Kaino Tykki

• Kiikka - rippikirja, 1881-1890 (AP_II I Aa:22) > Sivu 480 kuva 199: Kiikan kylä, Alakontti; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=200... / Viitattu 3.12.2021
• Kiikka - rippikirja, 1891-1900 (AP_II I Aa:23) > Sivu 649 kuva 254: Kiikan kylä, Ala-Kontti; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=200... / Viitattu 3.12.2021
• Kiikka - rippikirja, 1901-1910 (AP_II I Aa:24) > Sivu 811 kuva 319: Kiikan kylä; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=200... / Viitattu 3.12.2021
• muutto 19.5.1910 Kiikoisiin Kiikoinen muuttokirjoja 1910-1924 (AP I Jb:4) Sivu N:o 7 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4026... / Viitattu 21.07.2022
• Länsi-Suomi 18.1.1912 - Kiikassa perustettu elinsuojeluyhdistys neiti K.H'n ansiosta
• Sanoittanut Heikki Klemetin säveltämän laulun 'Vapauden Viiri'
• Tilastollisen päätoimiston tilastoarkisto (KA) - Aakkosellinen luettelo koko maan kuolleista 1958-1958 (K03Ab:490, A-Ö), jakso 690: Tuuli; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=83599180 / Viitattu 3.12.2021

Vuonna 1884 syntyi Kiikassa kansakoulunopettaja J. W. Hirsjärven perheeseen tytär, joka sai nimekseen Kaino. Isä harrasti kansanvalistustyötä ja nuorisoseuratoimintaa ja koko suuri perhe vedettiin toimintaan mukaan. He esiintyivät eri tilaisuuksissa, kirjoittelivat runoja ja kertomuksia jne. Myös monet lapsista ryhtyivät opettajaksi. Kaino hyväksyttiin Jyväskylän seminaarin naisosastolle syksyllä 1904, mutta pääsi aloittamaan vasta seuraavana vuonna. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1909 ja valittiin ensin lukuvuodeksi 1909–10 Kiikoisten kunnan Toukolan kansakoulun vt. apuopettajattareksi ja sitten keväällä 1910 vakinaiseksi. Vaikka hän oli alakoulun opettaja, järjesti hän koulullaan myös jatkokurssin 1913 ja toimi sen toisena opettajana. Vuonna 1911–12 hän toimi Kiikassa tilapäisenä opettajattarena, samoin vuonna 1915. Kiikan eläinsuojeluyhdistyksen perustaminen 1911 luettiin Kainon ansioiksi. Kiikoisissa Kaino johti eri tilaisuuksissa tilapäisiä sekakuoroja, piti puheita ja lausui runoja. Hän toimi Kiikoisten raittiusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana 1911–12 ja 1911 hänet valittiin Kiikoisten nuorisoseuran voimisteluseuran toimikuntaan. Hänet valittiin lainakirjaston johtokuntaan 1911. Helmikuussa 1915 perustettiin Kiikoisten lauluseura, jonka johtajaksi valittiin Kaino Hirsjärvi. Kaarle Tykin tultua Kiikoisiin esiintyi usein samassa tilaisuudessa puhujana tai esitelmöijänä opettaja Tykki ja runonlausujana tai kuoronjohtajana opettajatar Hirsjärvi. Yhteistyö johti siihen, että elokuussa 1915 heidät vihittiin.
Ajan tavan mukaan, vaikka lapsia ei siunaantunutkaan, kansakoulunopettajan vaimoksi muuttunut Kaino vähensi julkisia esiintymisiään. Hän siirtyi opettajaksi Myönteen koululle. Kaino runoili vielä ajan hengen mukaisia runoja, joista ainakin pari sävellettiin. Kiikan kanttori Juho Oksa sävelsi joskus 1918–26 välillä Kiikan laulu –nimisen runon, joka on verrattavissa Satakuntalaisten lauluun sisällöltään. Laulu oli säilynyt muistinvaraisena, kunnes kiikkalainen Leena Toivonen kirjoitti sanat ja nuotit paperille 1990-luvun alussa.

Heikki Klemetti sävelsi hänen runonsa Vapauden viiri sovitettuna laululle ja pianolle. Kaino oli myös Naisasialiitto Unionin lehden Naisen ääni asiamies, joka palkittiin 1923 tilausten määrästä. Hän oli myös Mannerheimin lastensuojeluliiton ja tuberkuloositoimikunnan puheenjohtaja ja osallistui aktiivisesti lottayhdistyksen toimintaan.
Kaarlen jäätyä eläkkeelle pariskunta muutti Kiikkaan K. T. Tykki kuoli 1945 ja Kaino 1958. Heidät on haudattu Kiikan hautausmaalle.