Lauri Matinpoika Raumannus

Kyrkohärde i Ii, Uleåborgs Län, Finland redan 1563- till 1580. Laurentius Matthiae Raumannus. Lars Mattsson Raumanus, född ca. 1520 i Raumo?, död i Ii, Finland ca. 1581 . Kirkkoherra Iissä ainakin jo 1563, Lauri Matinpoika Raumanus. Herra Laurentiuksella oli seurakuntalaistensa kanssa riitoja, joita selviteltiin käräjillä 1560- ja 1570 luvulla. Kirkkoherran ja talollinen Heikki Kestin riita lohiverkoista oli esilä talvikäräjillä 1569 ja Heikki Kesti tuomittiin sakkoihin. Talvikäräjillä kolme vuotta myöhemmin erästä hailuotolaista talollista sakotettiin kirkkoherraan kohdistuneesta epäkristillisestä suunsoitosta. Hieman myöhemmin herra Laurentius joutui talollinen Sipi Hannunpojan kanssa ilmitappeluun tämän pikaistuksessaan nimitettyä kirkkoherraa varkaaksi ja kirkkoherran iskettyä Sipiin neljä mustelmaa. Molemmat tuomittiin sakkoihin talvikäräjillä 1673. Herra Laurentius ("her Lars i Ijo") mainitaan tinan pakko-ostajana veroluettelossa 1567. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan hänellä (Herr Larss Kircke Here) oli veronalaista omaisuutta 10,5 luotia hopeaa, 5 markkaa rahaa, 6 leiviskää kuparia, 20 lehmää, 13 päätä nuorta karjaa, 10 lammasta, 4 sikaa ja 1 hevonen arvoltaan 4 markkaa. Hopeaveroa hänen maksettavakseen tuli 40 markka, 2 äyriä. - Iin seurakunnan, Illinsaarella sijainnut puukirkko tuhoutui tulipalossa venäläissodan aikana 1500- luvun jälkipuoliskolla. Seuraava, 1621 valmistunut puukirkko paloi tapuleineen 1693 ja kolmas , tornillinen tukipilarikirkko rakennettiin puusta 1693- 1694. Kirkkoherra Laurentius Matthiaen toimikauden alkuajat olivat Iin emäpitäjässä taloudellisen nousun kautta, seurakunta vaurastui ja kirkko teki ahkeraan pitäjänmatkoja etenkin Pudasjärven alueelle, jonne oli syntynyt uutta asutusta. Myöhemmin olot tuntuvasti vaikeutuivat katovuosien, verotuksen kiristymisen ja sotaväenoton vuoksi. Lisäksi venäläisten tekemät hävitysretket aiheuttivat suurta tuhoa ja turvattomuutta. (Biografiakeskus, Suomen kirjallisuuden Seura). - De Palude- Raumannus. Suku on tullut aikoinaan Saksasta, De Palude nimisenä. Suku oli alussa Suomeen tullutta pommerilaista sukua. Nimi Raumannus viittaa Raumaan, joka on voinut olla Laurin koti- tai opiskelupaikkakunta. Ellei koulunsa aloittavalla pojalla ollut omaa sukunimeä, sellainen muodostettiin usein kotitalon tai kotipaikkakunnan nimestä. Lauri Matinpoika Raumannus oli Iin kirkkoherra vuosina 1563-1580 ja myös sivutoimisesti nimismiehenä 1565-68 ja 1571-72. Lauri näyttää kuolleen noin 1580-81, koska seuraava kirkkoherra Jacobus Olai sai valtakirjan Iin kirkkoherran virkaan kuningas Juhana III:lta 15.6.1581. Näyttää mahdolliselta, että Lauri olisi kuollut venäläisten Iihin kesällä 1580 tekemän hävitysretken tapahtumissa.