Lauri Laurinpoika Räisänen

Iso-Räisäsen patsas Ahmaksenkylässä asui satoja vuosia sitten tarujen sankari Lasse Räisänen, jonka sanottiin olevan muita väkevämpi, iso ja riuska. Hänen patsaansa on pystytetty Ahmaksen kalevalaiseen perinnekylään.

Vainovuosien aikaan 1500-luvulla eli Ahmaksella Lasse Lassenpoika Räisänen, jota Iso-Räisäseksikin kutsuttiin. Tämän lisänimensä veroi- sen suurikokoisen miehen rohkeudesta ja voimakkuudesta kerrotaan yhä tänäkin päivänä. Useaan otteeseen hän taisteli yksin vainolaisia vastaan kohtaamatta koskaan voittajaansa.

http://www.ilpokoskela.fi/kirjat/sankaritekoja :

Lasse Lassenpoika Räisänen oli suurikokoinen voimamies, aloitekykyinen ja peloton sankari. Tarinat Iso-Räisäsen taisteluista vainolaisia vastaan elävät yhä.

https://www.medialehti.fi/html_medialehti/asiakas/utajarvi/sankarit...

https://www.utajarvi.fi/download.php?id=69&type=101 :

Iso‐Räisänen – perinnetarujen sankari
Iso‐Räisänen oli oikealta nimeltään Lasse Lassenpoika Räisänen. Hänestä on jäänyt paljon tarinoita jälkipolville. Hänen sanotaan olleen tavallista miestä kookkaamman ja väkevämmän. Taruolento hän ei ole vaan todellinen henkilö, joka mainitaan ensimmäisen kerran Utajärven Ahmaksen talollisena vuoden 1575 kymmenysluettelossa. Oletettavasti hän kuoli 1590‐luvulla. Hän oli perheellinen mies, ja tänään Utajärvelläkin asuu satoja Iso‐Räisäsen jälkeläisiä.
Ilmeisesti hän oli legenda jo eläessään; siksi paljon hänestä on tarinoita vieläkin. Hänen suuresta koostaan kerrotaan mm. näin: Iso‐Räisänen oli niin suurikokoinen mies, ettei voinut ottaa kestikievaria taloonsa. Yksi hevonen ei olisi jaksanut kyyditä matkustajia painavan kyytimiehen lisäksi. Niinpä kievari sijoitettiin Kivariin. (Lasse Räisänen [Iso%E2%80%90R%C3%A4is%C3%A4nen], Kirjastovirma.)
Iso‐Räisäsen neuvokas toiminta venäläisvainojen aikana on synnyttänyt tarina‐aineistoa, jota vieläkin kerrotaan eri yhteyksissä. Tarinat kiinnostivat jo 1880‐luvulla historiaa opiskelevaa nuorta Artturi H. Snellmania. Hän kirjoitti kuulemansa tarinat matkakuvaukseen, joka julkaistiin vuonna 1887: ”Kun minun matkoillani onnistui saada kerätyksi kansan suusta tarinoita tutkimusalani entisistä vaiheista, varsinkin vihollisten muinaisista tuhotöistä, niin ei liene poissa paikaltaan liittää tähän lyhyt silmäys.”

——
Ahmaslainen Lasse Räisänen, "Iso-Räisänen", joka on saanut patsaan Utajärvelle, ajoi tämän tästä vainolaiset tiehensä. Hänen suuresta koostaan kerrotaan mm. niin, että Iso-Räisänen oli niin suurikokoinen mies, ettei voinut ottaa kestikievaria taloonsa, kun yksi hevonen ei olisi jaksanut kyyditä matkustajia painavan kyytimiehen lisäksi.

Muhoksen Perukan Pohjolan isännän kerrotaan olleen niin väkevä mies, että kantoi yksin Muhoksen kirkon rakennukselle ensimmäisen hirren kirkkorannasta kirkonmäelle, johon muuten olisi tarvittu 10 miestä. Oli jutissut noustessaan mäkeä, "yht aikaa yht aikaa hyvät perkeleet". Hänellä kun oli "kirkonväki" kaverina. Salvostyömaalle tultuaan Pohjolan isäntä heitti hirren olaltaan ja ryyppäsi puolikannua paloviinaa". (Historian professori A. H. Snellman: Oulun kihlakunta. Oulu 1887)