Kaarlo Kustaa Eriksson Kaira

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarlo_Kaira

http://runeberg.org/kuka/1954/0311.html

Kunta Hyvinkään mlk. Kylä Kytäjäjärvi. Tilan nimi Kytäjä. Tilannevuosi 1931.

Omistaja Väinö Vähäkallio , Astrid o.s. Sahlberg , Kaarlo Kaira , Olga o.s. Simolin Lisätietoja KYTÄJÄ, Kytäjän aseman luona, 11 km Hyvinkäältä. Se mainitaan Näs-nimisenä jo 1500-luvulla. V:sta 1685 lähtien ovat sen omistajina olleet Svaan, Vallius, Wulfcrona, Armfelt, Indrenius ja Linder suvut. Näistä on kartanon historiaan painanut leimansa varsinkin ylihovijahtimestari Constantin Linder, jonka aikana (1862 — 1907) raivattiin uutta peltoa monta sataa ha ja jota kartanon silloiset alustalaiset vielä muistelevat oikeudenmukaisena ja isällisenä patriarkkana. V. 1918 kamariherra Hjalmar Linder möi Kytäjän johtaja Leopold Lerchelle. Omistajat v:sta 1928 arkkitehti Väinö Vähäkallio ja puolisonsa Astrid o.s. Sahlberg sekä varat. Kaarlo Kaira ja puolisonsa Olga o.s. Simolin. Kartanosta on erotettu mm. Palkkisillan, Suopellon ja Hiivolan tilat. Sitä viljellään edelleen 5:nä eri tilana. joilla kullakin on omat rakennukset ja kotieläimet. — Pinta-ala 10 500 ha, josta puutarhaa 2, peltoa 774, luonnonniittyä 100, viljelyskelpoista maata 500, metsämaata 8 102 ja joutomaata 1 022 ha. Päätilan rakennukset ovat viljelysten keskustassa, Kytäjärven rannalla. Päärakennus on arvokasta kartanotyyliä ja sen ympärillä on juhlallinen puisto. Pellot ovat kauttaaltaan tasaiset, maanlaadultaan savi- tai hiekkaperäisiä multamaita. Salaojitettu n. 100 ha. Lähinnä päätaloa olevilla pelloilla on käytetty seuraavaa järjestystä: juurikasvit, ohra, 3 heinää, ruis, peruna, 2 kauraa. Muuten vapaa viljelys. Viljelysalasta oli 1929 kesantona 19,7 ha, vehnän kasvussa 2, rukiin 49,5, kauran 131, ohran 32, sekaviljan 29, herneen 5, perunan 21,3, sokerijuurikkaan 10, rehujuurikasvien 33, heinän 389 ja muussa käytössä 49,5 ha. Kotieläimiä: 76 hevosta, 630 lehmää, 100 sikaa ja 200 kanaa. Karja on Ay-, siat SY- ja kanat valkeata leghornrotua. Maatalouden päätuotteita ovat vilja, maito, munat, rehut ja puutarhan antimet, joiden kaikkien päämarkkinapaikkana on Helsinki. Hoitosuunnitelmaa seuraten on Kytäjän sekametsästä myyty tukki-, paperi- ja halkopuita. Tuotteet jalostetaan. mikäli tarkoituksenmukaiseksi havaitaan, omassa sahalaitoksessa. Muita teollisuuslaitoksia on tiilitehdas, turvepehkutehdas, mylly ja sähkölaitos, josta päätila saa valaistuksen. Saha ja mylly, joissa jalostetaan myös myytäviä tuotteita, sekä sähkölaitos käyvät vesivoimalla. — Kartanosta tulee maatalouden ja karjahoidon harjoittelutila.

	  Lähde	 Suomen maatilat, I osa