Lars Larsson Lithovius, Limingius

Ylioppilas 13 v.

Lithovius, Laurentius Laurentii (K 1702), Limingius / Limmingius, Lars Larsson

S kaiketi Liminka oletettavasti 1630-luvulla tai 1640-luvun alussa. V Limingan kirkkoherra Laurentius Josephi Lithovius ja Katarina Mattsdotter Mathesia.
Ylioppilas (Laurentius Laurentij Limingius Ostroboth.) Uppsalassa 16.6.1658, (Ostrobotniensis, Laurentius Laurentii Limmingius) Turussa syyslukukausi 1659, uudelleen Turussa syyslukukausi 1667; respondentti pro exercitio 7.3.1668, pro gradu 9.12.1671; filosofian maisteri 4.6.1672.
Nimitettiin Oulun pedagogion koulumestariksi (rehtoriksi) 1673, ei astunut virkaan: Limingan kappalainen 1673, kirkkoherra veljensä jälkeen 1686.
Pappissäädyn edustaja Turun maakuntakokouksessa 1676.
Puhuja (synod. orator) Turun hiippakunnan Oulun pappeinkokouksessa 1680.
Julkaisi (Limingius) Tukholmassa 1664 onnittelukirjasen Limingassa saman vuoden helmikuussa pidettyihin sisarensa Margaretan ja Olun pormestarin Henricus Caspari Forbuksen häihin. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 6.10.1688, 1.7.1690, 28.5.1692, 3.7.1693, 27.10.1694, 13.11.1697, 27.1. ja 7.12.1700.
K Liminka 1702.
P Klara Arendtsdotter Grape (Graap), K Ilmajoki 1744, PV Kalixin (Länsipohjan Kainuun) porvari, kauppias ja ruukinpatruuna Arendt Grape ja Klara Johansdotter Guldsmed.

Julkaistu 19.1.2011.
Väänänen, Kyösti: Laurentius Laurentii Lithovius. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 -verkkojulkaisu. Studia Biographica 9. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011– (viitattu 24.4.2020). Julkaisun pysyvä tunniste URN:NBN:fi-fe201101191118; artikkelin pysyvä tunniste http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-thp-001490
https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1490

--
Ylioppilas Turussa 1667, muttamahdollisesti myös jo 1660. Filosofian maisteri 1672. Emäseurakunnan kirkkoherra Laurentius Lithovius valittaakin Limingan talvikäräijillä tammikuun 26 p:nä v. 1693 sitä, että Kempeleen asujamet puolipakolla, vaativat häneltä kuninkaallisen majesteetin alkuperäisitä päätöstä heidän kappelistaan, jota hänellä ei kuitenkaan ole. Maaherra Gustaf Grass huomauttaa tässä sanotun päätöksen olevan hänen takanaan. Kempeleläiset tuomitaan, nyt antamaan mainittu jäljennöskin pois hallustaan pantavaksi emäseurakunnan kirkon kirstuun siellä säilytettäväksi.* Useimmat kempeleläisten vallitukset tältä ajalta koskevat pappien kyyditsemistä, heidän hakemistaan emäkirkolta tänne ja jälleen, takaisin viemistään. Tekevätkö he tämän aina täydellä todella tahi tarkoituksella auttaa näin eteenpäin paikan päällä asuvan papin saamista, on vaikea sanoa. Väliin kallistuisi ajattelemaan jälkimäistä mahdollisuutta. Kirkkoherra Lithovius valittaakin samoilla käräjillä erittäin tästä asiasta. Joillakin äsken pidetyillä rovastinkäräjillä ovat kempeleläiset hänen sanojensa mukaan yleisesti luvanneet tulevansa vanhan tavan mukaan kyyditsemään pappia, kun tämä käy Limimgalta käsiin, heidän luonaan toimittamassa jumallanpalveluksia heidän vastarakennetusisa kirkossaan. Tästä huolimatta, jatkaa kirkkoherra, on talollinen Samuel Junttila Kempeleestä asettunut tuota kyyditystä vastaan, jonka johdosta kirkkoherra anoo Kempeleen asujainten velvoittamista seisomaan lupauksensa takana. Samuel Junttila astuu nyt esiin väittäen, ettei mitään yleistä lupausta ole kyydityksestä annettu. Ainoastaan "muutamat ukot" ovat sellaista luvanneet ja hekin ainoaistaain piispain seuraavaan, käyntiin asti. Kyyditys sanoo hän, tulee kappelin asujamille sietämättömän raskaaksi. Emäseurakunnan kirkkoherra Lithotvius sanoo kyydityksen muissakin kappeleissa olleen tavallista siihen saakka, kun he ovat saaneet oman paipin, jota tapaa Kempeleenkin asujamet ovat noudattaneet ennen kirkkonsa rakentamista. Sitäpaitsi ei kyydityksen pitäisi olla erikoisemmaksi kuormaksi, koskapa se ei tuleenempää kuin kerran vuodessa itsekunkin osalle. * Talvikäräjäin pöytäkirja tammikuun 26 p:ltä v. 1693. Limingan kirkonarkisto. 04.10.1693 pidetyillä syyskäräjillä papisto syyttää Kempeleen ja Tyrnävän kappelin asujamia siitä, etteivät nämä täytä velvollisuuksiaan heitä kohtaan. Erittäin valitetaan eräästä puolueesta Kempeleessä, joka talollisen Antti Ollilan johtamana tahtoo kieltää heiltä kyydin Kempeleeseen. Seurauksena tästä on ollut , että esim. viime Marianpäivänä jumalanpalvelukset Kempeleessä ja Oulunsalossa ovat jäänneet pitämättä. Nyt syntyi väittelyä ja kinastelua, jonka kuluessa m.m. talollinen Jaakko Tuohino Kempeleestä vaati papistoa näyttämään todisteet oikeuksistaan, joita rahvas on heille velvollinen tekemään. Väittelyyn osallistui myös Lars Lithovius mainitsemalla että: "hänen velvollisuutenaan on suurempi huolenpito ja pelko heidän sieluistaan kuin joistakin juusto- ja leipäkakuista". Lähde: K. I. Cajanus Kempeleen seurakunnan vaiheita Oulu 1936

Lars oli Limingan kappalainen1673-1702, kirkkoherra vuodesta 1686 alkaen aina 1702 saakka. Lars osti itselleen kalastusoikeuden mm. Torniosta ja Iin edustalta, Iinkrunnista. Iissä Lars kalasti silakkaa ja lohta. Iiläiset eivät olleet lohta pyytäneet täältä aikoihin, mutta pahastuivat kuitenkin. Lars tarjoutui maksamaan osan Iiläisten lohiverosta valtiolle, ja sillä asia olikin kuitattu.

Liminkalaisten mielipiteet Larsista menivät ristiin, osan mielestä hän peri saataviaan ankarasti, osa piti häntä hyvin jalomielisenä. Kun 1681 hallitus määräsi pappien palkan maksettavaksi rahassa, monissa seurakunnissa haluttiin pitäytyä "luonnossa" maksamisessa. Larsin vastustajat vaativat rahanpalkan käyttöönottoa hallituksen määräyksen mukaisesti myöhemmin, Larsin ollessa kirkkoherrana.

Vanhan tiedon mukaan Lars ja Clara saivat jopa 16 lasta.

Lähde: http://www.saunalahti.fi/~hirvela/Suku/446.html

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1321

---

Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: sl. 1659 Lars Limingius, myöhemmin (1668) Lithovius Laurentius Laurentii, Limingius 1321. Vht: Limingan kirkkoherra Lars Limingius (Laurentius Josephi, yo Uppsalassa 9.1626, † 1665) ja Katarina Mattsdotter Mathesius. Ylioppilas Uppsalassa 16.6.1658 Laurentius Laurentij Limingius Ostroboth. Ylioppilas Turussa sl. 1659 [Limmingius] Laur. Laurentii _ 61. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1659] Laurentius Laurentii Limingius Upsaliæ depositus. | Sacellanus in Kemi, munere privatus 1700. ‹Tieto koskee nuorempaa kaimaa 3129›. Uudestaan ylioppilas Turussa sl. 1667 [Lithovius] Laur. Laur: Ostrob _ 93. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1667] Laurentius Laur: Lithovius | Upsaliæ depositus. Edidit Theoremata qvædam selectiora Ps. Flachsenio Aboæ 1672. | Pastor in Limingo 1686. Obiit 1702. Respondentti 7.3.1668, pr. Petter Bång U182. Respondentti 9.12.1671 pro gradu, pr. Jakob Flachsenius 787. FM 4.6.1672. — Oulun pedagogion rehtori 1673 (ei astunut virkaan). Limingan kappalainen s.v., kirkkoherra 1686. Turun maakuntakokouksen osanottaja 1676. Puhuja pappeinkokouksessa Oulussa 1680. † Limingassa 1702. Pso: Klara Grape († Ilmajoella 1744).