin perjantaina, 20. elokuuuta klo 3.30 i.p. Frand Foss hyppäsi silloin itse kilpailussa 380, joka jäi seitsemänsien olympialaisten kisain voittajatulokseksi. Mutta heti kilpailujen jälkeen hän jatkoi hyppäämistä. Korotti riman 409 sm:iin ja selviytyi siitä puhtaasti, saaden palkakseen raikuvat ja puolueettomat suosionosoitukset. Tanskalainen Petersen pääsi helposti yli 370:n, johon eivät muut päässeetkään. Myers ja Knourek jäivät 365:n, jossa uusinnalla ratkaisivat välinsä. Jörgensen, Jerme ja Mattsson pääsivät 360 ja saivat myöskin ratkaista uusimisella, kuka saisi maalleen kalliit viidennen ja kuudennen sijan pisteet. Tällöin Jörgensen ja Jerme jättivät Mattssonin ilman. Petersen heitteli innokkaasti ”kärrinpyörää” kentällä lopputuloksen nähtyään. On hymyilevä, leveäharteinen ja -naamainen mies. [7]

"Pojat, seivästä hyppäämään!"

Jussi Ruoho toimi urheilun saralla myös poikaurheilun hyväksi niin seuratoiminnassa kuin mm. seuraavassa Poikien urheilulehdessä vuonna 1925 julkaistussa kannustavassa kirjoituksessaan "Pojat seivästä hyppäämään!". Lue kirjoitus klikkaamalla tästä. [8]

Viinikka-Widgrén-isälinjan jälkeläinen

Jussi Ruohon isälinja johtaa Alavuden Viinikan talon perustajaan Jooseppi Martinpoika Viinikkaan (1662 – 1758) ja sitä kautta Ylöjärven ja Pirkkalan seudulle.

Ruohon perheen alkuperäinen sukunimi Wigrén on peräisin Jooseppi Martinpoika Viinikan pojanpojalta Erkki Jaakonpoika Widgréniltä (1761-1819), joka räätälinä otti sen käsityöläisnimekseen. Töysän kirkon vanhin messukasukka on Erkki Jaakonpoika Widgrénin pojan, räätälimestari Juho Erkinpoika Widgénin (1797-1873) Pietarista tuoduista sametista ja muista kankaista valmistama musta messukasukka vuodelta 1826 [9]. Räätälimestari Juho Erkinpoika Widgrén oli Jussi Ruohon isoisoisä.

Samaa isälinjaa edustaa myös Ponsse Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Einari Vidgrén (1943-2010). Hänen kolmas isoisoisänsä Matti Kustaa Erkinpoika Widgrén (1788-1866) oli edellä mainitun räätälimestari Juho Erkinpoika Widgrénin vanhempi veli.

Isälinjan haploryhmän tekninen ristiriita Genissä (9/2020) johtuu kahdesta eri tasolla teetetystä Y-DNA-testistä. Tulokset osoittavat saman isälinjan.

Jussi Ruoho.

Lähteet

[1] Kirkonkirjat

• Töysä - syntyneet, 1884-1904 (MKO28-36) > 82: sivu 78; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=817...
• Töysä - rippikirja, 1890-1899 (MKO74-93) > 377: sivu 240: 48 Katajamäki, Lamminaho tp.; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=806...
• Töysä - rippikirja, 1890-1899 (MKO74-93) > 505: sivu 29: Itsellisiä; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=806...
• Helsinki - muuttaneet, 1902-1906 (MKO32-36) > 46; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=234...

[2] Suomen Sukututkimusseura, SukuHaku > Nimet > Nimenmuutokset: Suomen virallinen lehti (alk. 1888): Vigren Johan Ruoho Juho Helsinki - Helsingfors svl1906b 12.5.1906

[3] Uusi Suomi

• 16.05.1952: 60 vuotta täyttää myyntipäällikkö Jussi Ruoho tänään täällä
• 16.05.1962: 70 vuotta täyttää 16.5. isännöitsijä Jussi Ruoho Helsingissä

[4] Kihloissa Saima Kakriainen ja Johannes Ruoho

• Helsingin Sanomat 15.10.1915 no 281
• Uusi Suometar 15.10.1915 no 281
• Riihimäen Sanomat 16.10.1915 no 42

[5] Wikipedia: Jussi Ruoho https://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_Ruoho

[6] Suomen Kuvalehti 11.09.1920 no 36: Suomen pojat Berlinissä

[7] Yrjö Halme (toim.): Seitsemännet olympialaiset kisat v. 1920 Antwerpenissa, s. 108-110

[8] Poikien urheilulehti : Suomen voimistelu- ja urheiluliiton poikaurheilujaoston julkaisu 01.07.1925 no 7-8. Jussi Ruoho: Pojat, seivästä hyppäämään!, s. 3-4

[9] Alavuden kaupunki > Alavuden ja Töysän kirkko, Töysän kirkko, kellotapuli ja seurakuntatalo http://www.visitalavus.fi/fi/nae-koe/alavuden-ja-toysan-kirkko.html

Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 59. viikkoprofiili (28.9.- 4.10.2020).