How are you related to Maria Jotuni?

Connect to the World Family Tree to find out

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Maria Kustaava Tarkiainen (Jotuni née Haggrén)

Finnish: Maria Kustaava Tarkiainen (Jotuni e. Haggrén), Swedish: Maria Gustafva Tarkiainen (Jotuni född Haggrén)
Birthdate:
Birthplace: Kuopio, Finland
Death: September 30, 1943 (63)
Helsinki, Finland (sydänsairaus)
Place of Burial: Hietaniemenkatu 20, alue 3, kortteli 31, rivi 1, paikkanumero 15, Helsinki, Finland
Immediate Family:

Daughter of Petter Johan Haggrén and Margareta Lovisa Ollintytär Haggrén
Wife of Viljo Tarkiainen
Mother of Tuttu Viljo Tarkiainen; Private and Jukka Tarkiainen
Sister of Johan Alfred Jotuni; Anna Sofia Jotuni; Anton Herman Xenofon Jotuni; Alma Johanna Jotuni and Pekka Vilho Jotuni

Occupation: Författare, kirjailija, näytelmäkirjailija
Managed by: Private User
Last Updated:

About Maria Jotuni

Maria Jotuni was a notable Finnish author and a playwright.

Jotuni went to an all-girls school in Kuopio. She graduated in 1900 and planned to become teacher. In 1900-1904 she studied history and literature at the University of Helsinki. Jotuni met her future husband, Viljo Tarkiainen (1879–1951) in the university, and they got married in 1911. They had two children: Jukka Tarkiainen and Tuttu Tarkiainen. She started working as a journalist in a student magazine at the University of Helsinki. Maria Haggrén changed her surname to Jotuni in 1906. "Jotuni" means a giant in Scandinavian mythology. She died of heart disease in Helsinki.

Maria Gustaava Jotuni (vuoteen 1906 Haggrén, vuodesta 1911 Jotuni-Tarkiainen, 9. huhtikuuta 1880 Kuopio – 30. syyskuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija.

Elämänvaiheet

Jotuni kävi Kuopion suomalaista yhteiskoulua 7. luokalle asti ja lukion loppuun Kuopion suomalaisen tyttökoulun jatkoluokilla. Valmistuttuaan 1900 ylioppilaaksi Jotuni suunnitteli ryhtyvänsä opettajaksi. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa vuosina 1900–1904 historiaa, kirjallisuutta ja taidehistoriaa, mutta opettajaa hänestä ei tullut. Toimittajan työ osakuntalehdessä oli alkuna Jotunin kirjailijanuralle. Viljo Tarkiainen, Joel Lehtonen ja Jotuni tutustuivat Savokarjalaisessa osakunnassa, ja Jotunista tuli Lehtosen rakkauden kohde. Tarkiaisen kanssa hän kuitenkin avioitui 1911. Maria ("Maikki", "Maiju") Haggrén muutti sukunimensä yhdessä veljiensä kanssa Jotuniksi suurena nimenmuuttovuonna 1906. Sukunimi Jotuni merkitsee jättiläistä, joita oli skandinaavisessa mytologiassa. Jotuni on myös harvinaisempi nimitys suomalaisen kansanperinteen jättiläisille jatuleille, ja saamelaiset ovat kutsuneet jättiläisiä nimityksellä Jotuli.[1][2][3]

Jotunilla oli kaksi poikaa, Jukka Tarkiainen ja Tuttu Tarkiainen avioliitosta Viljo Tarkiaisen kanssa. Jukka Tarkiaisen poika on historioitsija Kari Tarkiainen, joka on kirjoittanut elämäkerran sekä isoäidistään että isoisästään. Jotuni on haudattu Helsingin Hietaniemeen: U31-1-15. Helsingin Pohjois-Haagassa ja Porvoossa on Maria Jotunin tie. Kuopiossa taas on Maria Jotunin koulu. Jotuni sai taiteilija Eeva Oivon suunnitteleman postimerkin vuonna 1980 [4].

Kirjailijana

Vaikka Jotuni muistetaan ehkä parhaiten 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen julkaistusta romaanista Huojuva talo, hän oli lyhyen tekstin ja dialogin taitaja. Jotunin ensimmäinen novellikokoelma Suhteita ilmestyi 1905, mutta suurempaa huomiota ja kritiikkiä herätti vasta toinen kokoelma Rakkautta (1907), jonka ensimmäinen painos myytiin pian loppuun.

Jotuni käsitteli kirjoituksissaan ihmistä ja feministinä erityisesti naisia ja naisten asemaa. Näiden lisäksi hän käsitteli muita yhteiskunnallisia epäkohtia, usein kyseenalaistavan huumorin keinoin.

Maria Jotunin kirjallista perinnettä ylläpitää myös Maria Jotuni -seura, joka perustettiin vuonna 2009. Seuran perustajat ovat tunnettuja suomalaisia näyttelijöitä ja ohjaajia ja sen hallituksessa vaikuttavat Eeva-Liisa Haimelin (pj), Tiina Rinne (vpj), Heidi Krohn, Mona Kortelampi, Leena Maija Hurme, Kaija Siikala, Maija-Liisa Peuhu (varajäsen) ja Marja Aaltonen-Eloranta (varajäsen).[5]

Teokset (valikoima)

Näytelmät

Vanha koti (Agricola, 1910)

Miehen kylkiluu (Kirja, 1914)

Savu-uhri (WSOY, 1915)

Kultainen vasikka (WSOY, 1918)

Tohvelisankarin rouva (Otava, 1924)

Olen syyllinen (Otava, 1929)

Kurdin prinssi (Otava, 1932)

Klaus, Louhikon herra (Otava, 1946)

Neekeri tulee (Otava, 1963)

Romaanit

Arkielämää (Agricola, 1909)

Huojuva talo (1936, julk. Otava 1963 postuumina). Kuvastaa aikansa kirjallisuusaatteita realismia ja tolstoilaisuutta.

Jäähyväiset (Otava, 1949, postuumi).

Äiti ja poika. Elämän hiljaisina hetkinä (Otava, 1965)

Novellit

Suhteita (1905)

Rakkautta (Yrjö Weilin, 1907)

Kun on tunteet (Kirja, 1913)

Martinin rikos (Otava, 1914)

Jussi ja Lassi (WSOY, 1921)

Tyttö ruusutarhassa ynnä muita novelleja (Otava, 1927)

Norsunluinen laulu : novelleja ja katkelmia (Otava, 1947, postuumi)

Maria Jotunin ihmisiä (novellivalikoima, Otava, 1959)

Kokoelmateokset

Kootut teokset 1. Suhteita. Rakkautta. Arkielämää. (Otava, 1930)

Kootut teokset 2. Vanha koti. Kun on tunteet... Miehen kylkiluu. Martinin rikos. (Otava, 1930)

Kootut teokset 3. Savu-uhri. Musta härkä. Kultainen vasikka. Jussi ja Lassi. (Otava, 1930)

Kootut teokset. 4, Tohvelisankarin rouva. Tyttö ruusutarhassa. Avonainen lipas. (Otava, 1930)

Valitut teokset (Otava, 1954)

Maria Jotunin aforismit : Avonainen lipas, Vaeltaja, Jäähyväiset. (Otava, 1959)

Maria Jotunin novelleja, lukijana Ritva Ahonen (Otavan kirjallinen äänilevy 13, 1961)

Novellit ja muuta proosaa I–II, toim. Irmeli Niemi. Otava 1980.

Näytelmät, toim. Irmeli Niemi. Otava 1981.

Kun on tunteet, Tyttö ruusutarhassa ynnä muita novelleja toim. Irmeli Niemi. SKS 1999. ISBN 951-746-125-9

Valitut teokset. Suhteita, Rakkautta, Arkielämää, Kun on tunteet, Martinin rikos, Tyttö ruusutarhassa ynnä muita novelleja, Jouluyö korvessa. Helsingissä: Otava, 2001. ISBN 951-1-16872-X.

Lähde:WIKIPEDIA

Maria Jotuni ja hänen tuotantonsa/ Kirj. prof. V.Tarkiainen Otava : kirjallinen aikakauslehti (kuukausilehti), 01.01.1930, nro 2, s. 1 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1136382?page=1 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Wikipedia: Maria Jotuni

"Maria Haggrén changed her surname to Jotuni in 1906. "Jotuni" means a giant in Scandinavian mythology."

University of Helsinki - 375 Humanists
Faculty of Arts, University of Helsinki

"Maria Jotuni was a well-known short-story writer and playwright. Her interest in writing began at an early age. It began to bear literary fruit in the Savo-Karelian student ‘nation’ which gave her the credibility she needed to become a fully professional writer. Jotuni never graduated from the University but did meet her husband there. A brave, even iconoclastic figure, Maria Jotuni was often to be found at the centre of attention and a target of moral censure."

Kuopion tuomiokirkkosrk syntyneet 1880-1887 (MKO16-21) Sivu 5 1880 maaliskuu - huhtikuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1901... / Viitattu 14.02.2024

Kuopion tuomiokirkkosrk lastenkirja 1869-1885 (MKO77-114) Sivu 49 N:o 36 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2826... / Viitattu 14.02.2024

Kuopion tuomiokirkkosrk lastenkirja 1886-1892 (MKO115-149) Sivu 50 N:o 36 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2863... / Viitattu 14.02.2024

Kuopion tuomiokirkkosrk lastenkirja 1893-1910 (MKO150-170) Sivu 119 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2803... / Viitattu 14.02.2024

To Helsinki 10.1.1911

Om Maria Gustafva Tarkiainen (svenska)

Wikipadia: Maria Jotuni

Helsingfors universitets humanistiska fakultet - 375 Humanister

"Maria Jotuni blev känd som novellförfattare och dramatiker. Jotunis läsintresse väcktes redan i ungdomsåren, fortsatte i den Savokarelska nationen och blev slutligen hennes yrke. Universitetet blev aldrig alma mater för Jotuni, men där fann hon i alla fall sin make. Som författare var Maria Jotuni ofta i blickpunkten och ibland föremål för moraliserande kritik, eftersom hon var djärv och behandlade ämnen som uppfattades som tabu."

Kuopion tuomiokirkkosrk syntyneet 1880-1887 (MKO16-21) Sivu 5 1880 maaliskuu - huhtikuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1901... / Viitattu 14.02.2024

Kuopion tuomiokirkkosrk barnbok 1869-1885 (MKO77-114) Sida 49 N:o 36 ; FSHF http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut_sve/jasenille/paikat.php?bid=... / Refererad 14.02.2024

Kuopion tuomiokirkkosrk barnbok 1886-1892 (MKO115-149) Sidan 50 N:o 36 ; FSHF http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut_sve/jasenille/paikat.php?bid=... / Refererad 14.02.2024

Kuopion tuomiokirkkosrk barnbok 1893-1910 (MKO150-170) Sidan 119 ; FSHF http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut_sve/jasenille/paikat.php?bid=... / Refererad 14.02.2024

Till Helsinki 10.1.1911

view all

Maria Jotuni's Timeline

1880
April 9, 1880
Kuopio, Finland
1912
January 10, 1912
Helsinki, Finland
December 9, 1912
Helsinki
1943
September 30, 1943
Age 63
Helsinki, Finland
1943
Age 62
Hietaniemen hautausmaa, Hietaniemenkatu 20, alue 3, kortteli 31, rivi 1, paikkanumero 15, Helsinki, Finland