Kalle Kuha

Kalle Kuha 1862 - 1924 Karl Göös syntyi 2.2. 1862 Kuhajärven kylässä talossa numero 1, eli Kuhalassa, jossa isä Jaakko oli muonatorpparina. Hänet kastettiin 5.2.1862 (hautakivessä syntymäaika on muuten eri kuin kirkonkirjoissa, 19.2.1862?) Kummeina toimivat torppari Mikko Haajanen ja hänen vaimonsa Maija-Stiina Aatamintytär, jonka torpassa isä-Jaakko oli ollut renkinä naimisiin mennessään. Perhetuttuja siis.

Kalle työskenteli Kuhajärven Hottolan talossa renkinä ilmeisesti 7.5.1877-1895, yhdessä siskonsa Aliinan kanssa. Talon isäntäperheenä oli tuolloin Aatami Kekkonen, sekä vaimonsa Maria Gustava Forsgren, joilla oli 4 lasta.

Naimisiin 26-vuotias Kalle meni pikaisesti huhtikuussa 1888. 8.4 pidettiin kihlajaiset ja 22.4. vietettiin häitä. Kiireeseen oli syynsä - Otteljaana Juhantytär Mäntynen synnytti viiden kuukauden kuluttua heidän esikoispoikansa Eemilin.

Kallea 4-vuotta nuorempi Otteljaana Juhantytär Mäntynen oli kotoisin Kousanniemestä, Pääskyvuoren torpasta, kuusilapsisesta torppariperheestä.

Rantala jäi Kallelle isän kuoltua 1893. Perheeseen kuului tuolloin esikoispoika Eemilin lisäksi tytär Saima Matilda. Torpassa asuivat myös Kallen sisko Ida Maria aviottoman poikansa Manun kanssa.

Sukunimi suomennetaan 1906 Johannes Linnakoski organisoi kotikielenseuran ylioppilaiden kanssa suuren nimenmuuttokampanjan. J.V. Snellmanin syntymän satavuotispäivänä 12.5.1906 lähes 25 000 sukunimeä suomalaistettiin. Muutaman vuoden kuluessa 100 000 nimeä muutettiin ja innokkaiden suomenmielisten joukossa oli myös Kalle, jonka sukunimi Göös vaihtui Kuhaksi.

Ainoa valokuva Kallesta lienee otettu 1907 tai 1908. Taustasta päätellen kuvauspaikka voisi olla isomman talon, mahdollisesti Hottolan, seinustalla otettu. Seinään nojaavat tikapuut kielivät korkeasta rakennuksesta. Mitään takametsän resupekkoja eivät Kallen perhe enää olleet. Liivipuvut miehillä, kellon vitja ja tyttöjen pitsikaulukset kertovat vakavaraisuudesta ja omanarvontunnosta. (1908 Hilma asui perheessä, 1907 hän ei vielä ollut henkikirjassa)

1910 Kuhajärven kylän Ranta torpassa asuivat Kalle Kuha ja Otteliaana, sekä heidän täysi-ikäiset lapset Emil ja Saima, sekä alaikäiset lapset Ida Maria, Lyyti ja Aino. Lisäksi torpassa asui Kallen Ida-sisaren avioton tytär, Hilma.

1916 Ranta torpassa asuu 5 naista ja 2 miestä. eli Kalle ja Eemil, sekä Otteljaana, Hilda ja kolme Eemilin siskoa. Lisäksi asuu Aliina Kuhanen holhokkeineen 2 naista+4 miestä. Eli kaikkiaan rantalassa asuu 13 henkeä!!

Sukupolven vaihdos lähestyi jälleen vuonna 1918. Rantalassa asuivat Kallen, Otteliaanan, Eemilin ja tämän tuoreen vaimon Hildan lisäksi myös Emilin sisko Aliina Kuhanen poikansa Taavin kanssa. 1920 Aliinalla oli jo kaksi lasta Rantalassa; Taavi ja Tyyne. Nähtävästi Kuhasen perheellä ei omaa kortteeria ollut ja renki Eemil Kuhanen asui vakanssipaikassaan.

Kalle Kuha kuoli syyskuussa vuonna 1924. Kuolinilmoituksessa häntä luonnehditaan “suoraluonteiseksi ja uutteraksi pienviljelijäksi”. Samana vuonna kuoli hänen tyttärensä Lyyti, muistiedon mukaan heinäpellolla saamaansa käärmeenpuremaan. Lyyti kuoli kuitenkin vasta joulukuussa, joten syitä on voinut olla muitakin.

Vuosi Kallen kuoleman jälkeen Mikkelin läänin maaherra vahvisti tilan lohkomisen, Rantala oli lunastettu itsenäiseksi. Samalla kertaa Hottolan tilasta lohkaistiin myös Eemil Valjakan Vierula ja Jooseppi Eskolan Kermi.

LÄHTEET:

Lastenkirja 1880-1885: [https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=948...]

(Henkikirja 1891, Kalle ja Otteljaana asuvat Jaakon torpassa)

Kalle ja Otteliaana asuivat Jaakon Ranta torpassa, joka siirtyi Kallelle 1893.

(henkirja 1893, Rantatorppa vielä Jaakon nimissä)

Henkikirjat 1895 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21505830 Kuhajärvi, Ranta torppa Kalle ja Otteliaana Göös lapsineen, sekä Kallen sisko Ida.

(Henkikirja 1897)

Henkikirjat 1900 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21503164 Kuhajärvi, Ranta torppa Kalle ja Otteliaana Göös lapsineen, sekä Kallen sisko Ida.

Henkikirjat 1905 Kuhajärvi, Ranta torppa Kalle ja Otteliaana Göös lapsineen, joista 17v (verotettava) Eemil jo mainitaan nimieltä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21494962

1906 Johannes Linnakoski organisoi kotikielenseuran ylioppilaiden kanssa suuren nimenmuuttokampanjan. J.V. Snellmanin syntymän satavuotispäivänä 12.5.1906 lähes 25 000 sukunimeä suomalaistettiin. Muutaman vuoden kuluessa 100 000 nimeä muutettiin ja innokkaiden suomenmielisten joukossa oli myös Kalle, jonka sukunimi Göös vaihtui Kuhaksi.

Henkikirjat 1910 Kuhajärvi, Ranta torppa Kalle Kuha (huom! nimi muuttunut tässä) ja Otteliaana, sekä täysiikäiset lapset Emil ja Saima ja alaikäiset lapset. Lisäksi torpassa asui sisarentytär, ilmeisesti Kallen siskon Idan avioton tytär.

Henkikirjat 1915 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=21476445 Kuhajärvi, Ranta torppa Kalle Kuha ja Otteliaana, sekä Emil poika. Saima muuttanut kotoa. ja muut lapset alaikäisiä.

Vuonna 1918 Rantalassa asuu Kallen ja Otteliaanan ja Emilin ja Hildan lisäksi myös Emilin sisko Aliina poikansa Taavin kanssa: (henkikirja 1918)