Leva (Leonti) Puavilanpoika Laukkanen

Lari Poavilaini Näin kk:ssa. Todennäköisesti: Leva P. Laulanut Meriläiselle. Lähde: Suomen Kansan Vanhat Runot 1. Vienan Läänin Runot 1. Kalevalan-Aineiset Kertovaiset runot. Toisinnot 1-700. Julkaissut Helsinki 1908 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainon osakeyhtiö.

Poavilaini Lari; Kont. V. 1889 76 v. vanha. Lari Poavilaista Kontokista ei ole voitu todeta; sen sijaan on sieltä mainittu eräs Leva P., josta tiedetään, että hän mielellään lauleli vanhoja runoja. Tämä olisi kuitenkin ollut jonkun verran nuorempi, v. 1908 n. 60:n, mutta laulajien ikä Ven.-Karjalassa on yleensä niin vaikeasti määrättävä ja epämääräinen käsite, ettei siihen voi aina perustaa. Lähde:Suomen Kansan Vanhat Runot 1. Vienan Läänin Runot 4. Loitsuja: Toisinnot 822-2132. Lisiä Toisinnot 2133-2543. Elämänkerrallisia tietoja runojen laulajista Hakemistoineen. Julkaissut Helsinki 1921 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapainon OY.

Nasti Huotarinen- Aittavaara Kun tiedustelin Nastilta, keneltä hän eniten oppi tietoja Kontokissa, oli vastaus: sisareltaan. Sisar taas oli saanut oppinsa muilta kontokkilaisilta. Näistä Nasti nimesi muutaman. Ensinnäkin äidin sisaret Toarie ja Okku, joiden miehet Poavilan Timo ja Leva olivat veljeksiä. Lähde: Virtaranta, Pertti 1993: Kynällä Kylmällä - Kädellä Lämpimällä, s. 236. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1993.

Ilmeisesti Poavilan Miihkailin veljiä olivat Leva ja Timo joilla vaimoina sisarukset Okku ja Toarie Kostamuksen Pöksysiä eli Peksujeveja. Levasta ja Timosta Nasti Huotarinen kertoi: Kesällä heinätöitä tekivät, syksyllä metsästivät, ansoja pitivät ja lintuja ampuiva. Levasta joka 1908 oli yli 60- vuotias, Petri Lesonen mainitsee:>> Leva mielellään laulellee vanhoja runoja; talvet hän käypi Suomessa kaupoilla, kesäksi aina tulee kotiinsa. Yksi poika Levalla oli, mutta sekin on kuollut. Nuorempana Leva oli viinaan menevä mies, mutta nyt on lakannut juomasta. Leva on leivässä eläjä>>. Lähde: Virtaranta, Pertti 1978: Vienan kyliä kiertämässä, Kontokki, s.258.

Poavilainen Leva (Lari kai on erehdyksessä tullut kirjoitetuksi, sillä Laria ei kukaan tiennyt Kontokissa ) vielä elää jo on yli 60 vuoden vanha mies. Leva mielellään laulelee vanhoja runoja; talvet hän käypi Suomessa kaupoilla, kesäksi aina tulee kotiinsa. Yksi poika Levalla oli, mutta sekin kuollut. Nuorempana Leva oli viinaan menevä mies, mutta nyt on lakannut juomasta. Leva on leivässä eläjä. Lähde: Virtaranta, Helmi 1975: Castrenianumin Toimitteita 12, Vienan runonlaulajia ja tietäjiä, s 33.