Lars Olof Ekberg

Lars Olof (Lauri Olli) Ekberg (1. kesäkuuta 1861 Rautalampi – 29. heinäkuuta 1929 Kuopio) oli suomalainen runoilija.

Ekbergin vanhemmat olivat varanimismies Karl Gabriel Ekberg ja Katarina Pakarinen. Hän pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1882 ja suoritti kamreerin tutkinnon 1890. Ekberg oli naimisissa Olga Maria Sofia Myöhäsen kanssa. Hän kuoli 67-vuotiaana Kuopiossa.

Syntymä: Rautalampi syntyneet 1846-1861 (TK1102) 1861 kesäkuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4649...

Rautalampi rippikirja 1891-1900 (MKO331-344) Sivu 1099 Rautalampi 18 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2617... , Kuopioon 12.10.1891

Kuopion tuomiokirkkosrk muuttaneet 1889-1892 (MKO20-22) Sivu 63 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2864...

Kuopion tuomiokirkkosrk rippikirja 1886-1892 (MKO153-189) Sivu 5 Läänin virkamiehistö ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1410...

Kuopion tuomiokirkkosrk rippikirja 1893-1910 (MKO190-228) Sivu 80 (Ekblom) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2803...

Kuopion tuomiokirkkosrk kuolleet 1907-1933 (MKO14-22) Sivu 207 1929 heinäkuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3200... / Viitattu 24.04.2024

Kuolinilmoitus Uusi Suomi 31.7.1929 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1747466/artic...

Lähdetietona on hautakuva. päivitys 2022 ja hautapaikka

Eilen kuoli kotonaan Kuopiossa lääinnrahastonhoitaja Lauri Olavi E k b e r g noin 68 vuoden ikäisenä. Lääninrahastonhoitaja Ekberg oli syntynyt Rautalammilla 1 pnä kesäkuuta 1861.
Päätettyään koulunkäyntinsä ja suoritettuaan vastaavat opinnäytteet filoasian kanditaattitutkintoa varten, tuli hän ylimääräiseksi lääninkanslistiksi Kuopion lääninhallitukseen 1887 sekä suoritettuaan julkisen kameraalitutkinnon 1890, otettiin hänet ylimääräiseksi kopistiks, senaatin talousosastoon vielä samana vuonna, jossa toimessa oli vuoteen 1895. Sieltä hän siirtyi jälleen Kuopion lääninhallitukseen ensin kanslistiksi sekä vie- Ui samana vuonna lääninkonttoristiksi. V. 1893 hänet nimitettiin registraattoriksi samaan lääninhallitukseen, missä toimessa oli aina vuoteen 1904, jolloin siirtyi Ilomantsin kihlakunnan henkikirjoittajaksi sekä sieltä v. 1907 Rautalammin kihlakunnan kruunuvoudiksi 1907 sekä sieltä edelleen Kuopion kihlakunnan henkikirjoittajaksi seuraa vana vuonna eli 1908. Kuopion kihlakunnan henkikirjoittajan virkaa hän hoiti aina vuoteen 1926, jolloin hänet nimitettiin Kuopion lääninrahastonhoitajaksi, ollen siinä virassa kuolemaansa asti.
Siinä lyhyesti lueteltuna 3ääuinrahastonhoitaja Ekbergin ulkonaiset elämänvaiheet. Mutia noihin puitteisiin sisältyy pitkä ja uskollisesti suoritettu päivätyö. Se on tosin ollut suurelta osalta pelkkää virastotyötä, jonka laatu ja määrä olojen pakosta pysyy suurelta yleisöltä tuntemattomana, mutta se on ollut suurta huolta ja tarkkuutta vaativaa ja ennenkaikkea tinkimättömän velvollisuudentunnon leimaamaa työtä. Suorana ja tinkimättömän rehtinä, oikeana tunnollisen virkamiehen perikuvana, on lääninrahastonhoitaja Ekberg tullut tunnetuksi ulkopuolella virastohuoneen seinienkin. Ja tunnustukseksi hyvin suoritetusta työstä sai hän vastaanottaa Pyhän Stanislaun ritarimerkin v. 1916 sekä Suomen Valkoisen ruusun ritarimerkin 1926. Suomen Henkikirjoittajayhdistyksen kunniajäseneksi hänet kutsuttiin v. 1926.
Varsinaisen virkatoimensa ohella lääuinrahastonhoitaja Ekberg varsin huomattavalla tavalla otti osaa yhteiskunnalliseen, kunnalliseen sekä seurakuntaelämään. Niinpä hän toimi toistakymmentä vuotta opettajana
Kuopion kauppakoulussa ja samoin Kuopion teollisuuskoulussa lähemmä 10 vuotta. Kaupungin kunnalliseen elämään hän myöskin aikoinaan otti tehokkaasti osaa, ollen valtuuston jäsenenä lopuksi kymmenen vuotta, sekä rahatoimikamarin jäsenenä useita vuosia, pariin eri otteeseen. Seurakuntaelämään hän myöskin otti innolla osaa, toimien Kuopion maa- ja kaupunkiseurakunnan kirkkohallinnon jäsenenä lähes parikymmentä vuotta, suurimman osan tuosta ajasta mainitun hallintokunnan puheenjohtajana. Oman ammattijärjestönsä, Suomen Henkikirjoittayhdistyksen, johtokunnan jäsen hän samoin oli pitkät ajat, ollen m.m. puheenjohtajanakin vuosina 1919—25, josta toiminnasta tunnustukseksi hänet, kuten mainittiin, kutsuttiin sittemmin mainitun yhdistyksen kunniajäseneksi. Luonteeltaan herttaisena, vaatimattomana ja rehtinä saavutti lääuinrahastonhoitaja Ekberg laajojen kansalaispiirien jakamattoman luottamuksen ja kunnioituksen, ja kauan tulee jälkipolvien mielissä säilymään miellyttävä ja kaunis muisto rehdistä kunnianmiehestä. y
Savo, 30.07.1929, nro 173, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1762183?page=3
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot