Follow
Projekti aloitettu 30.7.2017
Tähän projektiin voi etsiä ja lisätä Kiikassa asuneiden henkilöiden profiileja. Toivotaan profiili liitettäväksi samalla Varsinais-Suomi ja Satakunta ja Suomi ja Karjala -projekteihin.
Vanha nimi Kiikanoja
- Kiikka https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiikka
- Kiikka på svenska https://sv.wikipedia.org/wiki/Kiikka
- Kiikka in English https://en.wikipedia.org/wiki/Kiikka
Lahialueen paikkakuntaprojekteja
Satakunta Ahlainen I Eura I Eurajoki I Harjavalta I Hinnerjoki I Honkajoki I Honkilahti I Huittinen I Jämijärvi I Kankaanpää I Karvia I Kauvatsa I Keikyä I Kiikka I Kiukainen I Kodisjoki I Kokemäki I Kullaa I Köyliö I Lappi I Lavia I Luvia I Merikarvia I Nakkila I Noormarkku I Pomarkku I Pori I Punkalaidun I Rauma I Siikainen I Suodeniemi I Säkylä I Tyrvää I Ulvila I Vampula I
Kiikka oli Satakunnassa sijainnut Suomen kunta. Kiikka yhdistettiin vuonna 1981 Keikyän kanssa Äetsän kunnaksi. Kiikan vaakunan suunnittelivat T. Takala ja Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin vuonna 1961.[3]
Kiikassa on puukirkko vuodelta 1807. Se korjattiin perusteellisesti arkkitehti C. J. von Heidekenin suunnitelmien mukaan vuosina 1883−1884. Nykyisen, arkkitehti Bertel Strömmerin suunnitteleman ulkonäkönsä se sai vuonna 1937 aloitetussa, mutta vasta vuonna 1952 valmistuneessa uudistuksessa. Alexandra Såltinin maalaama alttaritaulu vuodelta 1884 esittää Kristuksen kirkastumista. Kirkon urut ovat vuodelta 1907.
Kiikan naapurikunnat olivat Tyrvää (Vammala), Kiikoinen, Keikyä, Huittinen ja Punkalaidun. Kiikan eteläisin osa, Kiikan-Illon alue, sijaitsi erillään muusta kunnasta Tyrvään ja Keikyän erottamana. Alue liitettiin Äetsän kunnasta Vammalaan vuonna 1985.
Kiikka sijaitsee Kokemäenjoen keskijuoksun alussa. Entisen kunnan alue on melko tasaista toisin kuin entisen naapurikunnan Vammalan eteläosassa. Ainoa ympäristöstään selvästi erottuva mäki on Karausvuori lounaassa lähellä entisen Keikyän rajaa. Viljelysmaat ulottuvat Kokemäenjoen kummallakin puolella 1–2 kilometrin leveydelle ja laajimmat peltoaukeat sijaitsevat eteläisimmässä osassa Kiikan-Illossa. Entisen Vammalan puolelta tuleva harjujakso jatkuu katkeilevana selänteenä Kokemäenjoesta luoteeseen Kiikoisten suuntaan ja sitä pitkin kulkee Vakkalan ja Haapaniemen paikallistie. Suurimmat järvet Kiikan alueella ovat Kiimajärvi Kokemäenjoen pohjoispuolella ja Ylistenjärvi sen eteläpuolella. Eteläisimmän osan halki virtaa Sammaljoki, joka yhtyy Kokemäenjokeen Huittisissa.[4] https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiikka
Kylät
Haapaniemi, Hoipala, Hykkerlä, Jaamala, Kiikanoja, Kiikka, Kiimajärvi, Kikkerlä, Kilpijoki, Kinnarla, Kulmuntila, Leikkuu, Meskala, Mielaanniemi, Nevo, Raukko, Ritala, Ruotsila, Tala, Teukkula, Tormila, Ulvi, Unkerla, Vakkala, Vehkakorpi.
Talot
Kiikan talonhaltijaluettelo Lasse Iso-Iivari
Historiaa
Muinaisen Sastamalan pitäjän lounaisin asutuskeskittymä sijaitsi nykyisessä Kiikan kirkonkylässä Kokemäenjoen pohjoisrannalla, josta on löydetty rautakautinen kalmisto. Tarinoiden mukaan Kiikassa oli jo keskiajalla ensimmäinen kirkko Ulvin kylässä, jonka nimi tulee Pyhälle Olaville omistetusta kirkosta. Samassa kylässä sijaitsevassa Ristilähteessä kerrotaan kastetun seudun asukkaita. Kaikki Kiikan alueen kylät mainittiin jo vuoden 1540 maakirjassa. Kiikka erotettiin Tyrväästä kappeliseurakunnaksi vuonna 1662. Kiikka määrättiin erotettavaksi Tyrväästä omaksi seurakunnakseen pitkän prosessin jälkeen vuonna 1906, mutta lopullinen itsenäistyminen toteutui vasta vuonna 1922. Itsenäinen kunta Kiikasta tuli jo vuonna 1869.[4]
Ensimmäiset tarkat tiedot Kiikan asukasluvusta ovat vuodelta 1722, jolloin siellä oli 560 henkeä. 1800-luvun puolivälissä Kiikassa oli 3 242 asukasta ja vuonna 1900 asukasluku oli 3 739. Suurimmillaan asukasluku oli sotien jälkeen; vuonna 1950 Kiikassa asui 4 332 henkeä. Vuoteen 1965 mennessä väkiluku oli maaltamuuton seurauksena laskenut 3 425:een.[4] https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiikka