Knut Andersson Wirkkala

born about 1450 - 1480.

Ilmari Wirkkalan tutkimusten mukaan luultavasti 1400-luvun lopulla oli veljeksillä Knut ja Anders (Nuutti ja Antti) asuntonsa Kaustarin kylässä Kaarlelassa (ruotsiksi Karleby, ent. Kokkolan maalaiskunta, 1977 liitettiin Kokkolaan). Knutin laidunmaat olivat vuoden 1475 tienoilla joensuun oikealla puolella Pyhän Jaakon kappelin (St. Jacobs kapell) yläpuolella ja Andersin vasemmalla rannalla kappelin alapuolella. Kaarlela mainitaan ensimmäisen kerran aikakirjoissa vuonna 1375 osana Pedersören pitäjää. Qwickantin (Kvikant, Kuivakanta) Kaarlelaan kuulunut kylä mainitaan ensi kerran 1490-luvulla. Koko tämä asutettu alue Ruotsin valtakuntaa luettiin kuuluvaksi Norrbottenin maakuntaan. Aluksi kirkko oli hallinnoiva taho, Kustaa Vaasan aikana alkoi siviilihallinto vallata alaa. Usein kuninkaan tarvitessa rahaa sodankäyntiin alettiin haluta tarkempia tietoja asutuksesta. Maatalouden ja karjanhoidon merkitys kasvoi Suomen rannikkoalueilla ja jokilaaksot tarjosivat parhaat olosuhteet näille. 1540-luvulla Kustaa Vaasa salli kaupankäynnin myös Västerbottenissa (Länsipohjassa) ja Österbottenissa (Pohjanmaalla).

http://www.genealogia.fi/genos-old/26/26_27a.htm

Ilmari Wirkkalan tutkimusten mukaan luultavasti 1400-luvun lopulla oli veljeksillä Knut ja Anders (Nuutti ja Antti) asuntonsa Kaustarin kylässä Kaarlelassa (ruotsiksi Karleby, ent. Kokkolan maalaiskunta, 1977 liitettiin Kokkolaan). Knutin laidunmaat olivat vuoden 1475 tienoilla joensuun oikealla puolella Pyhän Jaakon kappelin (St. Jacobs kapell) yläpuolella ja Andersin vasemmalla rannalla kappelin alapuolella. Kaarlela mainitaan ensimmäisen kerran aikakirjoissa vuonna 1375 osana Pedersören pitäjää. Qwickantin (Kvikant, Kuivakanta) Kaarlelaan kuulunut kylä mainitaan ensi kerran 1490-luvulla. Koko tämä asutettu alue Ruotsin valtakuntaa luettiin kuuluvaksi Norrbottenin maakuntaan. Aluksi kirkko oli hallinnoiva taho, Kustaa Vaasan aikana alkoi siviilihallinto vallata alaa. Usein kuninkaan tarvitessa rahaa sodankäyntiin alettiin haluta tarkempia tietoja asutuksesta. Maatalouden ja karjanhoidon merkitys kasvoi Suomen rannikkoalueilla ja jokilaaksot tarjosivat parhaat olosuhteet näille. 1540-luvulla Kustaa Vaasa salli kaupankäynnin myös Västerbottenissa (Länsipohjassa) ja Österbottenissa (Pohjanmaalla).

Enligt Ilmari Wirkkalas utredning hade troligen i slutet av 1400-talet två bröder vid namn Knut och Anders sina bopålar i Kaustar by i Karleby. Knut hade sina betesmarker omkring 1475 på åmynningens högra sida ovanom "St. Jacobs kapell" och Anders på vänstra stranden nedanom kapellet. Karleby nämns första gången i hävderna 1375 som en del av Pedersöre socken. På 1490-talet omnämns Qwickant-by som hörande till Karleby socken. Hela detta område av det bebodda svenska riket räknades höra till Norrbotten. Kyrkan var den administrerande makten först från Gustav Vasas tid började en civil förvaltning ta överhanden. Oftast var det kungens behov av pengar för krigföring, som var upphovet till mera detaljerade uppgifter om bosättningen. Jordbruket och boskapsskötseln blev allt viktigare längs våra (Finlands) kusttrakter och älvdalarna erbjöd ofta de bästa förutsättningarna för detta. På 1540-talet biföll Gustav Vasa till att handel fick förekomma i Väster- och Österbotten.