Start My Family Tree Welcome to Geni, home of the world's largest family tree.
Join Geni to explore your genealogy and family history in the World's Largest Family Tree.
view all

Profiles

Tervetuloa Iin paikkakuntaprojektiin!
Tämä on sukututkimussivusto Genin Iin - paikkakuntaprojekti. Kaikki paikkakunnalla asuneiden henkilöiden historiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään projektiin yhteistyöntekijöiksi. Projektiin voi liittää täällä syntyneiden,asuneiden, vaikuttaneiden ja kuolleiden henkilöiden profiileja sekä valokuvia ja dokumentteja. Seuraamalla projektia saat tietoa muutoksista projektin keskusteluissa, profiileissa, valokuvissa ja dokumenteissa.
Projekti on osa alueellista Pohjanmaa-projektia.
Projekteihin liittyminen: projektisivulla klikkaa Toiminnot > Liity projektiin.

Iin projektit

Sijainti ja tietoa paikkakunnasta

Ii on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.Iin kunta ja Kuivaniemen kunta lakkasivat 1. tammikuuta 2007, ja niiden entisistä alueista muodostettiin uusi Iin kunta. Nimi Ii on Suomen lyhin kunnan nimi ja lyhin suomenkielinen paikannimi.
Vuoden 2007 alusta tapahtuneessa Iin ja Kuivaniemen kuntaliitoksessa kunnan nimeksi otettiin Ii Paikkakunta Ii, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi ja vaakunaksi Kuivaniemen Paikkakunta Kuivaniemi, Pohjois-Pohjanmaa, Suomi vaakuna.

Iin kuntaa halkovat Iijoki, Olhavanjoki ja Kuivajoki olivat muinoin huomattavasti nykyistä tärkeämpiä vesireittejä. Ainakin Olhavan seudulla oli asutusta jo kivikaudella. Kalaiset joet vetivät puoleensa lapinverottajia. Yläsatakuntalaiset erämiehet asuttivat jo varhain keskiajalla Iin rannikon. Yläsatakuntalaisten kanssa kilpailivat Venäjän karjalaiset, jotka katsoivat alueen kuuluvan heidän hallintaansa. Monet paikannimet, kuten Venäjänkari ja Olhava, viittaavat karjalaiseen vaikutukseen. Ii joutui kärsimään riidanalaisesta asemastaan pitkään. Ryöstö- ja kostoretket seurasivat toisiaan, ja erityisesti Iin ja Kantalahden talot olivat vuoron perään tuhkana. Pitkäaikainen sotatila päättyi vasta 1593, ja kaksi vuotta myöhemmin solmitussa Täyssinän rauhassa Venäjän karjalaiset luopuivat vaatimuksistaan Pohjanlahden rannikkoon.

Historia

Iin pitäjä muodostettiin kappeliksi Pietarsaaren emäseurakuntaan vuoden 1340 jälkeen. Asiakirjoissa Iin kappeli mainitaan ensimmäisen kerran 1374. Iin seurakunta itsenäistyi viimeistään 1445, joten se on Pohjois-Pohjanmaan vanhimpia seurakuntia. Iin alue käsitti laajan alueen, sillä rajana etelässä oli Liminka, pohjoisessa Kemi ja idässä valtakunnan raja. Asutuksen lisääntyessä seurakunta alkoi vähitellen jakautua. Aluksi perustettiin Haukipudas ja Pudasjärvi, sitten Kiiminki ja Ylikiiminki 1600-luvulla. Kuivaniemestä tuli 1600-luvulla Iin seurakunnan kappeli ja vasta 1894 oma seurakunta, todellisesti tämä toteutui vasta 1920. Pudasjärven itäosasta muodostettiin Taivalkosken seurakunta. Viimeksi erosi Yli-Ii 1924.

Iin kirkkojen historia on ollut kova. Ensimmäinen Illinsaaressa ollut kirkko paloi 1582 venäläisten hävitysretken aikana. Kirkon ehtoolliskalkki löydettiin vuonna 1894 saaren koillisosasta. Toinen kirkko valmistui Kirkkosaareen 1588, mutta venäläiset polttivat sen jo seuraavana vuonna. Seuraava samoin Kirkkosaareen 1621 valmistunut kirkko puolestaan paloi tapuleineen salamaniskusta 1693. Israel Simonpoika Annalan vuosina 1693–1694 rakentama kirkko tuhoutui samoin tulipalossa 1942. Seurakunnan uusi kirkko valmistui 1950. Kuivaniemen Ensimmäisenä kirkkona pidettiin Miettulan taloa, kunnes Heikki Väänäsen johdolla rakennettu puukirkko valmistui 1762. Kirkko purettiin, kun seurakunnan kolmas kirkko valmistui 1874.

Iijoen suulle kehittyi jo keskiajalla tärkeä kauppa- ja satamapaikka, yksi Pohjanlahden huomattavimmista. Keskiajan lopulla Iin Haminasta kasvoi markkina- ja kauppapaikka, joka tunnettiin laajalti Itämeren alueella. Iin Hamina muistutti pientä kaupunkia jo 1500-luvulla lukuisine aittoineen, kauppapuoteineen ja käsityöläisasumuksineen.

Ii on jo keskiajalla 1300-luvun alkupuolella erotettu Kemistä. Mainitaan 1374 kappeliseurakuntana. Oli jo 1445 omana pitäjänä ja omana kirkkoherrakuntana 1477 alkaen. Ensimmäinen kirkko on sijainnut perimätiedon mukaan Illinsaaressa eli Suutarinniemellä. Kirkko on saattanut sijaita myös Kruununsaaressa eli Satamasaaressa.

Kappeleina ovat Iihin kuuluneet: Simon ja Kellon kappelit mainitaan jo 1488. Haukipudas, perustettu 1630 ja 1858 siirretty Kiimingin kirkkoherrakuntaan. Kuivaniemi, perustettu 1600-luvulla ja 1894 erotettu omaksi kirkkoherrakunnaksi. Alakiiminki, perustettu 1691 ja sai kappelioikeudet 1781 ja 1858 erotettu omaksi kirkkoherrakunnaksi Kiiminki-nimellä. Ylikiiminki, perustettu 1765 kappeliksi ja 1858 erottiin Iistä Kiimingin uuteen kirkkoherrakuntaan kuuluvaksi. Nybyn lasitehtaan seurakunta, jolla oma saarnaajansa 1786-1803 Iin osista perustettiin Yli-Iin emäseurakunta 1917, mikä toteutui myöhemmin 1933 Etelä-Iin rukoushuonekunta perustettiin 1910 Oijärveläiset anoivat 1905 liittämistä Kuivaniemeen, koska Iin kirkkoon oli pitempi ja kalliimpi matka (piti mennä kolmen maksullisen lossipaikan kautta) kuin Kuivaniemelle. Oijärvi liitettiin 1921 Kuivaniemeen. Pudasjärvi, joka erotettiin Iistä vuonna 1639 (virallisesti vuonna 1641) ja siitä erotettiin Taivalkoski vuonna 1858 ja se itsenäistyi vuonna 1879. - Venäläiset polttivat pappilan ja kirkon 1582, kirkon 1595 ja pappilan 1589. Samoin poltettiin pappila n. 1714, jolloin osa arkistoa hävitettiin. Kirkkoa ryöstettiin ja kirjoja ryöstettiin n. 1714. Pappila paloi ukkosentulesta ennen 1693 ja kirkko sekä kellotapuli ukkosentulesta 12/6 1693. Pappila paloi 30/4 1742. "Maltbastu, stall, foderlada samt 2:ne rior brunno ej". Kirkko ja kellotapuli paloivat salaman iskusta 23/8 1942 perustuksiaan myöden. Ainoastaan alttarivaatteet, ehtoollisvälineet ja yksi kattokruunu sakaristossa pelastettiin. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys IV. Genos 4(1933). Täydennys VI. Genos 5(1934). Täydennys VII. Genos 6(1935). Täydennys VIII: Genos 15(1944)]

Tarkennus Jorma Kakko 21.2.2006: Iin kirkon polttivat venäläiset jo kuudennen kerran vuonna 1595. Pappila lienee poltettu vasta vuonna 1715, jolloin myös kirkko ryöstettiin.

Iin erottaminen Kemistä on vaikea asia ja nyt tekstistä saa sellaisen käsityksen, että Ii olisi ollut Kemin kappeliseurakuntana vuonna 1374. Kuitenkin tältä vuodelta olevassa Andreas Daciukseen kohdistuvassa pannajulistuksessa mainitaan, että Kemi ja Ii olivat molemmat (Pietarsaaren) kappeliseurakuntia (REA 227). Samoin Ii lienee ollut omana kirkkoherrakuntanaan jo ainakin 1400-luvun puolivälistä lähtien. Tässä yhteydessä esitetty tieto pitäjästä ei mielestäni kuulu tähän yhteyteen, sillä eihän pitäjää mainita muidenkaan seurakuntien tietojen yhteydessä.

Vanhat nimet

Ijo, Ijå

Naapuriseurakunnat

Haukipudas, Kuivaniemi, Yli-Ii

Kylät

Etelä-Ii, Olhava, Pohjois-Ii

Tunnettuja iiläisiä

  • Juhamatti Aaltonen, jääkiekkoilija
  • Arvi Ahmavaara, kansanedustaja
  • Pekka Ahmavaara, kansanedustaja
  • Mauri Hietala, valokuvaaja
  • Liisa Hyssälä, Kelan entinen pääjohtaja ja entinen ministeri
  • Hannu Järvenpää, jääkiekkoilija
  • Helena Kaikkonen, tekstiilitaiteilija
  • Tanja Kari, paralympiaurheilija
  • Sanna Koivisto, kuvanveistäjä
  • Maija Lavonen, tekstiilitaiteilija
  • Pentti Liedes, kansanedustaja
  • Eila Torvela, iskelmälaulaja
  • Fanni Luukkonen, Lotta Svärdin puheenjohtaja

Lähteet

http://hiski.genealogia.fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ii

Lisätietoa

Kuivaniemen vaakuna säilyy Iin vaakunana Iin kunnanvaltuusto päätti eilisiltaisessa 05.02.2018 kokouksessaan, että Iin kunnan vaakuna on nykyiseen tapaan Kuivaniemen kunnan entinen vaakuna. Vuoden 2007 alusta tapahtuneessa Iin ja Kuivaniemen kuntaliitoksessa kunnan nimeksi otettiin Ii ja vaakunaksi Kuivaniemen vaakuna. Tämä uutinen 06.02.2018 lehdestä RANTAPOHJA Käyntiosoite Huvipolku 6, Haukipudas
Kuivaniemen vaakuna säilyy Iin vaakunana, Rantapohja

Muita netistä löytyviä linkkejä

Paikkakuntaprojekti aloitettu 08.08.2017.

Pohjanmaa

s3.amazonaws.com/photos.geni.com/p13/16/c7/97/3c/53444844e0eea663/pohjanmaa_large.jpg

Alueellinen projekti Pohjanmaa

Paikkakuntaprojektit

Etelä-Pohjanmaa: Alahärmä I Alajärvi I Alavus I Evijärvi I Ilmajoki I Isojoki I Jalasjärvi I Jurva I Karijoki I Kauhajoki I Kauhava I Kortesjärvi I Kuortane I Kurikka I Lappajärvi I Lapua I Lehtimäki I Nurmo I Peräseinäjoki I Seinäjoki I Soini I Teuva I Töysä I Vimpeli I Ylihärmä I Ylistaro I Ähtäri I Keski-Pohjanmaa: Halsua I Himanka I Kaarlela I Kannus I Kaustinen I Kokkola I Kälviä I Lestijärvi I Lohtaja I Perho I Toholampi IUllava I Veteli I Pohjanmaa: Alaveteli I Bergö I Isokyrö I Jepua I Kaskinen I Koivulahti I Korsnäs I Kristiinankaupunki I Kruunupyy I Laihia I Luoto I Lapväärtti I Maalaht I Maksamaa I Munsala I Mustasaari I Närpiö ja Ylimarkku IOravainen I Pedersöre I Petolahti I Pietarsaari I Pirttikylä I Purmo I Raippaluoto I Siipyy I Sulva I Teerijärvi I Uusikaarlepyy I Vaasa I Vähäkyrö I Vöyri I Ähtävä I Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska I Haapajärvi I Haapavesi I Hailuoto I Haukipudas I Ii I Kalajoki I Kempele I Kestilä I Kiiminki I Kuivaniemi I Kuusamo I Kärsämäki I Liminka I Lumijoki I Merijärvi I Muhos I Nivala I Oulainen I Oulu I Oulujoki I Oulunsalo I Paavola I Pattijoki I Piippola I Pudasjärvi I Pulkkila I Pyhäjoki I Pyhäjärvi I Pyhäntä I Raahe I Rantsila I Ranua (on myös projektissa Lappi, Norrbotten ja Finnmark) I Rautio I Reisjärvi I Revonlahti I Saloinen I Sievi I Siikajoki I Siikalatva I Taivalkoski I Temmes I Tyrnävä I Utajärvi I Vaala I Vihanti I Yli-Ii I Ylikiiminki I Ylivieska I Västerbotten, Ruotsi: Bjurholm I Norsjö I Robertsfors I Skellefteå I Uumaja I Vindeln I Vännäs