Follow Us
Like Us
Matching family tree profiles for Matrona Semenintytär Kyyrönen
view all 13
Immediate Family
-
husband -
-
-
daughter -
father
-
mother
-
-
brother
-
brother
-
-
-
About Matrona Semenintytär Kyyrönen
Tall.tr, Leppäsyrjä, Suistamo, Karjala. Myöhemmin tall.vaimo.
(Lisäys/ Lea Tajakka):
Matrona Kyyrönen syntyi Suistamon Leppäsyrjässä 1843. Yhdeksäntoistavuotiaana hän meni naimisiin Kitelän Hippolaan Semoi Paulovin kanssa. Kitelässä hän kuolikin 80-vuotiaana. Matrona Kyyrönen tunnettiin yhtenä 1900-luvun alkupuolen ”Viimeisistä runonlaulajista”, hän esiintyi Sortavalan laulujuhlilla 1906, ja kävi useampaan kertaan Helsingissä saakka. Hänen runojaan merkitsivät muistiin ainakin Väinö Salminen, Jaakko Härkönen, A.O. Väisänen, Tilma Hainari ja Laura Hagan.
Matrona Kyyrönen tunnettiin lähinnä itkijänä ja loitsijana. Kaikkiaan häneltä on merkitty muistiin viitisenkymmentä runotoisintoa; suuri osa näistä on katkelmallisia, ja samoista runoista on useitakin muistiinpanoja. Epiikkaa ja lyriikkaa on näiden joukossa paljonkin, mutta etupäässä ne ovat silti loitsuja. Matronalta on talletettu myös jonkin verran muuta perinnettä, mm. itkuvirsiä, satuja ja legendoja.
Runonlaulutaitonsa Matrona Kyyrönen oppi syntymäseudullaan Suistamolla. Äiti kuoli Matronan – sisarussarjan nuorimman – ollessa viisivuotias. Näin ollen Matrona ei voinut oppia runoja äidiltä; itse hän kertookin saaneensa taitonsa isältään Semenalta. Impilahdelta Matrona tuskin sai paljoakaan lisiä ohjelmistoonsa, sillä siksi voimakas on suistamolainen leima hänen runoissaan. (Pentti Leino: ”Laatokan rannikko” teoksessa (toim.) Pertti Virtaranta: Karjalan laulajat, 1968.)
Lahjakkaana ja tarmokkaana Matrona oppi nuorena sellaiset määrät itkuja, loitsuja, runoja, pyhäintaruja, satuja ja kertomuksia, että hänen varastonsa vieläkin on melkein ehtymätön (Tilma Hainari teoksessa Martti Haavio: Viimeiset runonlaulajat, 1948.)
Leena Oksanen on koonnut tietoa Matrona Kyyrösestä (Kalevalaseuran vuosikirja v. 1956). Hän on saanut tietoja Matronan tavanneilta henkilöiltä, erityisesti Matronan pojantyttäreltä Outi Tammistolta. Laura Emilia Hagan, entinen helsinkiläinen opettaja, oli kertonut kodissaan vierailleesta Matrona-nimisestä vanhaa kansanrunoa ja itkuvirttä taitaneesta karjalaismummosta ja kannustanut Leena Oksasta kokoamaan tietoa Matronasta. Tässä hieman seikkoja ko. teoksesta:
Runonlaulajan elämä keskittyi Impilahdelle. Matronan isän osuus on ollut todennäköisesti merkittävä Matronan kasvattamisessa. Isä Semana Kyyrönen on ollut elämänkokemustensa myötä hyvä puhumaan ja kertomaan tarinoita. Äidistään Matrona on kertonut, että hän itki tämän kuolemaa niin paljon, että oli kuin murhevesillä valettu.
Matrona meni naimisiin nuorena ja synnytti 15 lasta, joista kymmenen kuoli nuorena. Elämä on ollut sangen työntäyteistä. Ajan tavan mukaan ottivat naiset osaa raskaimpiinkin töihin, aidanpanoon ja kaskenviertoon. Kaskialueen tyhjentäminen palamatta jääneistä rungoista on ollut Matronan mukaan vaikeinta. Vaikka hän oli vetänyt olkavarret nilellä, oli hänen miehensä saattanut iskeä riimunvarrella kehoittaen ponnistelemaan kovemmin.
Muutamissa kaupungeissa hän kävi, viipyen matkoillaan usein viikkokausia. Sortavalan laulujuhlilla Matrona tutustui Ida Ahlbergiin. Tämän Viipurin kodissa Matrona vieraili kesllä 1907 tai 1908. Helsingissä hän kävi useamman kerran ja Pietarissa v. 1912.
Matronan suhde ympäristöön on ollut avoin. Hän on rakastanut kaikea hyvää, ihmisten seuraa ja edistystä. Simo Härkönen muistaa Matronan sydämellisenä, hyvänä ihmisenä. Venäläistämistä Matrona on vihannut, sen mukana tulivat kyläkapakat, juoppous ja muut paheet. Kiintymys Tilma Hainarin ja Laura Haganin puolelta on ollut luja. Rouva Hainari on nähnyt vaivaa paneutuakseen laulajan hengenelämään. Raja-Karjalassa käydessään Hainari on vieraillut Matronan kotona. Opettaja Haganin huoneistossa Matrona majaili kerran kolme viikkoa. Tällöin on kirjattu muistiin laulajan sanelemia rivejä ja tarinoitu elämäntapahtumista.
Matronan runontaitoihin on vaikuttanut oletettavasti suuresti Suistamon runolle otollinen ympäristö ja monet aikalaisrunonlaulajat. Kitelän Hippolassa ympäristö ei enää ollut niin otollinen runolle, vanha runo alkoi menettää merkitystään. Niinpä Matronakaan ei esiintynyt enää viimeisinä elinvuosinaan.
(Leena Oksanen: Matrona Kyyrösestä, impilahtelaisesta runonlaulajasta. Kalevalaseuran vuosikirja 36. 1956. s. 299-320.)
Matrona Kyyröstä on kuvattu, mm. A.O. Väisäsen valokuvaamana, kuva Matrona Kyyrösestä Naisten Äänen toimistossa v. 1912 (Tuntematon valokuva) sekä Venny Soldan-Brofeldtin maalaama muotokuva Matronasta v:lta 1913. Maalauksen kuva löytyy mm. täältä: www.kansallisgalleria.fi/sv/
Mm. Karjalan Liitossa työskennellyt Simo Härkönen muistelee, kuinka Matroona Kyyrönen sieppasi hänet pikkupoikana kotonaan viereensä ja lauloi jostakin mielijohteesta hänelle itkuvirren. (Simo Härkönen: "Monisäikeinen karjalaisuuteni" teoksessa (toim.) Hannes Sihvo & al.: Karjalani, 1990).
Matronalta kerättyjä runoja löytyy SKVR:sta.
T.H.: "Karjalainen itkijänainen"/ 21.07.1913 Suomen nainen no 14-15: http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/901076?page=19
Maikki Friberg: "Harvinainen vieras"/ 31.01.1912 Naisten ääni no 2: http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/907463?page=6
Leena Oksanen: Matroona Kyyrösestä, impilahtelaisesta runonlaulajasta. Kalevalaseuran vuosikirja 36 (1956).
https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK1166_2
https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/KK1166_1
http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr07100670
www.finna.fi/Record/arto.516423
https://books.google.fi/books?id=iUQDFlj1ykkC&pg=PA144&lpg=PA144&dq...
Joitakin runoja Matrona Kyyröseltä:
Runo vuodelta 1911, Väinö Salmisen muistiinmerkitsemänä:
SKVR VII1 67. Impil. Salm. V, n. 2772. -11.
Hippola. Matrona Kyyrönen.
Pätšköi oli päivälintu, Yölintu, lepakkolintu Lendi on kezäsen päivän, Yön on syksysen pimiän; 5 Lendi maida moatakse, Peziä levätäkse, Lendi tuone meren soarel, Meren soarel kukkural. Kazvoi tuoh nuori nurmi, 10 Nuorel nurmel nuori neido; Käydih tuoh kaikki kosih, Käydih pipit, käydih papit, Käydih hovin hoikat herrat; Eibö neidone noilla männy. 15 Tuli viimine Nurmi-Tuomas, Pani neidose regeh, Iskibö ohjilla oritta, Helmiruoskalla hevosta. Aisat oli toiset, aisat moiset, 20 Aisat koivuset molembat, Leppäset lehon pajulta, Kadajaiset kainalvitšat.#1
- 1 kainal|o|itšat : kainalvitšat.
SKVR VII1 88. Impilahti. Salminen V, n. 2777. -11.
Hippola. Matrona Kyyrönen.
Lendi kokko koillisessa, - - - 5 Löysibö suoda pikkuruse, Moada on märgeä vähäse. Tagrobo, taputteloo, Ilmankantta kalkuttaa Pajas on ovettomas, 10 Ilman ikkunattomas, Eigä tunnu vazaranjälgee, - - - [Tulen vihoissa, ks. SKL, n. 611.
A.O. Väisäselle laulettu 1915:
SKVR VII2 998. Impilahti. Väisänen n. 302. -15.
Matrona Kyyrönen.
Viikon vuotin, kavvan katšoin juoksuvan ison orosta; ei#1 juossu ison orone, ei oo vierry veikkońi korja, 5 suś on syöny suuren ruunan, taut' on tappań veikkoseni. Kysyin kyvyllä rekiä, apella ajohevosta, anopilla itšiäni: 10 Kydy kylmiä puhuube, appi aisalla tapasi, anoppibo avaimilla. Vain en mie totellu, panin reiteni reiksi, 15 kandopiäni kablahiksi, polvet poikinpuolisiksi, selgäni sepä pajuksi; aloin ajoa liiritellä, ajoin ison pellon piähä. 20 Siit' ol kuuset kuldaladvat, lazui lakkapiät pedäjät, yksikandazet kadajat. Kenbö tuolla vestelööbe? Veikkońi tuolla vestelööbe. 25 Kenen lapset lastusilla? Veikkońi lapset lastusilla. "Elä tule, tädini, tupahe, anna muut murune syyvvä.#2" Missä tässä orjat seisoo? 30 Orren alla orjat seisoo, kattilan pidot'iloilla. Virkki veikko vaimostahe, kuigahutti kullastahe: "Pane haukia tulella." 35 Pańi kiiskiä tulella. Virkki veikko vaimostahe, kuigahutti kullastahe: "Tuos on olutta tuopilla, kanna kaksi kiägäsellä!" 40 Toibo olutta tuopilla, kandoi kaksikiägäsellä: kiärmis ol' keskellä olutta.
- 1 kk:ssa iso alkukirjain.
- 2 Reunaan kirjoitettu lyijykynällä : kappalane kappavää.
Kitelän ortodoksisen seurakunnan arkisto - Pääkirja I 1891-1900 (I Aa:12), jakso 82, sivu 79: 94 Hippola 2; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3894250 / Viitattu 3.12.2020
Naisten ääni, 15.03.1935, nro 5, s. 8 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/908052?page=8 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
view all
Matrona Semenintytär Kyyrönen's Timeline
| 1843 |
November 12, 1843
|
Leppäsyrjä, Suistamo, Finland
|
|
| 1866 |
September 23, 1866
|
Hippola, Impilahti, Finland
|
|
| 1869 |
January 3, 1869
|
Hippola, Impilahti, Finland
|
|
| 1871 |
June 18, 1871
|
Hippola, Impilahti, Finland
|
|
| 1923 |
March 29, 1923
Age 79
|
Hippola, Impilahti, Finland
|