Kristina Freijtag

Hänen mukaansa on nimetty Helsingin Leskirouva Freytagin kuja: Leskirouva Freytag taisteli 1650-luvulla isoja herroja, kuten Pietari Brahea ja muita vastaan mahtavista maaomistuksistaan, jotka oli perinyt mieheltään Gerd Skytteltä. Viikin Latokartanon maat kuuluivat Skytten omistuksiin Munkkiniemen, Lauttasaaren, Konalan Hindersnäsin ja Kuninkaankartanon mylly- ja kalastusoikeuksien lisäksi.

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_Sch%C3%BCtz

Gerdt von Schütz, naturaliserad Skytte, arfherre tili Kurckull, Munknäs, Forel, Kelküll, Sattila och Sulkova; ryttmästare och understallmästare hos k. Gustaf Adolf; naturaliserad svensk adelsman 1627 d. 9 Juni, då han samma dag erhöll förläning på Kurckulls gods med underlydande hyar i Wesenbergs län i Wierland. Gift med Kristina Freijtag: dotter af svenske ståthållaren i Narva Evold Johansson Freijtag till Hastfehr och Katarina Hansdotter (Lepasätten) till Lepas i Finland.

http://personen.digitale-sammlungen.de/baltlex/Blatt_bsb00000558,00...

http://personen.digitale-sammlungen.de/baltlex/Blatt_bsb00000558,00...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Munkkiniemi

http://www.tarinoidenhelsinki.fi/kysymys/helsingin-viikissa-katuoso...

http://www.skytat.fi/skytat-suomessa/aatelinen-skytte-suku Ratsumestari Gert Skytte

1600-luvun alussa Suomeen tuli Baltiasta saksalaisia Skytte-sukuja. Ratsumestari Gerd von Schütze ruotsinsi sukunimensä Skytteksi tultuaan Kustaa II Aadolfin palvelukseen ja ruotsalaiseksi aatelismieheksi. Vuonna 1619 hän värväsi Suomesta ja Liivinmaalta ratsuväkeä, jonka johdossa osallistui Kustaa II Aadolfin taisteluihin Baltiassa ja Puolassa.

200 kustaa aadolf 1627Preussin sodassa vuonna 1626 hänellä oli lippueessaan runsaat sata ratsumiestä ja hevosta. Tammikussa 1627 Gert Skytte ja kahdeksan ratsumiestä haavoittuivat palveluskelvottomiksi. Kun hän ei vielä seuraavana kesänäkään ollut toipunut haavoistaan, myönsi kuningas hänelle siitä huolimatta täyden palkan siltä vuodelta ja sen jälkeen vakinaisena eläkkeenä 200 taaleria vuodessa.

Gert Skyttestä ei liene säilynyt kuvaa, mutta viereinen maalaus vuoden 1627 Dirschaun taistelusta, jossa Kustaa II Aadolf haavoittui, antaa mielikuvan sen ajan ratsuväen taistelusta. Lähde: Pohjanprikaatin kilta

200 skytten puisto aaltonenPreussin sodan (1626-1629) päätyttyä Kustaa II Aadolf lahjoitti Gert Skyttelle kartanot Munkkiniemessä, Talissa, Lauttasaaressa, Heikinniemessä (Meilahti) ja Viikissä. Tämän muistona Munkkiniemessä on Gert Skytten puisto, jossa on sankarihautoja sekä Wäinö Aaltosen patsas ”Maaemo suojelee poikaansa”. Kuva: Helsingin taidemuseo.

200 freytagin kuja google 2010Gert Skytten tekemisistä ei ole paljon tietoa. Kun Helsingin kaupunki halusi laajentaa alueitaan vuonna 1650, niin Skytten leski Kristina Freytag piti itsepintaisesti kiinni miehensä palkkioina saamista tiluksista ja onnistui säilyttämään Munkkiniemen ja Viikin. Tätä perua viime vuosina rakennetusta Viikistä löytyy Leskirouva Freytagin kuja. Kuva: Leskirouva Freytagin kuja, Google maps kuvakaappaus.

Vuonna 19200 Munkkiniemi Skytte46 julkaistussa Per Nyströmin kirjassa "Munkkiniemen vaiheita" kerrotaan Gert Skytten tekemisistä vähän enemmänkin. Siellä on myös kuva hänen aatelisvaakunastaan. Voit lukea kirjan sivut 22-28 näpäyttämällä viereistä kuvaa.