Amanda Mikkola

syntyneet: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10024548

Hollola lastenkirja 1890-1899 (MKO550-570) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2290... / Viitattu 23.09.2020

• Hollola - rippikirja, 1890-1899 (MKO128-142) > 257: sivu 629 Tennilä 4 Iso-Mikkola SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=228... / Viitattu 14.2.2021
• Hämeen läänin henkikirjat - Henkikirja 1919-1919 (H:252), jakso 319: Hollola Tennilä 1,2,3,4 MIkkola; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=77142306 / Viitattu 14.2.2021
• Hämeen läänin henkikirjat - Henkikirja 1920-1920 (H:262), jakso 290, sivu 143: Hollolan pitäjä. Tenhiälä 2 - Tennilä 1, 2, 3, 4 Mikkola; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22111199 / Viitattu 14.2.2021

http://sukutilat.sarka.fi/ Tunnus 12347 Kunta Hollola Kylä Tennilä Tilan nimi Mikkola Tilannevuosi 1932 Omistaja Manda Mikkola Lisätietoja Mikkola, 7 km Tennilän pysäkiltä ja 22 km Lahdesta. Omistaja v:sta 1909 Manda Mikkola.

60 vuotta

täyttää tänään, torstaina Hollolan Tennilässä maanviljelijä, rouva Mandi Mikkola, o.s. Sivenius.
Rouva Mikkola on syntynyt Hollolan Untilan Sipilässä, jonka hänen isänsä, valtiopäivämies Juho Sivenius omisti, ja jossa rouva Mikkola vietti lapsuus- ja nuoruusvuotensa, saasen työteliäiltä ja harvinaisen säästäväisltä vanhemmiltaan hyvän kasvatuksen ja opastuksen varsinkin maatalousalalla. Jo nuorena hän joutui naimisiin tilanomistaja Sixtus Mikkolan kanssa ja aviopari muutti parin vuoden perästä miehen kotitilalle Tennilään. Oltuaan naimisissa noin 10 vuotta siirtyi tilanomistaja Mikkola liikealalle jättäen tilan, joka on keskikokoa suurempi, touvan hoidettavaksi. Nyt alkoi rouva Mikkolalle aika, jolloin hänen taitonsa joutui koetukselle. Odottivathan nyt monet aikaa vaativat tehtävät maanviljelyksen ja karjanhoidon alalla sekä lisäksi vielä kolmen lapsen hoito ja kasvatus. Reipasmielisenä, tarmokkaana, aloitekykyisenä ja harvinaisen päättäväisenä naisena rouva Mikkola ei valinnut itselleen töitä, vaan kävi aina käsiksi siihen, jossa näki itseään parhaiten tarvittavan. Itse hän on joka kesä mukana heinä- ja elopellolla aina raskaimmissa töissä, niin että täytyy ihmetellen kysyä, koska hänellä on aikaa hoitaa tilan johtotöitä. Pellot ovat laajentuneet ja voimistuneet huomattavasti, sillä ne uudistukset ja parannukset, joita hän on maanviljelyspuolella suorittanut, ovat monet. Rakennukset ovat uudistuneet ja vastaavat esim. talousrakennukset korkeimpiakin nykyajan vaatimuksia. Monet ovat kyllä olleet ne vaikeudet, joita rouva Mikkola on saanut kokea, sillä taloudellinen puoli oli alkuaikoina hyvin vaikea. Mutta kaikesta on hän hämäläisellä sitkeydellä selviytynyt, ollen nyt paikkakuntamme huomattavimpia maanviljelysalalla toimivia naisia.
Mutta rouva Mikkolalta on jäänyt aikaa yhteisiinkin pyrintöihin. Hän on ollut ja on edelleenkin uuttera toimihenkilö Martta-yhdistyksessä. Mutta yhteisistä pyrinnöistä on kuitenkin lottatyö se, jonka hän on tuntenut itselleen kaikkein lähimmäksi. Rouva Mikkola on vuosistaan huolimatta edelleenkin työssä ja tarmokkaassa toiminnassa sekä oman tilansa hoidossa että yhteisissä riennoissa. Aina iloisena ja suorana, oikeana hämäläisenä emäntänä ja isäntänä on hän saanut paljon tosi ystäviä, jotka lausuvat hänelle onnittelunsa merkkipäivän johdosta.
(Lahti-lehti 12.3.1931 nro 30)